Jämsänkosken palstan puolella eräs keskustelija ehdotti, että kaavoituskeskustelu jatkuisi täällä myös vaalien jälkeen. Kohtuullinen toive. Oikeastaan keskustelu pitäisi käydä jatkossa Jämsän kaupungin sivujen kautta, jotta se vastaisi maankäyttö- ja rakennuslakia, joka edellyttää, että kaavoitus on avoin ja vuorovaikutteinen prosessi. Myös EU-säädösten mukaan kansalaisilla on oltava oikeus ja mahdollisuus vaikuttaa oman asuinympäristönsä rakentumiseen.
Itselleni on tärkeää, että kaupunkien keskustaa ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Mellansuora on ollut kuin demilisaritoitu alue, vaikka siinä olisi joen molemmin erinomaista rakennusmaata. Upeita rinnetontteja puhdistuvan joen rannalla, veneyhteys Päijänteeseen.
Avoimuus kaavoituksessa on tärkeää siksikin, että juuri kaavoitukseen ja maakauppoihin liittyy ihmisten mielissä eniten mielikuvia lehmänkaupoista ja herrakabinettien kassakaappisopimuksista. Nämä mielikuvat ja huhut eivät haihdu millään muulla kuin avoimuudella.
YLEn tekstitv:stä osui jokin aika sitten silmiin seuraavaa. Kunnissa on tulkittu hyvin eri tavalla kuntalain 57 § vaitiolovelvollisuudesta.Ilman yleisön läsnäoloa pidettäviä kokouksia vaitiolo ei koske ellei siellä käsitellä jonkun yksityisen ihmisen asioita, kuten esim. sosiaali- tai sivistyslautakunnan kokouksissa voi olla. Kaikki asiat, joita lautakunnissa käsitellään ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää tulkintaa vaitiolovelvollisuudesta jopa perustuslain vastaisena. YLEn mukaan vaitioloa on pidetty tiukkana joissain kunnissa juuri maakauppojen osalta. Jämsän tai Kosken osalta en tiedä, miten lakia tulkittu.
Mutta osaanpa tulevaisuudessa vaatia enemmän avoimuutta kaavoitusprosessiinkin proffan sanoihin vedoten.
Itselleni on tärkeää, että kaupunkien keskustaa ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Mellansuora on ollut kuin demilisaritoitu alue, vaikka siinä olisi joen molemmin erinomaista rakennusmaata. Upeita rinnetontteja puhdistuvan joen rannalla, veneyhteys Päijänteeseen.
Avoimuus kaavoituksessa on tärkeää siksikin, että juuri kaavoitukseen ja maakauppoihin liittyy ihmisten mielissä eniten mielikuvia lehmänkaupoista ja herrakabinettien kassakaappisopimuksista. Nämä mielikuvat ja huhut eivät haihdu millään muulla kuin avoimuudella.
YLEn tekstitv:stä osui jokin aika sitten silmiin seuraavaa. Kunnissa on tulkittu hyvin eri tavalla kuntalain 57 § vaitiolovelvollisuudesta.Ilman yleisön läsnäoloa pidettäviä kokouksia vaitiolo ei koske ellei siellä käsitellä jonkun yksityisen ihmisen asioita, kuten esim. sosiaali- tai sivistyslautakunnan kokouksissa voi olla. Kaikki asiat, joita lautakunnissa käsitellään ovat lähtökohtaisesti julkisia. Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää pitää tulkintaa vaitiolovelvollisuudesta jopa perustuslain vastaisena. YLEn mukaan vaitioloa on pidetty tiukkana joissain kunnissa juuri maakauppojen osalta. Jämsän tai Kosken osalta en tiedä, miten lakia tulkittu.
Mutta osaanpa tulevaisuudessa vaatia enemmän avoimuutta kaavoitusprosessiinkin proffan sanoihin vedoten.
Vastaukset 26
Vanhimmat
"Oikeastaan keskustelu pitäisi käydä jatkossa Jämsän kaupungin sivujen kautta,"
Näiden sivujen suosio suureltaosin johtuu sen helppokäyttöisyydestä. monet keskustelupalstat eivät ole läheskään yhtä helppoja, joten ei niillä käy kuin nörtit ja muut osaavat koneen käyttäjät.
Kaavoitus on toki tärkeä asia, mutta oikeasti se koskettaa harvoja eikä kovasti kiinnosta moniakaan kuntalaisia. Toki esim. keskimaalle lohkottu tontti aiheutti pahennusta, mutta ?... Mielessä kirotaan ja ihmetellään, mutta kun ei tuollaisille asioille oikeasti mitään voi. Jos siihen joen varteen jotain rakentaa pitää, niin omakotitaloja sitten. Käykääpä Jyskälässä katsomassa jyväsjärven ranttaa ja miettikää onko näky kaunis, ei ole.
"Kaavoitus on toki tärkeä asia, mutta oikeasti se koskettaa harvoja eikä kovasti kiinnosta moniakaan kuntalaisia."
Tämä minua kyllä suuresti ihmetyttää. Kaavoituksellahan vaikutetaan meidän kaikkien elämään. Siihen miten meidän asuminen sijoittuu olemassaoleviin palveluihin nähden, miten liikennöinti hoituu, onko kevyenliikenteen väyliä, onko päiväkodeille varattu tilaa, hoituuko jätteiden kierrätys keskitetysti, onko kaukolämpö ja muu kunnallistekniikka kunnossa, miten tontit sijoitetaan, onko ympäristöhäiriöitä esimerkiksi koliseva junarata liian lähellä, onko lapsille leikkipaikkoja ja miten ne sijoittuvat asumiseen ym ym ym. Näiden juttujen pitäisi kiinnostaa kuntalaisia ja varsinkin päättäjiä. Rakennus- ja maankäyttölaki kyllä tarjoaa näitä osallistumismenetelmiä kuntien käyttöön, mutta onkin eri asia halutaanko niitä käyttää. Kyllä kaavoitukselle mitään voi, jos todella halutaan voida. Kaavoitus on tärkein ympäristöämme muovaava väline ja ajallisesti pisimmälle vaikuttava.-J-
"Näiden juttujen pitäisi kiinnostaa kuntalaisia"
Niin pitäisi, mutta kuinkahan moni tavallinen kuntalainen näihin asioihin vähääkään perehtyy? Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta, mutta mokia kyllä osataan sitten etsiä. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin ei niitäkään, vaan levitellään huhuja, jotka on joltakin kylän tietoviisaalta kuultu.
Kysäiseppä piruuttasi muutamalta tavalliselta kadunmieheltä mitä se kaavoitus tarkoittaa, niin saat jonkinlaisen käsityksen ihmisten aktiivisuudesta näissä asioissa.
että ainakin valtuutettuja kiinnostaa.
"Kysäiseppä piruuttasi muutamalta tavalliselta kadunmieheltä mitä se kaavoitus tarkoittaa, niin saat jonkinlaisen käsityksen ihmisten aktiivisuudesta näissä asioissa."
Keskiverto kansalainen ei ole kiinnostunut muutenkaan politiikasta kertoo tämän aamun uutistarjonta. Jonkinmoisen gallupin ovat siis jo tehneet, joten minun ei nyt juuri tarvitse hommaan ryhtyä. Näin suuri välinpitämättömyys on sinänsä harmi, koska elämästä koko kirjossaan on kyse. Helppo on arvostella tehtyjä päätöksiä jälkikäteen.
Palatakseni kaavoitukseen, niin kunnalla todellakin on kaavoitusmonopoli ja tässä tapauksessa yksityisen maat eivät ole suojeluksessa. Se miten maat saadaan kaavoitettuun käyttötarkoitukseen onkin sitten eri juttu. Kaavoitusprosessi on usein raskas ja vaatii paneutumista myös luottamushenkilöiltä. Kaavoittajan olisi jalkauduttava jo valmisteluvaiheessa kuntalaisten pariin. Tämä vain ei toteudu, jos konsulttisopimuksissa ei sitä erityisesti vaadita. Kaavoituskin kun on meillä pitkälti ulkoistettua toimintaa, vaikka asian pitäisi olla tiukasti omissa käsissä.-E-
Se kun nyt vain on niin, että niillä joilla on jo se omakoti laitettuna ja muuttoa ei suunnitella niin eipä niihin kaavoitus asioihin juurikaan viitsi paneutua. Uusia asuinalueitakaan ei Jämsän kokoisessa kaupungissa vuosittain suunnitella. Sama juttu päiväkotien tms. kanssa. Toki tiet, kevyenliikenteen väylät, junarata jne... ovat tärkeitä, mutta jo rakennetuilla alueilla ne ovat jo olemassa ja harvemmin niitä muutellaan. Rautatien sijaintikin on tiedossa ja se ketä sen läheisyys häiritsee jättää rakentamatta sen läheisyyteen, tai kun on ostamassa vanhaa ei asialle kuitenkaan siinävaiheessa enään mitään voi.
Näin ollen asia ei juurikaan vanhoja kuntalaisia kiinnosta. Päättäjiä sen kyllä pitää kiinnostaa tai on väärässä paikassa!
Olisiko sillä jotain vaikutusta asiaan, että nuo maat ovat pääsääntöisesti yksityisten omistuksessa?
sillä on merkitystä. Useimmiten kaavoitettavat alueet omistaa alunperin joku muu kaavoitusmonopolia harjoittava kaupunki.
Siihen prosessiin kuuluu se neuvottelu maanomistajan kanssa tietenkin - jomman kumman aloitteesta.
Olet uusijamsa.fin ehdokas, mutta miksi nikin takana?
Ehdokas kylläkin, vaan en toivottavasti vielä poliitikko.
siis sanassa politiikko. Politiikka tulee kreikan sanasta polis, joka tarkoittaa kaupunkia. Politiikalla tarkoitetaan yhteisten asioiden hoitamista ja ne, jotka sitä tekevät, ovat siis politiikkoja.
Olet allekirjoittanut ehdokassopimuksen ja olet siis valmis yhteisten asioiden hoitamiseen? Jos ei halua politiikoksi, niin miksi olla ehdolla?
Mutta et vastannut, miksi olet nimimerkin takana. Minun mielestä vaalikeskusteluissa äänestäjät voivat kyllä olla nimimerkin takana, mutta meidän ehdokkaiden pitää sanoa sanottavansa julkisesti
Mitäs se muuta voi olla kuin pelkoa siitä, että tulee sanottua jotakin tyhmää. Kyllähän tänne ehdokkaatkin voivat nimimerkillä kirjoittaa ja varmaan kirjoittavatkin, mutta ei siitä esiintymisestä ole ehdokkaalle itselleen vaaleja ajatellen mitään hyötyä.
"Itselleni on tärkeää, että kaupunkien keskustaa ja yhdyskuntarakennetta tiivistetään. Mellansuora on ollut kuin demilisaritoitu alue, vaikka siinä olisi joen molemmin erinomaista rakennusmaata. Upeita rinnetontteja puhdistuvan joen rannalla, veneyhteys Päijänteeseen. "
Tässä Saara kyllä iskee asian ytimeen. Minkähän takia näihin alueisiin ei ole todellakaan kiinnitetty enempää huomiota. Hienoa maisemaa pidetään turhaan pusikoiden kasvualustana. Ajatellaan, että Jämsän kultarannikko on siellä Sammallahden rinteessä, mutta kyllähän tämä joenvarsikin kultarannikosta käy.
Toisaalta, kyllähän ne rannat tietysti siellä kaupungintalollakin tietona on.
Tuntuisi tosiaan järkevältä kaavoittaa seuraavat omakotialueet jokivarteen. Pitkän tähtäimen suunnitelmiinhan kuuluu myös keskustan ja Himoksen yhdistäminen umpeen rakentamalla.
kun tuo maagisena mustana vyöhykkeenä toiminut kuntaraja poistuu. Kevyenliikenteen raitti läpi jokivarren ja sopivasti asutusta koko matkalle. Saadaan taajamat kasvatettua yhteen ja kunnallistekniikan hyödyt täysimääräisiksi. Erittäin kannatettava kehityssuunta. -M-
Siirrytään joenvarsilta toiseen suuntaan. Keskustan lisäksi pitää tietenkin olla tontteja niillekin, jotka viihtyvät maaseutumaisemissa ja kulkevat töihin Jyväskylään. Mutta silti ei ole pakko kaavoittaa ja rakentaa kunnallistekniikkaa joka niemen notkon ja saarelmaan.
Vitikkalan eilisessä vaalipaneelissa Kari Vuorenpää kertoi , että kukaan Korpilahdelta tontin ostanut uusi asukas ei kysellyt veroprosentin perään, koska hienon rantatontin saaminen oli tärkeämpää. Tonttien suhteen Kari Vuorenpää kuitenkin unohti yhden todella oleellisen seikan: Korpilahdelta on Jyväskylään paljon lyhyempi matka kuin Jämsästä.
Tehdyn tutkimuksen mukaan suurempaan, siis yli 50 000 asukkaan kaupunkiin, on oltava alle tunnin matka, jotta asukkaat miettivät muuttamista maalle. Kun ajaa päivittäin pitkää työmatkaa, kymmenelläkin minuutilla on merkitystä. On ihan eri asia lähteä marraskuun räntasateessa ajamaan kohti Jyväskylää vaikka Juokslahdesta kuin Virtasalmelta, josta matkan alkutaival on keskustan ohiajoa ja senkin jälkeen vielä 50 km/h - rajoitusta pitkään. Pitkä ajomatka on aina pois perheen kanssa vietettävästä ajasta. 10 minuuttia suuntaansa, 20 minuuttia päivässä, melkein kaksi tuntia viikossa. Se on paljon lisää, jos matkaan muutenkin menee monta tuntia viikossa.
Siispä Jyväskylän seudun asukkaita voisi hyvinkin kiinnostaa Juokslahden seutu. Himos, Päijänne ja kyläkoulu. (ei ole maksettu mainos kyläkoulun osalta!) Joten pikapikaa vauhtia Juokslahden kyläkaavaan, kuten asukkaat eilisessä Koillarissa toivoivat.
Kaavoituksessa on sumaa. Himoksen hankkeet vaativat työpanoksen melko tarkkaan, vaikka olisi todella tärkeää kohdentaa niitä muuallekin, kuten juuri Juokslahdelle. Himoksen rakentaminen on sattuneista syistä lähes pysähdyksissä, mutta kaavoituksen on edettävä. Oikeastaan hyvä, kun nyt saadaan kaulaa suunnitteluun. Ei ole rakentajat hengittämässä niskaan, kun tämä rakantamisen pontimena tominut kylpylä viivästyy ja viivästyy....liekkö jää rakantamattakin.
Kaikkea suunnittelukapasiteettia ei kuitenkaan pidä suunnata Himokseen, vaan olemassa olevien taajamien ja kylien täydennys on yhtä tärkeää. Toivottavasti tämä uusi järjestelmä, joka vastuuttaa kaavoituksen kaupunginjohtajan alaisuuteen saa vauhtia hommiin. En yhtään ihmettele joidenkin kaupunkilaisten kiukkua Himosta kohtaan, viehän se kehityksen eväät muualta.-I-
Nythän tulee kaavoittajaksi nykyinen Kosken tekninen johtaja. Ja sitten vielä täytössä kaava-arkkitehdin virka. Resursseja on suorastaan ruhtinaallisesti niinkuin todellisuudessa on ollut jo nytkin, mutta hra Vaara ei ole osannut niitä käyttää.
Tuo Juokslahden kyläkaava perustuu johonkin täydelliseen tietämättömyyteen. Ei kaava synny ilman, että kaupunki sen tekee/teettää. Ihan hukkaan menneitä rahoja. Kaavan tulee olla semmoinen, että tontin ostaja voi olla varma rakennusluvan saannista. Tämmöisiä yleiskaavoja on tietääkseni Jämsässä vain yksi, Jämsänjoen alajuoksulle tehty joskus kymmenen vuotta sitten. Sinne saa rakennusluvan "luukulta".
Ja mikä intressi Korpilahdella asuvalla ja vaikuttavalla Vaaralla olisi houkutella asukkaita Juokslahdelle? Herätys hei.
Mellan souran alueen kaavoitus ei ole aivan yksinkertainen asia. Joen, tien ja rautatien sijaintien vuoksi kaavoitus asuinalueeksi on lähes mahdotonta. Ratkaisuja tietenkin pitää aina etsiä, ehkäpä keskusteluissa esillä josku ollut uusi Rautatie asema, jossa mahdollisesti liikerakenuksia tai yhteisiä palveluita. Kuuluu tosin sarjaan "tulevaisuuden suunnitelmia", mutta nythän niitä ideoita kaivataankin.
Kari Leppänen
täydennyskaavoittaa. Juokslahdelta on tullut selkeä viesti, että aluetta halutaan kehittää, miksi viestiä ei ole kuultu? Jo tehty työ voitaisiin kaupungilla hyödyntää, vai mitä? -N-
Jämsän ja Jämsänkosken välinen alue on kai hyvä esimerkki siitä, että kaavoitusta tarvittisiin ja keskustelua kaavoituksesta käytäisiin.Jämsänkosken puolella on ainakin saatu puistoalue asukkaiden käyttöön:kiitos aktiivisen asukasyhdistyksen. Jämsän kaavoitus ja vähän muutkin resurssit on tainneet mennä kyllä Himos-nimiseen kylään, jota sitten johtaa ihan oma pormestari. On totta mitä Leppänen kirjoitti, että Mellansuoran maisemissa on vaikeusastetta.Vai pitäiskö ajatella, että on junalla ohi ajavien kannalta parempikin, että vanha maalaismaisema jää sellaiseen tilaan mitä se nyt on. Joen vartta olis kuitenkin mukava saada kevyen liikenteen käyttöön rautatiesillan Jämsän puoleisellekin osalle.
Miten niin ei yksinkertainen? Joenrannan pusikot pois ja tilalle siisti rantapromenadi. Peltoa on tien molemmin puolin, niille asuinliiketaloja, ehkä joku toimistotalo ja marketti.
Rautatieasemaa kannattaisi pohtia, silloin asema ei olisi pussinperällä kuten nyt ja ratakin ehkä voitaisin oikaista vähän suoremmaksi...
..yhteinen kaupunki jo kauan, niin tuskinpa tuossa välillä ehtisivät pajukot kasvaa. Asutusta olisi jatkettu molemmista päistä. Tai jos tuollainen alue olisi jonkun suuremman kaupungin liepeillä, niin rakennettu se jo olisi.
Kyllä kuntaraja on pitänyt Jämsän välin asumattomana.
Saara nosti esille tärkeän kysymyksen uuden Jämsän keskeisestä haasteesta: nyky-Jämsän ja nyky-Jämsänkosken keskustojen lisäksi uudessa Jämsässä on pikkutaajamia, joiden vahvuudet pitää ottaa käyttöön. Juokslahden lisäksi yksi on Länkipohja, joka "avaa" reitin myös Tampereen suuntaan. Esimerkiksi hyvien asunto- ja yritystonttien kaavoittaminen houkuttaisi asukkaita edullisten tonttien äärelle Länkipohjaan. Jos vielä saataisiin satama-alue kuntoon ja kiskobussiyhteys välille Tampere - Jyväskylä, niin päästäisiin kehittämään palveluja ylläpitäviä ja veromarkkoja tuovia viihtyisiä asumislähiöitä Jämsän "ääripäistä". Kiskobussiyhteys ei välttämättä vaadi kovin suurta rahapanosta vaan lobbausta ja neuvottelutyötä. Kannatan Vaaran esittämien kyläsuunnitelmien pikaista laatimista, jotta myös kylien talkootyö ohjautuu yhteiseen suuntaan.
"Kannatan Vaaran esittämien kyläsuunnitelmien pikaista laatimista, jotta myös kylien talkootyö ohjautuu yhteiseen suuntaan."
Vaara-ressukka ja sitä kautta asukkaat eivät ymmärrä,että kyläsuunnitelmilla tai kyläkaavoilla ei ole mitään tekemistä todellisen kehityksen kanssa. Esim. Juokslahden kyläkaava on täysin merkityksetön paperi. Kaava on kunnan laadittava ns. oikeusvaikutteisena, jotta sillä olisi jotain merkitystä!
Edellinen kirjoittaja edustaa juuri tätä jämähtänyttä jämsäläistä ajattelua. Nyt on tekeillä Uusijämsä ja valtuustoon tulee uusia
päättäjiä ihan Jämsän jokaisesta kaupunginosaasta.
Myös Länkipohjalaisilla on siis oikeus visioida ja vieläpä vaatia omaa kyläsuunnitelmaa.
Jämsän ja Jämsänkosken raja on yksi seudun maisemallisesti hienointa aluetta. Kaupunkeja ei ole yhditänyt vain tie, vaan välissä on myös joki ja joen yli menee vielä rautatie. Junasta näkevät sillä kohtaa monelaista maalaismaisemaa. Ja mikä
parasta Arvemäen asukasyhdistyksen aktiivit ovat
kehitelleet joenrantaan puistokokonaisuuden, josta kaikki asukkaat voivat nauttia. Kun nyt jämsäläiset saisivat jonkinlaiseen kuntoon keskustasta joenvartta 9 -tielle seurailevan kävelytien.
Minusta jonkinlainen suunnitelma - oli se sitten Vaaran tekemä tai kyläsuunnitelma - olisi tarpeen, jotta paremmin osattaisiin puhaltaa yhteiseen hiileen. Täällä Länkipohjassa on totuttu tekemään paljon talkoilla ja vähin varoin. Jonkinlaista pitkän tähtäimen suunnitelmaa tarvitaan siihen, ettei toiminta poukkoile.
Minusta olisi tyhmää, jos länkipohjalaisten , tai juokslahtelaisten tai koskenpääläisten, ajatukset ja epärealistisetkin visiot jätettäisiin hyödyntämättä ja jätettäisiin reuna-alueet näivettymään, kun selkeitä kasvun paikkojakin on!
Juuri noin. On turha kuvitella, että jonkun kyläsuunnitelman tai kyläkaavan perusteela heltiää rakennuslupa. Näin itsekin kuvittelin vielä pari vuotta sitten...
Turha tuhlata rahaa ja aikaa joutavaan, tehdään saman tien oikea kaava sinne mihin on tarvis!