Kun join aikoinaan aina ravintelissa, ja etenkin lähiöpubeissa, niin nyt koettaessani pysytellä raittiina, ne iskevät aina välillä mielentajuntaani. Siis salakavalasti, esim. ohi kävellessäni ja nähdessäni pubin ja kesäaikaan sen terassin, mieleen tulee ne salakavalat vanhat muistot pubien elämänmakuisista hetkistä: karaoke, tanssit, bingot, jukeboksi, kotimainen iskelmä, Irwin, rennot naiset, puheensorina, tuopit ja paukut, nousuhumala, voimistuva puheensorina jne. Kun aikoinaan siis oli aikakausi, jolloin juominen oli jollain lailla hallinnassa ja illanvietot noissa paikoissa ihan kivoja, niin nyt vanahat muistot koettavat vaarantaa raittiuteni.
Onko muilla samoja kokemuksia raittiuden kivisellä polulla? Käyn AA:ssa mutta tuo edellä mainittu juttu meinaa sotkea kuviot yhä uudelleen. Ja lähiöpubeja ei voi visuaalisesit paeta, ne säilyvät ja niitä ei voi olla välillä näkemättä.
Onko muilla samoja kokemuksia raittiuden kivisellä polulla? Käyn AA:ssa mutta tuo edellä mainittu juttu meinaa sotkea kuviot yhä uudelleen. Ja lähiöpubeja ei voi visuaalisesit paeta, ne säilyvät ja niitä ei voi olla välillä näkemättä.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Pubeissa on tullut istuttua yhteensä kai muutamia vuosia elämästä.
Olenpa jatkanut niissä käymistä selvänä, katselemassa ja kuulostelemassa kahvin ja lehtien merkeissä.
Selvinpäin se on aina lisääntyvä kulttuurishokki, että täällä minäkin riekuin jatkuvasti.
Vuodesta vuoteen samat kalustoon kuuluvat naamat, samat yhtä typerät hörinät ja örinät.
Kun muilla on iltamyöhällä vauhti päällä, meikäläinen siellä ahdistuu. En siitä, että muut juovat, vaan muiden juopuneesta apinamaisesta käytöksestä. Ahdistaa ehkä tietoisuus olleeni itse samanlainen.
Viime aikoina tullut käytyä hiljaisempaan aikaan.
Nykyään pubin ohi marssiessa päällimmäiseksi tulee vastenmielisyys koko juottolaa kohtaan.
No miksi edelleen käyt siellä kärsimässä selvinpäin, jos ne tuntuvat sinusta vastenmielisiltä? Aika outo yhtälö!
vastenmielisyyttä, mikä menee luihin ja ytimiin.
Ei tarvitse jatkossa yhtään kysyjän lailla kärvistellä, kiehtooko vai ei, menenkö vain en?
Pubissa käydessä joutuu aina karvaasti pettymään, kun ne ovat täynnä vanhoja deekuja, ja naisia ei ollenkaan tai korkeintaan pari vanhaa ämmää, ja äärimmäisen harvoin joku nuorempikin tyttö saattaa vähäksi aikaa pistäytyä. Totaalista ajan ja rahan haaskausta nuo pubit.
vaikutus. Etenkin kesällä, kun lähiöpubin sisältö örvää ulkosalla, tulee mieleeni, että hyvä luoja kuinka olen voinut olla osana tuota porukkaa! Kyllä he aluksi aina sieltä huutelivat, että tule prinsessa kaljalle meidän kanssa ja hymyillen kieltäydyin kunniasta. Todella helppoa kävellä ohi ja tunnen helpotusta, että ei enää tarvitse. Naamoista näkee, että ei se niin hauskaa voi enää joillekin olla kuin on joskus alussa ollut. Mikään pakko ei tee ihmisestä onnellista.
seisoskelevat röökaamassa kadulla ja todennut vaan että huhhuh. Yleensä likaiselta vaikuttavat kuteet ja pesemättömät hiukset. Naama vielä kurtussa ja karkea nauru täydentämässä hiukan horjahtelevaa kokonaisuutta.
Turha sitä on kieltää, samat on oireet aloittajan kanssa, raittiutta tosin vasta 8 kuukautta. Täytyy vain baarin ohi kulkiessa muistella taas ne pahimmat kännimokat ja viikkojen krapulat ja taas aamulla olet tyytyväinen valintaan. No itse olen myös käynyt kuljettajan ominaisuudessa pubeissa eikä se ole ollut ollenkaan vaikeaa. Jotenkin tuntuu että kun käy läpi nuo juovan ajan tilanteet selvänä niin se helpottaa.
harrastukset?
Mullla sama homma. Pysyn yleensä aa:n avulla raittiina 3-4 viikkoa, sitten päädyn oman asuinlähiöni (Hki, Kontula) pubeihin kierrokselle, niitä täällä riittää! Kyllä toki se nousuhumalan tunne aina tuo helpostusta työstressiin jne, ja rentouttaa. Ja tuolta on etenkin víikonloppuiltaisin saanut mukaan ihan nätinnäköisiä naisiakin, joten en sano turhiksi reissuiksi.
Se vaan vetää raittiuteen että kunto ei kestä pidempään yhdenjaksoista dokausta, ja kyllä se ahistuskin tulee jos koko viikonlopun vetää joka viikonloppu alkoa.
selviin miehiin.