Mielenterveysongelmat on Suomessa todella yleisiä ja niiden tunnistaminen itsestä tai kavereistaan ei ole helppoa ja toisaaltaan mielenterveysongelmat on suuri häpeä tietämättömyyden takia. Minusta yläasteelle voisi hyvinkin ottaa tunti viikossa psykologian perusteita tai olkoon terveystietoa vaikka 7 luokka, jolloin olisi perusteet ensiavusta, joistain kotihoitoisista taudeista ja tietoa noin ylimalkaisesti sairauksista.
8-9 luokat olisi psykologiaa ja siitä käyttäytymis periytyminen ja käytöksien vaikutuksia vanhemmilta aikuisuuteen ja kiusauksien merkityksellisyys myöhemmässä elämän vaiheessa sekä kiusatun, että kiusaajan elämään.
Yleiskuvaukset mielenterveyssairauksista, mitä ne on oireineen ja niiden hoitomahdollisuuksista jotain kevyttä. Psykologian tarpeellisuus myös kaupallisuudessa on aivan kiistaton. Valtaosa ostoksista tapahtuu loppupeleissä mielikuvien pohjalta. Voi olla että ostosta haetaan koska siihen on tarve, mutta se että mistä ja keneltä joku tuote ostetaan määräytyy mielikuvasta.
Psykologian mukaan ottaminen kouluopetukseen olisi paitsi jokaisen oppia saavan omaksi eduksi, niin varmastikin yleisen tietoisuuden lisääntymisen vuoksi suhtautumisen muutoksen kautta helpottuu myös sairastuneiden elämä. Lisäksi tietoisuus psykologiasta alana lisäisi taatusti kiinnostusta myös tähän suuntaan.
Tällainen suuntaus pelkästään kovanlinjan ja kapitalistisen suuntauksen jälkeen askel tunteiden suuntaan, olisi merkki arvojen uudelleen harkinnasta. Mikä on tärkeää. Millä on todella merkitystä.
700 000 aikuista syö vuosittain mielenterveyslääkkeitä. Nuorten miesten väkivaltainen käytös pahoinvoinnin seurauksena on lisääntynyt. Lukuisat ihmiset lääkitsee itseään samasta syystä näiden lääkkeitä saavien lisäksi alkoholilla. Voidaan taatusti puhua kansansairaudesta. Tappoja, väkivaltaa, sairauspoissaoloja... Estettävissä! Tai ainakin suuri osa.
Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa itse omat oireet huomattuaan voi nuori hakeutuakin hoitoon ja toisaaltaan kiusaus kouluissa ja myöhemmin työpaikoilla mitä luultavammin tulisi näin vähenemään.
Kuinka moni aikuinen tunnistaa tunteensa oikein? Mielenterveysongelmia ei näe itse, jollei todella tiedä mitä etsiä. Ei ole vertailupohjaa. Ei tiedetä mikä on hyvä lapsuus, ei tiedetä oikeita arvoja mitä pitäisi rauhallisessa, hyvässä lapsuudessa löytyä.
8-9 luokat olisi psykologiaa ja siitä käyttäytymis periytyminen ja käytöksien vaikutuksia vanhemmilta aikuisuuteen ja kiusauksien merkityksellisyys myöhemmässä elämän vaiheessa sekä kiusatun, että kiusaajan elämään.
Yleiskuvaukset mielenterveyssairauksista, mitä ne on oireineen ja niiden hoitomahdollisuuksista jotain kevyttä. Psykologian tarpeellisuus myös kaupallisuudessa on aivan kiistaton. Valtaosa ostoksista tapahtuu loppupeleissä mielikuvien pohjalta. Voi olla että ostosta haetaan koska siihen on tarve, mutta se että mistä ja keneltä joku tuote ostetaan määräytyy mielikuvasta.
Psykologian mukaan ottaminen kouluopetukseen olisi paitsi jokaisen oppia saavan omaksi eduksi, niin varmastikin yleisen tietoisuuden lisääntymisen vuoksi suhtautumisen muutoksen kautta helpottuu myös sairastuneiden elämä. Lisäksi tietoisuus psykologiasta alana lisäisi taatusti kiinnostusta myös tähän suuntaan.
Tällainen suuntaus pelkästään kovanlinjan ja kapitalistisen suuntauksen jälkeen askel tunteiden suuntaan, olisi merkki arvojen uudelleen harkinnasta. Mikä on tärkeää. Millä on todella merkitystä.
700 000 aikuista syö vuosittain mielenterveyslääkkeitä. Nuorten miesten väkivaltainen käytös pahoinvoinnin seurauksena on lisääntynyt. Lukuisat ihmiset lääkitsee itseään samasta syystä näiden lääkkeitä saavien lisäksi alkoholilla. Voidaan taatusti puhua kansansairaudesta. Tappoja, väkivaltaa, sairauspoissaoloja... Estettävissä! Tai ainakin suuri osa.
Mahdollisimman aikaisessa vaiheessa itse omat oireet huomattuaan voi nuori hakeutuakin hoitoon ja toisaaltaan kiusaus kouluissa ja myöhemmin työpaikoilla mitä luultavammin tulisi näin vähenemään.
Kuinka moni aikuinen tunnistaa tunteensa oikein? Mielenterveysongelmia ei näe itse, jollei todella tiedä mitä etsiä. Ei ole vertailupohjaa. Ei tiedetä mikä on hyvä lapsuus, ei tiedetä oikeita arvoja mitä pitäisi rauhallisessa, hyvässä lapsuudessa löytyä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
... kaikkeen suorittamiseen, kuten esimerkiksi urheiluun, työssä jaksamiseen tai vaikkapa koetilaisuuteen. Itsetunto ja itsensä hyväksyminen samoin kuin ongelmat sillä saralla voisi helpottua.
Suomen tulevaisuudesta on povattu jo vuosia tulevan enemmän palveluihin pohjautuvaa ja silti ei opintoja kohdisteta siihen suuntaan.
Minusta monet seikat tukevat psykologian ja mahdollisesti terveystiedon lisäämisen suuremmissa määrin kuin mitä nykyään yläasteella on. Minun aikanani terveystietoa oli joku pari tuntia liikuntatuntien yhteydessä ja biologiassa käytiin läpi jotain ohimennen, että tällainen on bakteeri. Mitään psykologiaan liittyvää ei ole ollut, eikä minkäänlaista niinkin tärkeästä asiasta, kuin ihmisen tunteet. Tunne on esim jääkiekkoilijalle varmaan 50% suoritusta.
Kaikki taide lähtee tunteista... Miksei niistä kerrota koulussa, jos ne ovat niin tärkeitä kaikessa.
Olisi se kyllä hyvä esim 9 luokalla kaikille pakollinen joku yleis-psykologian kurssi missä selvitetään oppilaille ihmisen kehitysvaiheita ja miten ne vaikuttaa. Esim että mitkä asiat kehittyvät voimakkaimmin 12-17 vuotiaina ym.
Auttaisi heitä käsittämään missä mennään ja missä kohdassa he itse ovat menossa. Se auttaisi paljon omien asioiden funtsimisessa ja opiskelussa. Ymmärtäisi motivaatio -> esteet -> esteiden syyt -> esteiden voittaminen tapaisia asioita. Siitä olisi ainakin itselleni ollut hyötyä 9 luokalla. Myöhemmin tuli kyllä vastaan lukiossa.
Ammatinvalintaan pitäisi kiinnittää enemmän huomiota! Harva tietää mitä HALUAISI tehdä työkseen. Moni vain valmistuu johonkin työhön mikä heistä itsestään tuntuu samantekevältä. Ollapa työ jonne lähteminen ei ahdista ja joka ei ole pitkästyttävä! :D
... Että moni lähtee jonnekin vain opiskelemaan, tietämättä mitä haluaisi tehdä. Mun mielestä siinä on osana itsetunto-ongelmatkin, ettei edes tunneta itseään. Mun mielestä pelkästään ysillä alkanut psykologia on liian lyhyt siihen, että ehtisi saada todellisia ajatuksia itsestä millainen on ja miltä tuntuu, ennen kuin onkin jo valinnan paikka mikä tulee isona.
Lisäksi ammatin valinnasta tulisi olla kursseja niiltä aloilta, joissa työllisyys näkymät on kaikista parhaimmat tai mihin tarvittaisiin eniten valistusta. Ja se että osattaisiin mieltää millaisia luonteen piirteitä kukin työ vaatii tekijältään.
Jos osattaisiin valita enemmän jokaiselle sopivampaa työtä, myös työssä jaksaminen lisääntyisi sitä kautta. Mun mielestä kuvaamataito on varsin turha siihen nähden, minkä verran siitä on oikeastaan kelleen hyötyä. Olisi ennemmin yleisesti kuvataiteita, kuvausta ja lehtien taittoa jne. Biologiassa on monia täydellisen turhia juttuja, kuin täytteeksi laitettu. Oliko yhteiskuntaopissakaan mitään mitä ilman olisi tullut toimeen? En tiedä, kun en ollut juuri yhdelläkään tunnilla.
Turhia aineita pois ja järkevämpiä tilalle! Nyt on 2000-luku ja opintosuunnitelma on joltain 1970-luvulta? 1980-luvulla pääsi esimerkiksi paperitehtaille töihin, jos vaan sattui haluamaan sitä, nyt sieltä pääsee yhtä helposti kortistoon.