Koirantappo tälle syksylle meilläpäin. Oikeutttaako tämä "harmajien" kettujen metsästykseen mitenkään? Mielestäni ei, vaikka joku menettikin rakkaan koiransa. Tämä riski on olemassa, kun alueella asustaa susia (alfapari ja neljä pentua), lisäksi muutama kuleksia. En mitenkään väheksy koiranomistajan menetyksen tuskaa, mutta tilanne tiedossa kaikilla?
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
mutt ite ammun heti..
Lapaseesiko ammut?
lapaseenpa hyvinniin..ja ku ilmat kylmenöö ni turkisrukkaseen..
Jos joku on niin palikka, että vapaaehtoisesti ruokkii susia hurtillaan, niin ei voi kuin naureskella.
noinkaan sanoisi, ei liene kuitenkaan ihan naurun asia. Ei omistaja varmaan huvikseen sitä koiraa vienyt suden suuhun. Kysymyksessä Suomenajokoira ja ollut jänisajossa, josta hukka tämän yllätti. Onhan se aina vaara laskettaissa koira vapaaksi riistan perään, joutua junan, auton tai jonkin muun eläimen ruhjomaksi/tappamaksi. Itsekin olen aikoinaan kolme ajokoiraa menettänyt, kaksi auton alle ja yhdeltä repi joku muu eläin kurkun auki?
tuli sitten jo kolmas koirauhri meilläpäin. Nyt henkensä menetti Hirvikoira, joka kohtasi matkansa pään vain 150m päässä isännästään. Kyseesä kuitenkin eri laumasta/sudesta, kun nuo lähenpänä tapahtuneet. Välimatkaa tapahtumapaikoilla 60-70 km. Koirat kuitenkin olleet susien reviireillä metsässä, ei ole pihasta haettuja. Varmaan nostattaa kuitenkin tunteita pintaan "aktiivi" metsästäjien piireissä. Toivottavasti tilanne pysyy rauhallissa, eikä laittomuuksiin ryhdytä.