en jaksaisi olla yksin. niin paljon tunteita, niin paljon rakkautta vaan ei ole ketään kelle sitä antaa. ajatusmaailmani ja elämänarvot ovat mielestäni suht kohdallaan. en vaan ole ulkonäöltäni mikään komia mies. ikää on tullut 20v. olen jo vuosia haaveillut että vierelläni olisi joku jonka kanssa suunnitella tulevaa ja olla yhdessä. välillä voi olla parempia aikoja kun taas näkee tuttuja kumppanien kanssa kaupungilla ja taas masentaa. en mä edes tiedä miks mä tätä tänne selitän. tuskin tällänen ketään kiinnostaa. sitä vaan niin toivoo..
ei yksinäisyyteen totu. ei sitten koskaan.
ei yksinäisyyteen totu. ei sitten koskaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Ihan sama tilanne. vaikka oonkin vasta 17 silti tuntuu ettei ole mitään toivoakaan tytöstä. iltaisin aina kattelen tähtiä ja aattelen et tuolla jossain se oikea on mut ei se tee tätä yksinäisyyttä yhtään helpommaks. olen kuulemma ystävien jotka on tyttöjä mukaan mukava ja söpö mutta silti en oo löytäny. osaisin varmasti olla tyttöjen kanssa kun muutenkin tulen niitten kanssa toimeen mutta kenelläkään tytöllä ei ole vastaavia tunteta, varsinkaan mua kohtaan.
kaipaisin jätkää vierelle. oon vasta 17 tiedän, mut silti. ahistaa aina ku nään rakastuneita pareja kaupungilla tai vaikka oman siskon mieheä kans. haluisin et itelläki ois joku jona kans olla..
Oon kohta parikymppinen tyttö ja mulla ei ikinä oo ollu omaa kultaa. Jossain vaiheessa mustakin tuntu pahalta nähdä, miten kaikki on niin onnellisia yhessä, mut nykyään mä oon vaan onnellinen niitten puolesta. Omalla kohdalla mä oon jotenkin tottunu jo tähän. Mä oo yrittäny jo niin pitkään olla mukava, iloinen ja huomaavainen et mä oon tajunnu, ettei se vaan riitä.
Joskus tuntuu et teit yksinäisii tyttöi ei oo missään. kaverin kanssa jolla on sama ongelma mietitään et miks ei kukaan kiinnostu, meille on sanottu ettei olla mitään rumii vaan ihan söpöi jätkii mut silti ei löydetä. mut oon saanu kans paljon lohtuu muilta kun ne sanoo et kyl se oikee tulee sit joskus, ehkä sitten elämän loppuvaihees mut silti joskus on niin paha olo kun kattoo jonkun sellasen leffan tai kattelee tähtiä yksin, nii toivois vaan et joku ois siin vieressä kattelemassa niitä samoja tähtiä.
Eli muullako ei ole väliä, kunhan joku muija löytyisi siliteltäväksi? Entäs kaverit? Olisiko paha pettymys jos joku miespuolinen ottaisi suhun yhteyttä ja haluaisi olla kaverisi?
kyllä tietenkin kaikki saa ottaa yhteyttä. en todellakaan pahastuisi jos sais kavereita. kaikki yhteydenoto niin miehiltä kuin naisilta ovat erittäin tervetulleita.
Jos ajatusmaailmasi ja elämänarvosi ovat kohdallaan, niin ainakin olet ns. terveesti mukana tässä maailmassa. Ja jos olet vasta 20, niin älä nyt vielä masennu. Voin kokemuksesta kertoa, että se oma, sinulle tarkoitettu kumppani kävelee vastaan, ehkä piankin ja silloin kun sitä vähiten osaat odottaa. Oletko ehkä vähän erakkomainen luonne? Toisaalta yksin viihtyvä, mutta samaan aikaan kuitenkin yksinäinen? Minä ainakin olin. Kunnes ymmärsin, ettei kukaan tule minua neljän seinän sisältä hakemaan, vaan pitää antaa mahdollisuus ympärillä oleville ihmisille, ja varsinkin itselleen ja lähteä ulos ja ihmisten joukkoon. Toivon sinulle kaikkea hyvää, ja etenkin sitä, että löydät tiesi pois sieltä yksinäisyyden keskeltä :)
On loppujen lopuks aika vaikee sanoa ulkoapäin, ketkä tytöt on yksinäisiä. En mä ainakaan ikinä oo ollu täysin yksin. Uudessa tilanteessa mä oon aina yrittäny tutustua johonkin, ja aika helppo on kulkea mukana jonkinlaisessa porukassa. Jos ei kuitenkaan tunne kuuluvansa porukkaan, mä ainakin tunnen itteni aika yksinäiseks. En mä odota, et mun elämä muuttuis neljän seinän sisällä. Mä oon käyny vaikka missä illanvietoissa yms. toivoen, et tutustuisin uusiin ihmisiin, mut se ei oo niin helppoa.
Toinen juttu on, et jostain syystä mun on paljon helpompi mennä puhumaan tytöille vaikka tietysti olis hauska tutustua poikiinkin. Yleensä mua kiinnostais ne vähän vetäytyvät pojat mut en mä nyt uskalla mennä juttelemaan niille. Jotenkin sitä ajattelee, et jos kukaan poika ei koskaan oo tullu juttelemaan mulle, niin se kertoo jo jotain.
ei se mitään kerro jos pojat eivät tule jutteleen. mä en itse ikinä uskalla mennä tosta vaan jutteleen tytöille. mulla vähän sama ku sulla. poikien kanssa kyllä pääsee juttuun ja voi tutustua helpommin mut tytön kanssa keskustelu ujostuttaa tosi paljon ja on tosi hankalaa. ei minustakaan kukaan koskaan päällepäin nää jos mulla on paha olla ja olen yksinäinen. noh tälläistä tämä.