Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Auttakaa

    Mulla on murkkuikäinen poika, jolle on puhjennut pälvikalju. Hänellä on olkapäille ulottuvat pitkät hiukset, joista hän on ollut ylpeä. Nyt hän yrittää peitellä laikkuja ja on aivan epätoivoinen. Hän ei kertonut kenellekään asiasta, vaan kärsi siitä itse, kunnes sattumalta huomasin. Ei tuonikäiset pojat äidille kaikkia heti tule kertomaan. Keskustelimme ihan asiallisesti, mutta hän on aivan selvästi masentunut asiasta. Tekisin mitä tahansa jos asiaan löytyisi jonkinlainen ratkaisu. Mitä minä teen? Kärsin hänen puolestaan, niin että itken päivittäin, mutta en kerro tietenkään sitä kenellekään.
    4444
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 4

    Vanhimmat

    käynyt ihotautilääkärillä? Ellei, niin aikaa varaamaan.

    Äänestä

    • ei ole käynyt.

      Äänestä

    kuten kaljuuntuminen tai pälvi kaikilla. Mutta mainitsit, että teini- ikäinen. Veikkaisin, että nykyisillä netti valmiuksilla nuori tietää asiasta jo paljon. Ota itse myös selvää, netistä löytää kaiken, jos pälvistä puhut. Miestyyppiseen kaljuuntumiseen liittyvät kirjoitukset vaati jo medialukutaitoa, eli paljon puoskareita ja uskomuksia. Kysyit mitä tehdä, vastaan keskustele ja varaa aika asiantuntijalle eli ihotautilääkärille. Ota siitäkin vähän selvää kenelle kannattaa mennä. Paha paikka äidille, vielä pahempi pojalle..

    Äänestä

    Mulle tuli pälvikalju takaraivoon helmikuussa,olin aivan kauhuissani.Kävin ihotautilääkärillä ja hän määräsi jotain kortisoni-liuosta päänahkaan,käytin noin kuukauden,en tiedä auttoiko,mutta nyt on pälvissä ihan normaali ja paksu hius.Kannattaa tarkistaa myös kilpirauhas arvot.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    "mami" kirjoitti:

    Mulla on murkkuikäinen poika, jolle on puhjennut pälvikalju. Hänellä on olkapäille ulottuvat pitkät hiukset, joista hän on ollut ylpeä. Nyt hän yrittää peitellä laikkuja ja on aivan epätoivoinen. Hän ei kertonut kenellekään asiasta, vaan kärsi siitä itse, kunnes sattumalta huomasin. Ei tuonikäiset pojat äidille kaikkia heti tule kertomaan. Keskustelimme ihan asiallisesti, mutta hän on aivan selvästi masentunut asiasta. Tekisin mitä tahansa jos asiaan löytyisi jonkinlainen ratkaisu. Mitä minä teen? Kärsin hänen puolestaan, niin että itken päivittäin, mutta en kerro tietenkään sitä kenellekään.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu