Sattuu

en nyt oikein ymmärtänyt sun sanomaa. Mihin sinua sattuua? mihin kramppaa? mikä ei toimi? mitä tarkoitat että paino toimii?

sori, mut en ymmärtäny :/ koita nyt vaan kestää vaikka niien kissojen ja koirien takia!

Mulla ei ainakaan ole kokemuksia. onko toi sun juttu joku kohtaus? mä oon saanu lähinnä kohtauksia kun oon paastonnut syömättä mitään vetänyt 20-40laihdutuspilleriä päivässä. niistä on tullu ihan sairaita sydämmentykytyksiä ja oon saanu paniikkikohtauksia ja kuoleman pelkoja.. vaikka oli joku kofeiinin yliannostus tyyliin.

Moi, kuulostat minulta samassa tilanteessa, n 1,5viikkoa sitten. Oksentelin sen 20krt/päivä ja mikään, ei edes pieni määrä vettä pysynyt sisällä.
Miten olet ajautunut tuohon tilanteeseen? Itse painoin 45kg ja olen 167cm pitkä, laihdutin oksentamalla. Pari viikkoa sitten minut lähes pakotettiin menemään verikokeisiin ja niistä suoraan sairaalaan. En olisi enää fyysisesti kuulema kestänyt päivääkään, koska elimistöni oli niin kuivunut kuin olla ja voi, koska oksentelin 20krt päivässä enkä juonut yhtään niin, että olisin pitänyt sen sisälläni. Kalium-arvoni oli 2,0, joten oli todella ihme, että minulla ei vielä ollut ollut rytmihäiriöitä. Ihme, että en ole kuollut. Minulla oli siis todella suuri riski saada sydänkohtaus. Minua nesteytettiin sairaalassa 6 päivää ja aamuin ja illoin jouduin ottamaan maksimaalisen annostukset nestemäistä, kaliumia nostavaa Kalisol-lääkettä, joka on ihan jumalattoman pahaa..! Nyt olen ollut yli viikon oksentamatta ja olo on kohentunut huomattavasti. Painoa tosin tuli sairaalassa sellaiset 4kg, mutta nyt syön päivässä 1400kcal ja liikun, joten aion pudottaa painoani niin, koska minun pitää käydä joka ikinen viikko psykologilla ja verikokeissa, koska he valvovat, että veriarvoni pysyvät turvallisissa mitoissa, enkä pääse kuivumaan :( Olin todella vastentahtoinen, kun minut passitettiin sairaalaan. Sain M1-lähetteen, mutta sitten suostuin itse menemään, enkä tarvinnut pakon edestä mennä pakkohoitoon. Ja jos nyt oksentelen ja veriarvot romahtavat, joudun psykiatriselle osastolle!! Toivon niin, että tekisit, jotain, ettäolosi parantuisi, vaikka se tuntuu nyt aivan vastentahtoiselle, muuttuu mieli äkkiä. Kun minut vietiin sairaalaan haudoin itsmurhaa ja sitä, että pakenen pois ja oksennan kaikki, mutta minulle määrättiin vierihoitaja. Ilman häntä en varmaankaan olisi syönyt mitään sairaalassa, mutta nyt oli pakko, koska muuten olisin joutunut neneä-mahaletkuihin, eikä se olisi ainakaan ollut kivaa. Oli kauhean turvonnut olo, mutta nyt laihdutan sitten näin. Oletko koskaan hakenut apua? Onko sinulle ketään tuttavia, jotka ovat sinusta huolissaan? Sinun voimasi ovat varmana aivan lopussa, koska minä olin samanlaisessa tilanteessa ja en jaksanut tehdä mitään muuta kuin oksentaa ja ahmia koko päivän. Tsemppiä sinulle! Pyydä sairaalasta M1-lähetettä eli pakkolähetettä ja kerro osoitteesi, koska se ainakin tehoaa. Mikään muu ei olisi auttanut minua tuossa tilanteessa.