esm. vastaus jonka vastasin 2008 pääsykokeissa OT-tiedekunta th.6 ;
Velkakirja ei ole siirtynyt B.n hallintaan 21.05.2008 joka olisi ollut B.lle laillinen ja välttämätön asiakirja jotta olisi ollut C:lle velkoja .
A:lle siis jäi mahdollisuus myydä velan 12.6.2008 X.lle jolloin X:henkilöstä tuli velan omistaja .
Chenkilö maksoi velan 15.6 A:lle vaikka A:henkilö oli myynyt velan jo X:henkilölle 12.6.2008
Velka ei ole poistunut C:henkilöltä koska velka ja siitä todiste siirtyi 12.6.2008 X.henkilölle joten X:henkilöstä tuli velkoja C:lle .
0.p
Vastaukseni Hallinto-oikeuteen tarkasteluun ;
Pohdittavana oli C. henkilöön kohdistuva laina hallinta ja onko velan maksu ollut C > A.lle tehokas .
1. A.henkilö myi esineenä olevan kuittikirjan B.henkilölle johon B.henkilö ei saanut hallinta oikeutta koska kauppaa ei ole vahvistettu eli omistus ei ole siirtynyt B.henkilöll niin että B.henkilöllä olisi oikeus objektin omistukseen ;
. Koska henkilö Relaatiota ei voida ottaa myöhemmin kantaa olisiko C tai X tietoinen kaupasta B.henkilön hyväksi .
. Koska myöskään rikosoikeudellisia seikkoja tehtävässä ei saa ratkoa niin ei voida käsitellä vaadeoikeutta ( rikosoikeutta ) eli B.henkilön asemaa esittää vaateita ei voida käsitellä tehtävän sisällyttämien rajoitteiden vuoksi joihin kuului RELAATIO ja RIKOSOIKEUS .
. Info jonka henkilöt olivat käyneet yhtiömuotoisena edustaa relaatiota joten infoa henkilöiden välillä ei tehtävien antamien rajoitteiden vuoksi voi käsitellä .
1. A.Henkilölle jäänyt kuittikirja siirtyi X.henkilölle hallintaan ;
. Hallinta jonka X.henkilö sai oli selittämätön tehtävässä joten rajoiteen vuoksi jonka tehtävään sisältyi rikoslaissa ( vaadeoikeus ) ei voida sanoa onko X.henkilölön luovutettava kuittikirja pois koska vaateita ei saanut arvioida joten hallinta oli tehtävässä pysyvä X.henkilöllä .
1. C.henkilö maksoi A.henkilölle velan pois ja X.henkilö maksoi hallinnassaan olevan kuittikirjan A.henkilölle ;
. Tehtävässä ei voida ottaa hallinnan oikeutuksessa huomioon aikabrioriteettia ( kuka ensin ) koska se olisi vaadeoikeutta ( RL ) joka tulee esille voudinnassa ( omaisuuden pakkoulosmttauksessa ) joten aikabrioriteetin tehtävän ratkaisussa olisi ollut ( RL ) lain tulkintaa .
. X.henkilön hallintaan ei voida siis puuttua tehtävän ratkaisussa ajalla eikä infolla .
Tehtävä siis kaikkien tehtävään annettujen tietojen ja rajoitteiden vuoksi ratkesi siten että X.henkilöllä on ainoa oikeus voutia kuittikirjan vakuusobjektin sisältämn aseteun arvon C.henkilöltä .
C > A.henkilölle maksama velka on sen pätevyyden eli oikeutuksen arvioinnissa rikosoikeus seuraamus arviointia joten C.n ja A.n välistä laina suhdetta ei käsitellä koska pätevyys ei ole hallintaa .
Pätevyyden hakemiseksi joutuisi miettimään relaatioita C.henkilön hyväksi ja sitä kun olisi tai ei olisi pyyteettömässä mielessä kaupan tehdessä A.henkilön kanssa .
Vastaus X.henkilöllä oikeus velkoa vakuus objektin sisältämään kiinteään arvoon saada velkasuhde omistushallintaan jolla oikeus velkoa C.henkilöä .
Näin kirjoitin selonteoksi Hallinto-oikeuteen vastauksena vielä 0.p vaade tästäkin täydet pisteet .
Velkakirja ei ole siirtynyt B.n hallintaan 21.05.2008 joka olisi ollut B.lle laillinen ja välttämätön asiakirja jotta olisi ollut C:lle velkoja .
A:lle siis jäi mahdollisuus myydä velan 12.6.2008 X.lle jolloin X:henkilöstä tuli velan omistaja .
Chenkilö maksoi velan 15.6 A:lle vaikka A:henkilö oli myynyt velan jo X:henkilölle 12.6.2008
Velka ei ole poistunut C:henkilöltä koska velka ja siitä todiste siirtyi 12.6.2008 X.henkilölle joten X:henkilöstä tuli velkoja C:lle .
0.p
Vastaukseni Hallinto-oikeuteen tarkasteluun ;
Pohdittavana oli C. henkilöön kohdistuva laina hallinta ja onko velan maksu ollut C > A.lle tehokas .
1. A.henkilö myi esineenä olevan kuittikirjan B.henkilölle johon B.henkilö ei saanut hallinta oikeutta koska kauppaa ei ole vahvistettu eli omistus ei ole siirtynyt B.henkilöll niin että B.henkilöllä olisi oikeus objektin omistukseen ;
. Koska henkilö Relaatiota ei voida ottaa myöhemmin kantaa olisiko C tai X tietoinen kaupasta B.henkilön hyväksi .
. Koska myöskään rikosoikeudellisia seikkoja tehtävässä ei saa ratkoa niin ei voida käsitellä vaadeoikeutta ( rikosoikeutta ) eli B.henkilön asemaa esittää vaateita ei voida käsitellä tehtävän sisällyttämien rajoitteiden vuoksi joihin kuului RELAATIO ja RIKOSOIKEUS .
. Info jonka henkilöt olivat käyneet yhtiömuotoisena edustaa relaatiota joten infoa henkilöiden välillä ei tehtävien antamien rajoitteiden vuoksi voi käsitellä .
1. A.Henkilölle jäänyt kuittikirja siirtyi X.henkilölle hallintaan ;
. Hallinta jonka X.henkilö sai oli selittämätön tehtävässä joten rajoiteen vuoksi jonka tehtävään sisältyi rikoslaissa ( vaadeoikeus ) ei voida sanoa onko X.henkilölön luovutettava kuittikirja pois koska vaateita ei saanut arvioida joten hallinta oli tehtävässä pysyvä X.henkilöllä .
1. C.henkilö maksoi A.henkilölle velan pois ja X.henkilö maksoi hallinnassaan olevan kuittikirjan A.henkilölle ;
. Tehtävässä ei voida ottaa hallinnan oikeutuksessa huomioon aikabrioriteettia ( kuka ensin ) koska se olisi vaadeoikeutta ( RL ) joka tulee esille voudinnassa ( omaisuuden pakkoulosmttauksessa ) joten aikabrioriteetin tehtävän ratkaisussa olisi ollut ( RL ) lain tulkintaa .
. X.henkilön hallintaan ei voida siis puuttua tehtävän ratkaisussa ajalla eikä infolla .
Tehtävä siis kaikkien tehtävään annettujen tietojen ja rajoitteiden vuoksi ratkesi siten että X.henkilöllä on ainoa oikeus voutia kuittikirjan vakuusobjektin sisältämn aseteun arvon C.henkilöltä .
C > A.henkilölle maksama velka on sen pätevyyden eli oikeutuksen arvioinnissa rikosoikeus seuraamus arviointia joten C.n ja A.n välistä laina suhdetta ei käsitellä koska pätevyys ei ole hallintaa .
Pätevyyden hakemiseksi joutuisi miettimään relaatioita C.henkilön hyväksi ja sitä kun olisi tai ei olisi pyyteettömässä mielessä kaupan tehdessä A.henkilön kanssa .
Vastaus X.henkilöllä oikeus velkoa vakuus objektin sisältämään kiinteään arvoon saada velkasuhde omistushallintaan jolla oikeus velkoa C.henkilöä .
Näin kirjoitin selonteoksi Hallinto-oikeuteen vastauksena vielä 0.p vaade tästäkin täydet pisteet .
Vastaukset 10
Vanhimmat
Oiva esimerkki ns. pätemisen halusta. Pankaa paremmaksi
Kyse ei ole pätemisestä kun saamani pisteet ovat vielä( ? )joten pätemisestä ei voida puhua .
Pätemisen näkemyksesi väittämän ottamisella pyrit vaurioittamaan oikeuden vaadetta ja sumentamaan teon .
Tiedän, ettei pitäisi vastata, mutta vastaanpa kuitenkin.
Kaivoin tiedekunnan nettisivuilta Helsingin oikiksen tämän vuoden pääsykoekysymykset ja mallivastaukset, ja ihan huvin vuoksi vertasin sinun vastauksiasi kysymyksiin 5 ja 6 tiedekunnan mallivastauksiin. Ihmettelet siis, miksi et ole saanut täysiä pisteitä po. kysymyksistä.
Tehtävä 5:
- Pitää paikkansa, että olet tavallaan oikeaan lopputulokseen päässyt (oikea lopputulos: B saa erottaa omaisuuden eli taulun A:n konkurssipesästä). Mutta, vaikka lopputulos on oikein, tehtävästä ei saa pisteitä jos matka lopputulokseen on tehty täysin väärin.
- Keksit uusia sanoja. Sellaista sanaa kuin "voudinta" ei ole olemassakaan. Tai nyt ehkä on, kun olet sellaisen keksinyt. Oikiksen pääsykokeissa täytyy käyttää nimenomaan oikeita, juridisia, pääsykoekirjoista opittavia termejä oikeissa paikoissa. Luovuutta ei saa käyttää.
- Jos vastauksesi pääsykokeessa on ollut kolmen virkkeen pituinen niin kuin olet viestiisi kirjoittanut, vastauksesi on pahasti puutteellinen. Vastaukset on perusteltava huolellisesti, käsitellä ko. tapaukseen soveltuvia periaatteita ja normeja jne. Puutteellisesti perusteltua vastausta ei voi täydentää esittämällä lisäperustelut hallinto-oikeudelle muutoksenhaussa. Et käsittele tai mainitse vastauksessasi laisinkaan tärkeitä oikeudellisia termejä saantosuoja ja hintasuoja.
- Myös hallinto-oikeudelle antamasi "selonteko" on pahasti pielessä: puhut koko ajan hallinnanjakosopimuksesta, vaikka sellaisesta tapauksessa ei ole edes ollut kysymys. Tapauksessa oli kysymys OMISTUKSENPIDÄTYSEHDOSTA, joka on aivan eri asia kuin hallinnanjakosopimus.
Tehtävä 6:
- Edelleen kysymys esineoikeudellisesta kollisiosta, vaihdantasuojasta ja mahdollisesta ekstinktiosta sekä maksusuojasta. Et ole käyttänyt ko. termejä niin sanotussa vastauksessasi.
- Käytät jälleen itse keksimääsi sanaa "voudinta".
- Päädyt väärään lopputulokseenkin. B:llä on aikaprioriteetin mukaisesti parempi oikeus saatavaan eli tehokas velkoja-asema C:tä kohtaan (X ei ollut vilpittömässä mielessä). Ei aikaprioriteetin käsittely olisi ollut mitenkään asian rikosoikeudellisen puolen pohtimista, vaan aikaprioriteetti (huom. sanassa ei ole b-kirjainta) on aivan tavallinen esineoikeudellinen kollisionratkaisuperiaate.
- Suora lainaus arvosteluperusteista: "Mikäli vastauksessa väitettiin, että tapauksessa velkakirjan traditiolla, eli velkakirjan hallinnan siirrolla X:lle oli merkitystä arvioitaessa osapuolten oikeutta saatavaan, ei tehtävässä soveltanut oikeita säännöksiä eikä voinut päätyä oikeaan lopputulokseen." Kyseessä oli tavallinen velkakirja, jossa traditiolla ei ole niin suurta merkitystä kuin arvopapereiden osalta.
- Et käsittele vastauksessasi kaksoisluovutustilannetta. Et käsittele vastauksessasi velkakirjalaissa olevia vaihdantasuojan edellytyksiä tavallisen saatavan osalta.
Vinkki: vertaa arvosteluperusteita/mallivastauksia omiin vastauksiisi. Kyllä vertailemalla löytyy hyvinkin syyt sille, miksi lopputulos on ollut kuin monesti Suomen menestys euroviisuissa, zero points.
Vinkki 2 jatkoa varten: Jos edelleen aiot pyrkiä oikikseen, älä keksi itse uusia termejä. Käytä vain ja ainoastaan niitä, mitä pääsykoekirjoista löytyy.
Onnea valitsemallasi tiellä.
Kohtaan 6. Info eli yhtiömuotoisen infotilaisuuden huomioon ottaminen on aikaprioriteettin käsittelemistä .
Siis kun ajattelet relaatioita henkilösuhteita niin X tiesi ( male fidel ) B.n Bona Fidel mutta käsitelyssä ei edelleenkään voida otaa huomioon A ja B välistä ( relatiota ) henkilö suhdetta ) .
Eli kysymyksessä oli vain kenen hallinnassa se on Dynaamisella tavalla johon tehtävässä vaadetta ei voi kohdistaa tai relaatiota .
Kun hallinta oli jo X.llä eli kuitikirja hallinnassa ( mikä on muodoltaan hallinta X.llä sitä en käsittele ) mutta siihen pitää kohdistaa vaade eli rikoslaillinen kohdistus jota ei saanut käsitellä .
5 ja 6. tehtävien vastaamisessa pitää huomioida lyhyys ja sen sisältö eli toisin sanoen en vastannut humanisesti joka olisi kommentisi mukainen .
Mitä tulee sanaan voudinta en nyt tarkista mutta tehtävässä on käytetty voudinta sanaa .
Siis kaikki sanat joita tehtävät sisältävät on oikeus käyttää eikä ulkopuolisia .
Lue arvosteluperusteet ja mallivastaus kysymykseen 6.
"mutta siihen pitää kohdistaa vaade eli rikoslaillinen kohdistus jota ei saanut käsitellä ."
Höpön pöpön. Mistä olet saanut sen (virheellisen) käsityksen, että vaatimukset voivat olla vain rikosoikeudellisia?
"Mitä tulee sanaan voudinta en nyt tarkista mutta tehtävässä on käytetty voudinta sanaa ."
Ei ole.
Leikkaisin ja liimaisin kysymyksen tähän, mutta ei näköjään onnistu (on pdf-muodossa). Tässä kuitenkin linkki tehtäviin.
http://www.helsinki.fi/oik/tdk/valintakokeet/2008/koetehtavat-suom.pdf
En katsonut vielä liitettä jonka asetit viestiisi mutta tänä vuonna oli Rikoslaki ja Esineoikeuden hallinta erilliset .
Kun käsitellään Esineoikeutta ei saa huomioida rikoslakia siis esineoikeus on hallintaa koskeva käsittely jonka jälkeen jos saa niin käsittelemää vaadetta eli rikosoikeutta .
Eli missään nimessä ei mitään sheikkeriä tekstiin .
Kun tehtävässä sanotaan Ei rikosoikeutta eikä relaatioita niin niiden kirjoittaminen on ohivastausta kun ei kysytä .
Kysymyksen lopussa on huomautus siitä, että tulee ottaa huomioon vain varallisuusoikeudellinen näkökulma asiaan ja että rikosoikeudellista vastuuta ei pidä käsitellä. Ohje tarkoittaa sitä, että ei ole pitänyt käsitellä petosrikosten tunnusmerkistöjä.
"käsittelemää vaadetta eli rikosoikeutta . "
Samoin alkuperäisestä viestistäsi:
"Koska myöskään rikosoikeudellisia seikkoja tehtävässä ei saa ratkoa nini ei voida käsitellä vaadeoikeutta ( rikosoikeutta ) eli B.henkilön asemaa esittää vaateita ei voida käsitellä tehtävän sisällyttämien rajoitteiden vuoksi joihin kuului RELAATIO ja RIKOSOIKEUS ."
Tätä oli minun tavattoman vaikea ymmärtää, mutta jostain syystä olet saanut sen käsityksen, että et kysymyksessä asetetun rajoituksen vuoksi olisi voinut käsitellä B:n asemaa. Tapauksessa nimenomaisesti olisi pitänyt löytää lopputulokseksi se, että B:llä primuksena oli aikaprioriteetin mukainen parempi oikeus saatavaan, johtuen X:n vilpillisestä mielestä.
Mistä tällainen väärinkäsitys tulee? Eihän vaatimus tai vaade tarkoita sitä, että kyseessä olisi rikosoikeus. Mistä ihmeestä olet sellaisen käsityksen saanut? Mista ole keksinyt tämän seuraavan:
"vaadeoikeus" = rikosoikeus
(lainausmerkeissä, koska termi vaadeoikeus on myös sinun itse keksimäsi)
Okei, rautalangan vääntö saa puolestani loppua. Täytyy tässä perehtyä erääseen ratkaistavanani olevaan riita-asiaan (hometalo), VAADITAAN kauppahinnan alentamista ja vahingonkorvausta. Rikosoikeutta ei jutussa ole mailla eikä halmeilla.
B.n pitää tehdä vaateen jotta hänellä olisi ollut oikeus saada kirja X.n hallinnasta .
Jotta voit tehdä vaateen saadakseen kuittikirjan pitänee B.n näyttää toteen omistuksensa kirjaan ja tradition .
Tehtävässä kun hallintaa ei ole mennyt B.lle koska esineoikeuden näkökulmasta hän ei ole saanut hallintaa oikeutta ( kauppa oli tehty pykälien vaatimalla tavalla ) mutta ei siten että B.llä olisi hallinta .
Sinä aina menet relaatioihin pohtiessasi B.n suhdetta X.ään .
Tosiasia on se että relaatioiden ja vaateiden esitämisen mahdollisuuden poisto aiheutti sen että ei sitä kuittikirjaa saa pois X.n hallinnasta .
Vaatimus / Vaade on ns. rikosoikeutta ei hallintaoikeudessa puhuta kenellä on laillinen oikeus ennen käräjäoikeutta !
Kaikki pohdinta jotka vievät käräjäoikeuteen on siis tehtävässä ohi vastauksia !
2Vaatimus / Vaade on ns. rikosoikeutta ei hallintaoikeudessa puhuta kenellä on laillinen oikeus ennen käräjäoikeutta ! "
Höpön pöpön kertaa kymmenen. Uskoisit nyt niitä, jotka ovat ko. kysymyksen ja sen mallivastauksen laatineet. Heillä/hänellä taitaa olla aika paljon enemmän juridiikan harrastuneisuutta vyön alla kuin kummallakaan meistä (itse olen valmistunut oikiksesta alle 10 vuotta sitten).
Aiheetta enempään,
Legally Blonde aka Elle Woods.
Se onkin kummallista tämän prosessin viemisessä että ensin Hallinto-oikeuteen missä vain ehdotetaan pisteitä suostuu koulu tai ei Hallinto-oikeuden esittämään pisteiden korotuksiin .
Yliopiston ei siis tarvitse noudattaa Hallinto-oikeuden kehoitusta vaan tulee eteen pakote eli pakotetaan Käräjäoikeudessa laitamaan ne pisteet muuta korvausta .