Hei!
Suunnitteilla noin 150 neliöinen yhdessä kerroksessa oleva kivitalo. Lämmitysmuoto vielä avoin, mahdollisesti maalämpö. Nyt mietityttääkin, että millaista talotekniikkaa taloon kannattaisi hankkia.
Talossa on eteläpuolella noin kolme metriset ikkunat ja muutoinkin makuuhuoneista löytyy kustakin pari ikkunaa.
Tuskin tulemme mitään hi-tech teknologiaa taloon suuremmin hankkimaan, mutta lähinnä mietityttää, että mitkä laitteet on oikeasti tarpeellisia ja hyödyllisiä hankintoja. Esim. ilmalämpöpumppujen ja muiden vastaavien tarpeellisuus ja erilaiset ominaisuudet mietityttää.
Millaista talotekniikka löytyy omista kivitaloistanne? Mikä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi? Mitä ei kannata hankkia?
Suunnitteilla noin 150 neliöinen yhdessä kerroksessa oleva kivitalo. Lämmitysmuoto vielä avoin, mahdollisesti maalämpö. Nyt mietityttääkin, että millaista talotekniikkaa taloon kannattaisi hankkia.
Talossa on eteläpuolella noin kolme metriset ikkunat ja muutoinkin makuuhuoneista löytyy kustakin pari ikkunaa.
Tuskin tulemme mitään hi-tech teknologiaa taloon suuremmin hankkimaan, mutta lähinnä mietityttää, että mitkä laitteet on oikeasti tarpeellisia ja hyödyllisiä hankintoja. Esim. ilmalämpöpumppujen ja muiden vastaavien tarpeellisuus ja erilaiset ominaisuudet mietityttää.
Millaista talotekniikka löytyy omista kivitaloistanne? Mikä on osoittautunut hyväksi hankinnaksi? Mitä ei kannata hankkia?
Vastaukset 27
Vanhimmat
tulisija, varavaa sellainen ja iv-koneeseen lämmön talteen otto. Takan lähelle kattoon pari imupuolta ja avot!!
lämmität takkaa ja kuitenkin puhallat ison osan sen antamasta lämmöstä suoraan pihalle...??
Mietipä vielä sitä ilmanvaihtokonetta ja lämmön talteenottoa!
Ei se LTO-hyötysuhde nyt niin hyvä ole, että takan ilmaa kannattaisi suoraan sinne imeä... Eikä kannata PILPinkään kanssa.
Takan lämpö kannattaa päinvastoin yrittää pitää talossa sisällä mahdollisimman pitkään, ja levittää mahdollisimman tehokkaasti. Käytännössä siis juuri toisin päin, tuloilmaventtiilit niin että viileä ilma joutuu tekemisiin lämpimän takan kanssa, ja poistot mieluiten eri huoneisiin, niin että takan lämmittämä ilma leviää kämppään mahdollisimman hyvin ennen kuin joutuu poistoventtiileihin!
Ja jos on veto-ongelmia tai ei vaan osaa sytyttää, eli pelkää savun leviämistä, niin siihen kannattaa keksiä joku muu ratkaisu kuin koko ilmanvaihdon laitto väärin päin... Jos homma ei pelitä niin savukaasuimuri jälkeen päin piipun nokkaan on ainakin helppo ja idioottivarma ratkaisu.
Vanha kivitalo. Meille asennettiin uusi iv-kone missä on lämmöntalteenottokennosto. Asentaja toi pesutilojen ja saunan poiston lisäksi kaksi poistopuolta takan päällä kattoon. Näin kuulemma kenno vetää ja OTTAA TALTEEN lämmön jota se sitten jakaa säädetyn termostaatin mukaan ns. jälkilämmitys.
Onko kusetettu vai. Mielestäni on toiminut hyvin. Toki meillä on myös suorasähkölämmitys.
myös makuutiloihin. Näin oven aluset saadaan tiiviksi.
Takan lämmittämä ilma kiertoon mukaan, muttei se takan lämpö lattialämmityksessä toimi, kun kiertovesi voi olla korkeintaan 28-asteista. Muuten parketit rakoilevat.
Muuta meluava emo vois kyl olla kiva.
"Kusetettu" on ehkä vähän vahva sana, mutta ei tuo kyllä mikään optimiratkaisu taida olla... LTO:n hyötysuhde kun ei ole lähelläkään sataa prosenttia, eli osa siitä lämmöstä menee harakoille, eli parempi olisi jos se ensin lämmittäisi vaikka seiniä ja vasta sitten imettäisiin poistoon.
Mutta toisaalta niistä parista poistosta menee kuitenkin niin vähän ilmaa, että se ei takan lämmityskapasiteettin nähden merkkaa paljoakaan mitään... Eli jos takkahuoneessa on joka tapauksessa tarpeeksi lämmin, ja tuo sijoittelu auttaa levittämään lämpöä muihin huoneisiin, niin jos pesällisestä parin klapin verran meneekin suoraan harakoille, niin lopputulos on silti parempi kun koko talo lämpiää tasaisemmin. Lisäksi pakkasilla tuo ratkaisu *saattaa* myös vähentää kennon sulattelutarvetta, ja sitä kautta lopputulos onkin keskimäärin oikein hyvä.
Summa summarum, todellisuus on monimutkaisempaa kuin teoria, eikä kukaan pysty ilman huolellisia mittauksia varmuudella sanomaan onko tuo teillä hyvä vai huono sijoittelu, varsinkin kun on vanhasta talosta kyse...
Eli jos takka vetää hyvin ja syttyy mukavasti, niin en stressaisi asialla. Jos on sytytys- tai veto-ongelmia, niin siihen ilman imeminen takan läheltä ei kyllä auta, vaan päinvastoin siihen takan luo pitäisi tuoda sitä korvausilmaa... Sitten miettisin jotain toimenpiteitä.
lämmitys ja iv: nibe evc 13, nibe compact 300, vastavirtaleivinuuni ja ilto 440 (ota ilto x100). Sähkönkulutus sähkökiukaalla ja suurperheellä 20 000 kwh/vuosi. Puita menee 2m3. Olisi kannattanut reitittää lattialämmityksen syöttöputki uunin kautta, niin saisi lattiankin uunilla lämpimäksi pakkaskeleillä.
Peruvalaistuksen ohjaus on elfalogic logiikalla, perusvalaistusta käytetään yhdestä paneelista, jolloin johdotus- ja rälläköintityö yksikertaistuu. Kätevä on kaikkivalotpois -nappi.
http://www.as-sahkotukku.fi/Pdf/Esitteet/logiikat_ohje.pdf
Talosi on kovin pieni maalämmön käyttöön ja maalämpö sopii kovin huonosti lämpimän käyttöveden tekemiseen. 65 asteen käyttöveden lämmöllä kombressori käy ahkerasti ja kestoikä lyhenee radikaalisti.
Edullisinta tapauksessasi on eristää talo paremmin, esimerkiksi Passiivi- tai matalaenergiarakenteeksi.
Pyrkiä lisäksi säästämään vesikalustevalinnoilla käyttövettä, sekä sähköä yksinkertaisilla valinnoilla, jotka eivät lämmitä taloa liikaa tai turhaan.
Löysin juuri uuden sivuston jossa varmaankin alkaa käydä pian kiivasta keskustelua aiheesta www.passiivi.fi
Seuraan mielenkiinnolla, koska olen kiinnostunut aiheesta seuraavaa taloa tässä suunnitellessa. Kuulemma kolmas talo vasta onnistuu täydellisesti ja seuraava olisi kolmas.
enempää en rakennma:-)
taisi mennä aamukahvista huolimatta juttusi väärälle tyypille:-)
onkos muutakin lammilta kuin muutama seinäke?
tehty talo. Hyvä asua, kestävä ja energiatehokas.
Ei voi kysellä talotekniikasta ennenkuin tietää tarkalleen minkälaiseen taloon ko. tekniikka on tulossa. Ei autoonkaan saa sopivia renkaita menemällä kauppaan ja toteamalla että autoonhan ne nyt tulevat! Kyllä malli ja merkki pitää olla selvillä..
Kivitaloa kuin teet niin tee matalaenergia- tai passiivitalo ja lämmitä se varaavalla takalla. Kunnon rakenteet eivät sen enempää lämmitysjärjestelmää tarvitse kunhan ilmastoinnissasi on lämmöntalteenotto (esim. enerventin pelican). Matalaenergia- ja passiivitalojen kivitaloruonkopaketteja myy mm. Vabe talot. Käyttövesi kannattaa lämmittää aurinkoenergialla (kesä) ja kierukalla takassa (talvi).
keväin syksyin. kun ilmastonmuutos etenee, nämä pitenevät ja muut kaski lyhenevät. Takkaa lämmittämällä tulee kuuma ja aurinkoa ei vaan näy.
Kyllä kaukolämpö ja lattialämmitysputkisto pitää olla, niin ei viimeiseltä kylpijältä lopu lämpöiset vedet kesken. Säästä jostain muusta, vaikka talosi ylenpalttisista eristeistä. 20 senttiä villaa riittää.
Käyttöveden lämmitys maksaa sähkön nykyhinnalla luokkaa 100 euroa / vuosi / henkilö. 300 litran käyttövesivaraaja riittää taatusti, ja jos ei riitä niin 500-litrainen sitten. Tosin tuossa kohtaa hinta pomppaa, ja kuten sanottu, 300-litrainen riittää lähes perheelle kuin perheelle.
Jos sähkön hinta vaikka tuplaantuu, niin edelleen käyttöveden lämmitys maksaa niin vähän, että juuri mikään investointi ei normitaloudessa kannata pelkästään siitä säästämiseksi...
Asian vierestä, itse odotan kyllä mielenkiinnolla, tulisko joskus markkinoille käyttövesilämpöpumppu joka ottaisi lämmön talon sisäilmasta, mutta ei muuten sotkeentuisi ilmanvaihtoon (eli ei olisi PILP, vaan... SILP eli sisäilmalämpöpumppu :-). Ideana varmaan tasaiselle lämmölle optimoitu melko pienen tehon mutta maksimoidun hyötysuhteen toiminta, joka jauhaisi käyttöveteen lämpöä vuorokauden ympäri.
Ja kohderyhmänä tietysti erityisesti nykyiset ja uudet sähkölämmitteiset talot joissa on tulisija. Samoin talot, joissa on pelkästään lämmityskäyttöön tarkoitettu, siihen käyttöön hyvän hyötysuhteen antava lämpöpumppu, olisivät tälle hyviä (eli käyttövesi tehtäisiin riippumattomilla laitteilla kahdessa vaiheessa, ensimmäisessä vaiheessa iso pumppu lämmittää taloa normaalisti, toisessa vaiheessa pikkupumppu tuottaa korkeaa lämpöä).
sitten kerätään jo kuukausittain monen kympin lämminvesimaksuja, jos nmhm osaa lämmittää veden halvemmalla omalla varaajalla. Ovatko kaikki kerrostaloasukkaat tyhmiä, kun maksavat. Kerro niille broiler-vitsejä lisää.
Koska ilmeisesti kaikki eivät sanomatta tajua, niin selvennetään:
Jos lämmin käyttövesi tulee ilman lisähintaa lämmitysratkaisun (esim. kaukolämpö) mukana, niin silloin se ei vaadi lisäinvestointeja. Minun yllä oleva viestini pätee vain tilanteessa, jossa käyttövettä varten suunnitellaan jotain lisäinvestointeja.
Myönnän että olisi pitänyt selkeämmin ilmaista tämä asia jo edellisessä viestissäni paremmin, että en siis puhunut kaukolämpöratkaisuista.
Vedellä tulee kyllä läträttyä paljon, niin kakarat, kuin itsekkin.
Talo vie energiaa aika tarkalleen yhtä paljon. Jos lämmin käyttövesi ei maksa mitään, niin sitten voi todeta, että ei lämmityskään maksa.
Jos sähkön hinta tuplaantuu, niin käyttöveteen meillä menee edelleen yhtä paljon kuin lämmitykseenkin.
Ette ilmeisesti ole ihan normitalous ;-)
Tuolla kulutuksella aurinkolämmitys käyttövedelle maksaisi kyllä itsensä takaisin jopa maalämpöpumpputalossa... Pellettien kanssa nyt ei varmaan ihan vielä näillä pellettien hinnoilla.
Miten niin kylkiäisinä lämmin käyttövesi?? Ihan varmasti maksat energiasta mikä kuluu lämpimän veden tuottamiseen kiinteistössä.
Mitenkäs muuten laiteinvestoinnit poikkeavat? Muun laitteiston lisäksi tarvitaan vain lämminvesivaraaja (300...500,- euroa).... muut järjestelmät samat, eikö?
tuommoisella varaajalla, joka kylmenee 24h/vrk, joten joudut lämmittämään samaa vettä useampaan kertaan kunnes sitä tarvitaan.
Kaukolämmössä ei ole mitään varaajaa, vaan tehokas vaihdin, joten lämmintä käyttövettä saa tarpeen mukaan myös viimeinen suihkuttelija, vaikka hana huutaisi täysillä.
ikkunoihin sisäpuolelle ja joku lippa tai katos ulkopuolelle, muuten kesällä sulaa paikat.
Kannattaako yksikerroksiseen maalämmöllä ja lattialämmityksellä varustettuun kivitaloon hankkia varaavaa takkaa? Vai kannattaako takka tällöin pitää lähinnä somisteena/tunnelmantuojana?
Itse olin aiemmin aina ajatellut, että totta kai varaava takka, mutta kuulin ettei maalämpö lattialämmitys yhdistelmään olisi välttämättä kannattavaa enää satsata varaavaa takkaa, koska lämmitysjärjestelmä ei itsessän tunne lämmön kohoamista, vaan sitä joutuu sitten säätelemään (?) tmv.
Ei kait muita takkoja ole enää edes tarjollakaan. Miksi pitäisikään?
Ei sitä lämmityksen takia (perusoloissa) tartte, mut onhan se välillä kiva.
Ei aiheuta mitään säätö-juttuja.
avattavilla ikkunoilla/ovilla tai peräti ilmanvaihtokoneella se säätely sujuu.
Anna hyvä ihminen ammattilaisen suunnitella talosi, niin voit siinä sitten kynsiä pureskelematta asuakin.
on kiva naija ku tului rätisee takas