synnyin miljoonakaupungissa
kylmien katujen ja ihmisten sekaan
sain nimeni sipulikupujen alla
ja kasvoin liikehuoneistossa
ei ollut lapsen elämää
ei leikkejä
ei toveria ainoatakaan
miten minä siis voin nyt aikuisenakaan
löytää ihmisen ihmisten joukosta
ei minua silloinkaan kukaan kuullut
tuskin näkikään
minut vain vietiin kotiin ja ravittiin
yksin sain käydä nukkumaan
nuhruinen nalle kainalossa
nyt olen hiukan isompi
mutta aivan yhtä yksinäinen
rakkautta vailla
niin kuin tunsin lapsenakin
vaikka vanhempani varmaan rakastivat
en kokenut sitä rakkaudeksi
mutta toivon että vielä joskus
minutkin löytää joku
kylmien katujen ja ihmisten sekaan
sain nimeni sipulikupujen alla
ja kasvoin liikehuoneistossa
ei ollut lapsen elämää
ei leikkejä
ei toveria ainoatakaan
miten minä siis voin nyt aikuisenakaan
löytää ihmisen ihmisten joukosta
ei minua silloinkaan kukaan kuullut
tuskin näkikään
minut vain vietiin kotiin ja ravittiin
yksin sain käydä nukkumaan
nuhruinen nalle kainalossa
nyt olen hiukan isompi
mutta aivan yhtä yksinäinen
rakkautta vailla
niin kuin tunsin lapsenakin
vaikka vanhempani varmaan rakastivat
en kokenut sitä rakkaudeksi
mutta toivon että vielä joskus
minutkin löytää joku
Vastaukset 10
Vanhimmat
miten surullista.
minäkin niin toivon,
että joku todella
löytää sinut.
ja rakastaa ehjäksi...
...todella riipaiseva
oli runosi...
näin uskoisin vakaasti.
Meille jokaiselle on se jokin,
jonka kanssa käy kemiat yksiin,
joka ymmärtää, joka rakastaa
ja tämä kaikki on molemminpuolista!
Näin minä vakaasti uskoisin,
toivottavasti olen oikeassa!?
Riipaisevan koskettava runosi nosti tunteet pintaan,
jaksamista sinulle, odotuksen puitteissa, päivä kerrallaan!
kiitos molemmille.
Löysin tämän palstan sattuman kautta, ja
ajattelin laittaa kauan sitten kirjoittamani
runon tänne.
Nimettömänä eläminen kuin tunteettomana
muille- on raskas taakka -olkoon lapsi
tai aikuinen...tekisi mieli sanoa,ettei
voi olla totta täydestä.
Mutta kun en tunne ja tiedä mitään,
niin osaan pitää ainakin uskoa.
Kurjaa ja hirveääkin jos näin voi
kokea elämäänsä ja suurta vääryyttä,
kuin että tälläistä on tässä elämässä
- ns.ulkopuolelle jäämistä/"heitettyä".
Runo joka on taiten kuin kauniin
koruttomasti kirjoitettu ja
hyvällä runomuodoin.
Aurinko tähän päivääsi bud.
pienellä karrikoinnilla kirjoitettu.
Kiitos kommentoinnista, ja aurinkoa sinullekkin.
Toivon että kirjoittelet tunnoistasi
tänne tai muuten vain ja mistä vain
elämään kuin rakkauteen liittyvää
- ehkä sekin jotain selventää ja
auttaa erilaisiin tuntemuksiin-
sisäistä ja ulkoista vuoropuhelua.
Kiitos Sinulle.
ja yksinäinen,
olen enemmän kuin kukaan tietää.
Huomenta Sinulle täältä auringon
nousevan maasta,tälläistä pientä
huumorinkukkaa yritän tarjota.
Kurjalta tuntuu tuon viestisi
sisältö ja toivoisin,että olisi
edes joitain vaikka ns.puolituttuja
joiden kanssa voisit päiviäsi
jakaa kuin myös tuntemuksiasi.
Äläkä yhtään häpeile käyttää
terveyshuoltoa hyväksi,jos oikein
pahalta tuntuu...- älä vain liian
kauaksi aikaa jää yksin pohtimaan
elämän ehkä katkeruuttasi.
Yritä muodostaa edes joitain
ystävyys/tuttavuus siteitä
lähiympäristösi kautta.
Myös hyvät ja mielenkiintoiset
harrasteet olisi hyväksi,mutta
kuitenkin ihmis-suhteet/- suhde
on tärkein.
Kaikkea hyvää Sinulle bud.
muustakin, asioilla on tapana järjestyä.
Hyvä että otit sen tarkoittamalla
tavallani,sillä kun edessä on uusia
tuttavuuksia,niin sitä tarkemmin
aprikoi,että mitä arvaa laittaa.
Toivotaan jotta ikävät asiat
aikanaan edes hivenen jäisi
taka-alalle.
Kaikkea hyvää Sinulle.