Huolissaan

Kuinka todennäköistä on, että on syöpä, jos lääkäri sanoo, että se on mahdollinen, siihen suuntaan on joitain viitteitä? Kuitenkaan vielä ei ole löytynyt mitään, esim. missä se voisi olla. Hyvä vai huono asia? Luulisi, ettei lääkäri sellaista sano, jos ei olisi vahvoja epäilyjä... vai? Tällä ihmisellä on ollut ainakin pientä kuumetta jo pidemmän aikaa ja on ollut sairaalassa tutkimuksissa ja tiputuksessa... Nyt hänet juuri vietiin taas sairaalaan, en tiedä vielä miksi. Onko taas kuume noussut vai mitä... Olen niin huolissani, etten pysty keskittymään oikein mihinkään. Odottaminen tuntuu niin tuskallisen pitkältä... Ja minä olen se, jonka pitäisi olla vahva ja tukena läheisille. Miten onnistun, kun olen itse niin heikko, eikä ole oikein ketään, kenelle minä voisin asiasta ja omasta pahasta olosta puhua... Kaikki pienen pienetkin vinkit, lohdutuksen sanat ja kaikki kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita. Vaikka kyseessä olisikin se pahin, voihan siitäkin selvitä... Onhan lääketiede kehittynyt pitkälle Suomessa, onhan? Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.
1246
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Toivottavasti tutkimuksia on jo tehty ja sairaudelle "saatu" nimi.Lääkäritkin ilmaisevat asioita hyvin ympäripyöreästi-toivottavasti olette nyt saaneet asiallista ja totuudenmukaista tietoa.Jos sairaus osoittautui syöväksi, onneksi se ei enää merkitse automaattisesti kuolemantuomiota.Syövästäkin voi parantua,tai sitä voidaan hoitaa niin, että potilaan toimintakyky ja elämänlaatu säilyy hyvänä vielä pitkään.Tilastoihin älkää takertuko,
jokainen tapaus on yksilöllinen.Voimia ja jaksamista teille!

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Läheinen kirjoitti:

Kuinka todennäköistä on, että on syöpä, jos lääkäri sanoo, että se on mahdollinen, siihen suuntaan on joitain viitteitä? Kuitenkaan vielä ei ole löytynyt mitään, esim. missä se voisi olla. Hyvä vai huono asia? Luulisi, ettei lääkäri sellaista sano, jos ei olisi vahvoja epäilyjä... vai? Tällä ihmisellä on ollut ainakin pientä kuumetta jo pidemmän aikaa ja on ollut sairaalassa tutkimuksissa ja tiputuksessa... Nyt hänet juuri vietiin taas sairaalaan, en tiedä vielä miksi. Onko taas kuume noussut vai mitä... Olen niin huolissani, etten pysty keskittymään oikein mihinkään. Odottaminen tuntuu niin tuskallisen pitkältä... Ja minä olen se, jonka pitäisi olla vahva ja tukena läheisille. Miten onnistun, kun olen itse niin heikko, eikä ole oikein ketään, kenelle minä voisin asiasta ja omasta pahasta olosta puhua... Kaikki pienen pienetkin vinkit, lohdutuksen sanat ja kaikki kirjoitukset ovat erittäin tervetulleita. Vaikka kyseessä olisikin se pahin, voihan siitäkin selvitä... Onhan lääketiede kehittynyt pitkälle Suomessa, onhan? Niin kauan kuin on elämää, on toivoa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu