heis...
tämä on järkyttävää, purskahdan koko ajan itkuun ja saan raivo kohtauksia, mun pms pahenee koko ajan. ei se vuosi sitten ollu tällaista.. äskenkin rupesin itkemään kun sivun lataaminen kesti kauan.. ei näinä päivinä voi kyllä ulos mennä, toiset pitää ihan mielipuolisena.. eniten järkyttää se kun en ole yhtään oma itseni..
itken, nukun ja huudan...
oi pliis kertokaa jos jollain on samoja oireita.
tämä on järkyttävää, purskahdan koko ajan itkuun ja saan raivo kohtauksia, mun pms pahenee koko ajan. ei se vuosi sitten ollu tällaista.. äskenkin rupesin itkemään kun sivun lataaminen kesti kauan.. ei näinä päivinä voi kyllä ulos mennä, toiset pitää ihan mielipuolisena.. eniten järkyttää se kun en ole yhtään oma itseni..
itken, nukun ja huudan...
oi pliis kertokaa jos jollain on samoja oireita.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Minulle tuli pms-oireita ehkä vuoden ajan. Purskahtelin itkuun ja suunnittelin itsemurhaa kerran kuukaudessa. Puolison mielestä olisi helpompi sietää kiukuttelua kuin syvää epätoivoa. Nyt pms-oireet jäivät pois, mahdollisesti Triptyl-lääkkeen käytön vuoksi.
Juu, tunnistan kyllä oireesi ja olen huomannut itsessäni ihan samaa.
Ihan kauhea tarve raivota ja vihata kaikkea.
Mun kierto on muutenkin vain kolme viikkoa, eli monsteri kurkkii aika usein meidän perheessä.
Sinäänsä siinä ole mitään uutta kun masennus/muut ahdistukset tekee välillä ihan samoja oireita.
Ihan hirveä tunne kun on niin vihanen, raivostunut, kiukkunen, surullinen, ahdistunut....
Helpottaahan se sitten kun menkat alkaa mutta siinä vaiheessa jatkaakin sitten masennus-hirviö...
Ihanaa tää mielenvikaisen elämä, prkl!! ; )
järkyttävää kun on tuommoinenkin keksitty, ei ole yhtään oma itsensä silloin. kolme päivää kestää aina ennen menkkoja.. kauppaankaan ei voinut mennä kun pelkää että alkaa jonossa vollotamaan.. mun tunne purskaukset on ihan valtavan suuria kaiken lisäksi..
mä sairastan masennusta ja on näitä paniikkeja ja ahdistusta. mutta aina noin viikko ennen menkkoja meen ihan sekasin, kaikki noi pahenee moninkertaseks. En pääse edes kotiovesta ulos, kun tuntuu et kuolen jos kurkkaankin oven toiselle puolen. Oon ihan toimintakyvytön, en uskalla edes soittaa äidilleni. Ahdistus on niin valtava että pelottaa että tulee vielä sydänkohtaus. Tätä sit kestää muutamasta päivästä reiluun viikkoon. sit alkaa olo tasaantumaan siihen millanen oon muina aikoina. Onneks oon pian pääsemässä gynekologille ja ihan sairaalaan eikä minnekään terveyskeskukseen yleislääkärille, ne ei ainakaan oo ottanu asiaa tosissaan. kun ei mitään "näkyvää" vikaa oo niin kaikki onkin sit ihan kunnossa.
Tuntuu kuin olisin itse kirjoittanut ton tekstin!! Ei tätä voi kestää...Onko jollain käytössä tähän jotain tepsivää lääkitystä tai edes jotain neuvoja?? =(
naistentautien polilla. Miten ihanaa se olikaan, kun tuntui että ensimmäistä kertaa lääkärin vastaanotolla minua kohdeltiin kuin ihmistä !!!!
Sain minipillerit, jos ne auttaisi noihin pms-oireisiin. Nyt en malta odottaa sitä hetkeä että voin ne aloittaa, pari viikkoa vielä kärvisteltävä ja yksi romahdus ainakin vielä koettava. Toivottavasti nämä pillerit nyt auttaa. Peukut pystyyn !!!!!!!!!!!!