aamun hetkinä
Herään.
Aamun ensimmäiset valonsäteet pilkistävät ikkunasta.
Kaivaudun peiton alle ja muistelen iltaa.
Kuinka sain olla sun kanssa,
sä olit niin tuttu ja ihana.
Sun tuoksu, vaatteet, hymy,
kaikki niinkuin ennenkin.
Sain olla oma itseni ja sä olit mulle ihana,
yhtä ihana kuin silloin..
Hymy nousee kasvoille,
haistan sun hiustesi ja vaatteidesi tuoksun vieläkin.
Sun merensiniset silmät hymyilee mulle,
tuolla jossain.
Ja tiedän,
me kuulutaan yhteen.
Tiedän että säkin tunsit sen taas eilen.
Ei kukaan muu sitä ymmärrä,
mutta me tiedetään se,
sinä ja minä.
On älyttömän hyvä ja lämmin olla.
Hymyilen.
Herään.
Aamun ensimmäiset valonsäteet pilkistävät ikkunasta.
Kaivaudun peiton alle ja muistelen iltaa.
Kuinka sain olla sun kanssa,
sä olit niin tuttu ja ihana.
Sun tuoksu, vaatteet, hymy,
kaikki niinkuin ennenkin.
Sain olla oma itseni ja sä olit mulle ihana,
yhtä ihana kuin silloin..
Hymy nousee kasvoille,
haistan sun hiustesi ja vaatteidesi tuoksun vieläkin.
Sun merensiniset silmät hymyilee mulle,
tuolla jossain.
Ja tiedän,
me kuulutaan yhteen.
Tiedän että säkin tunsit sen taas eilen.
Ei kukaan muu sitä ymmärrä,
mutta me tiedetään se,
sinä ja minä.
On älyttömän hyvä ja lämmin olla.
Hymyilen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sitä juuri! Ihanan sulavan runollista :)
Nää oot pölijä =)
Mutta toi kuulosti
ihanalta sadulta,
ja tuohon minäkin
haluaisin herätä =)