Vitamiinien syöttäminen

Mikäli kissasi saa monipuolista ravintoa, johon
kuuluu ainakin kolme kertaa viikossa tuoretta
naudanlihaa, ei hän mielestäni tarvitse
vitamiinilisäystä ruokaansa. Kookkailla roduilla
on kuitenkin katsottu tarpeelliseksi lisäkalkki
kasvuvaiheessa luuston vahvistamisesksi.

Kissoille tarkoitetuissa eläinkaupan
vitamiinivalmisteissa ei yleensä ole vaaraa
yliannostelusta, jos vain noudatat
annosteluohjeita. Apteekin lääkkeillä tilanne
taas voi muuttua helposti jopa kriittiseksi.

Vitamiineja tarvitaan todella pieniä määriä. Nämä
jaetaan vesiliukoisiin (B- ja C-vitaminit) sekä
rasvaliukoisiin (A-, D-, E- ja K-vitamiinit).
Erityisesti rasvaliukoisten vitamiinien
annostelussa tulee noudattaa varovaisuutta, nämä
varastoituvat ja myrkytyksen mahdollisuus kasvaa.

A-vitamiinia ei kissa pysty valmistamaan
beetakaroteenista. A-vitamiinin puutos on
kuitenkin erittäin harvinainen kissalla.
Tavallisempaa on A-hypervitaminoosi esim. liian
runsaan maksaa sisältävän ruokinnan seurauksena.

Tavallisin vitamiininpuutos lienee E-vitamiinin
puutos esim. yksipuolisen tonnikaladieetin
seurauksena. Rasvaliukoisten vitamiinien puutos
saattaa lisäksi aiheutua kroonisesta ripulista,
tällöin vitamiinien imeytyminen on häiriintynyt.

A-vitamiinin tarve on noin 260 IU, D-vitamiinin
40 IU, E-vitamiinin 2,4 IU, riippuen
monityydyttymättömien rasvojen määrästä. E-
vitamiini toimii elimistössä antioksidanttina ja
sen tarve kasvaa rasvojen saannin kasvaessa.

Vesiliukoisista vitamiineista kissa on
riippuvainen niasiinista, koska se ei pysty
muuttamaan ravinnon tryptofaania niasiiniksi.

Samoin tiamiinin saanti saattaa olla
kyseenalaista, koska keittäminen tuhoaa ko.
vitamiinin. Toisaalta keittämättömissä
särkikaloissa itsessään on tiaminaasia
(entsyymiä, joka tuhoaa tiamiinia).