Pyydän anteeksi miehet: Tämä viesti ei ole teille. Tämä viesti on (meille) kaikille naisille, jotka luemme tämän saitin kirjoituksia (Tervetuloa todellisuuteen ne miehet, jotka oikeasti luulivat, ettei täällä käy kuin "kollegoita"). Luemme sitten niitä oppimisen- / päivittelyn- / kauhistelunhalustamme, tai ihan silkkaa uteliaisuuttamme, niin luemme kuitenkin.
Siis naiset, kanssasisaret! Mitenkä olisi, jos ihan oikeasti tekisimme sitä, minkä osaamme parhaiten; keskustelisimme, juoruaisimme, pähkäilisimme, analysoisimme, kaiken kaikkiaan kommunikoisimme keskenämme noilla lukemattomilla muilla saiteilla? Ja antaisimme tämän palstan olla nimensä mukainen!
Emmekö voisi suoda isukeille tätä yhtä, ikiomaa saareketta, ja antaa heidän rauhassa pohtia tuota miehen tärkeintä työkomennusta, isyyttä?!
Koska ovat (ainakin suurin osa) isiä, on (ainakin jossain) olemassa myös äiti, ja siitä päättelen, että isukit (ja muutkin miehet) saavat varmasti livenä ihan kotitarpeiksi tätä "mikä teitä miehiä vaivaa?" -tivaamista. Ainakin meillä kotona minä pidän hyvän huolen siitä, ettei mies kerkiä saamaan vieroitusoireita liian harvoista "parisuhdekeskusteluista". Samoin kommenttia löytyy helposti asiaan, kuin asiaan. Miten lukemattomaan täälläkin olevaan kirjoitukseen olisin halunnut kommentoida -väliin kärkevästikin, väliin ihan silkasta "auttamisen" halusta. Mutta olen ottanut onkeeni noista isien joskus aika "runollisistakin" kehotuksista jättää tämä saitti naisvapaaksi vyöhykkeeksi.
Tiedän, tällä kirjoituksella teen juuri sitä, mistä muita kiellän, mutta lupaan pyhästi tämän olevan viimeinen kerta. Ja tiedän, minullakin olisi miljoona kysymystä, joihin haluaisin vastauksen juuri miehiltä, mutta naiset, uskokaa pois, he lukevat myös muita palstoja, ja uskaltautuvat jopa vastaamaan / kommentoimaan ajoittain.
Uskoisinkin, että me naiset saattaisimme oppia miehistä huomattavasti enemmän vain lukemalla tämän palstan kirjoituksia -ja olemalla (kerrankin) itse hiljaa.
Ps. Naiset malttakaa mielenne, älkää kommentoiko edes tätä!
Siis naiset, kanssasisaret! Mitenkä olisi, jos ihan oikeasti tekisimme sitä, minkä osaamme parhaiten; keskustelisimme, juoruaisimme, pähkäilisimme, analysoisimme, kaiken kaikkiaan kommunikoisimme keskenämme noilla lukemattomilla muilla saiteilla? Ja antaisimme tämän palstan olla nimensä mukainen!
Emmekö voisi suoda isukeille tätä yhtä, ikiomaa saareketta, ja antaa heidän rauhassa pohtia tuota miehen tärkeintä työkomennusta, isyyttä?!
Koska ovat (ainakin suurin osa) isiä, on (ainakin jossain) olemassa myös äiti, ja siitä päättelen, että isukit (ja muutkin miehet) saavat varmasti livenä ihan kotitarpeiksi tätä "mikä teitä miehiä vaivaa?" -tivaamista. Ainakin meillä kotona minä pidän hyvän huolen siitä, ettei mies kerkiä saamaan vieroitusoireita liian harvoista "parisuhdekeskusteluista". Samoin kommenttia löytyy helposti asiaan, kuin asiaan. Miten lukemattomaan täälläkin olevaan kirjoitukseen olisin halunnut kommentoida -väliin kärkevästikin, väliin ihan silkasta "auttamisen" halusta. Mutta olen ottanut onkeeni noista isien joskus aika "runollisistakin" kehotuksista jättää tämä saitti naisvapaaksi vyöhykkeeksi.
Tiedän, tällä kirjoituksella teen juuri sitä, mistä muita kiellän, mutta lupaan pyhästi tämän olevan viimeinen kerta. Ja tiedän, minullakin olisi miljoona kysymystä, joihin haluaisin vastauksen juuri miehiltä, mutta naiset, uskokaa pois, he lukevat myös muita palstoja, ja uskaltautuvat jopa vastaamaan / kommentoimaan ajoittain.
Uskoisinkin, että me naiset saattaisimme oppia miehistä huomattavasti enemmän vain lukemalla tämän palstan kirjoituksia -ja olemalla (kerrankin) itse hiljaa.
Ps. Naiset malttakaa mielenne, älkää kommentoiko edes tätä!
Vastaukset 1
Vanhimmat
bravo! bravo! kerrankin nainen joka puhuu asiaa :-)