Suomen Pankkikin voi joutua tukemaan Glitniriä
Maanantai 29.09.2008 klo 13:04 (päivitetty ma 13:16)
Pääotsikon kokoPohjoismaiset keskuspankit sopivat neljä vuotta sitten keskinäisestä avunannosta rahoituskriiseissä.
Suomen Pankki voi joutua kovaankin tuleen, mikäli Suomeen jalkautuneita islantilaispankkeja uhkaa paha rahoituskriisi.
Suomen Pankki ja muut pohjoismaiset keskuspankit löivät nimittäin pääjohtajatasolla yli neljä vuotta sitten lukkoon yhteistoimintasopimuksen. Se velvoittaa huolehtimaan rahoitusjärjestelmän vakaudesta Pohjoismaiden pankkijärjestelmässä.
Tuolloin islantilaiset pankit eivät olleet vielä tulleet Suomeen eikä niiden nykyisistä vaikeuksista tai kriisin spekulaatioista ollut tietoakaan.
Niin sanotun yhteistoimintasopimuksen mukaan keskuspankit osallistuvat kriisinhallintaan sellaisessa tilanteessa, jossa rahoituskriisi uhkaa jotakin pohjoismaista pankkia, jolla on toimintaa kahdessa tai useammassa Pohjoismaassa.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen sanoo, että niin sanottu yhteistoimintasopimus ei sido juridisesti keskuspankkeja eikä siten myöskään Suomen Pankkia.
- En voi kommentoida muuta kuin sen, että Suomen Pankki vaatii rahoitukselleen eurojärjestelmän hyväksymät vakuudet, mikäli se osallistuu johonkin tai jonkin rahoitukseen. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on taata riittävä informaation kulku pohjoismaisista rahamarkkinoista, sanoo Hakkarainen.
Keskuspankeilta likviditeettitukea
Islantilaisten ahdinkoa on pahentanut uusin tieto siitä, että Suomeenkin jalkautuneet kolme islantilaista pankkia eli Glitnir, Kaupthing Bank ja Landsbanki joutuivat äskettäin luokituslaitos Fitchin tarkkailulistalle.
Sopimuksen mukaan keskuspankin pitää antaa apuaan ja tukeaan tilanteessa, jossa jonkin pankkiryhmän emopankki ei pysty hankkimaan rahoitusta markkinoilta tai oman maansa keskuspankilta tai esimerkiksi päivittäisiltä rahamarkkinoilta.
Arvoituksen varaan jää se, missä määrin ja millä volyymilla esimerkiksi Euroopan keskuspankin jäsen Suomen Pankki aikoo toteuttaa keskinäistä avunantoa, mikäli islantilaisten pankkien tilanne vaatii keskuspankkien tai keskuspankin väliin tulemista.
Tai mitä Suomen Pankki tekee tilanteessa, jossa Islannin keskuspankki mahdollisesti pyytää keskuspankkien apua pankkijärjestelmänsä rahoituksen tai vakauden turvaamiseen.
Keskuspankkien ohjelma käyttää sanontaa "likviditeettituki". Saannin ehtona on se, että pankki on vakavarainen.
Sopimuksen mukaan keskuspankkien pitää myös luoda kriisien hallintaryhmä, mikäli tilanne pääsee pahaksi. Kriisihallintaryhmän päällikön tulee pitää yhteyttä pankkivalvontaviranomaisiin.
Pääjohtajien sopimus
Yhteistyösopimukseen keskinäisestä avunannosta kuuluvat Suomen Pankin lisäksi Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan keskuspankit. Suuri osa islantilaisista pankeista on viime vuosina laajentunut kaikkiin Pohjoismaihin.
Yhteistoimintasopimuksen allekirjoittivat Tanskan Stykkishólmurissa kesäkuussa 2003 Tanskan keskuspankin ex-pääjohtaja Bodil Andersen, Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Matti Vanhala, Norjan keskuspankin ex-pääjohtaja Svein Gjedrem, Islannin keskuspankin ex-pääjohtaja Birgir Gunnarsson ja Ruotsin keskuspankin ex-pääjohtaja Lars Heikensten.
Kuin Suomessa 1990-luvulla
Islanti on joutunut spekulanttien eli pikavoittojen saalistajien iskujen kohteeksi.
Keskiviikkoisen brittiläisen Financial Times -lehden mukaan Islannin hallitus aikoo puuttua markkinoihin ja iskeä takaisin keinottelijat eli hedge-fundit, jotka pelaavat Islannin kruunulla. Sen arvo on pudonnut noin neljänneksen suhteessa euroon.
Suomen Pankki ja muut pohjoismaiset keskuspankit tuskin ryhtyvät tukemaan operaatioillaan Islannin keskuspankkia. Maan kamppailu valuuttapakoa vastaan muistuttaa jo Suomen kriisiä 1990-luvun alussa.
Nähtäväksi jää, joutuvatko suomalaiset veronmaksajat maksumiehiksi, mikäli pohjoismaiset keskuspankit joutuvat tukemaan pankkeja tavalla tai toisella.
Maanantai 29.09.2008 klo 13:04 (päivitetty ma 13:16)
Pääotsikon kokoPohjoismaiset keskuspankit sopivat neljä vuotta sitten keskinäisestä avunannosta rahoituskriiseissä.
Suomen Pankki voi joutua kovaankin tuleen, mikäli Suomeen jalkautuneita islantilaispankkeja uhkaa paha rahoituskriisi.
Suomen Pankki ja muut pohjoismaiset keskuspankit löivät nimittäin pääjohtajatasolla yli neljä vuotta sitten lukkoon yhteistoimintasopimuksen. Se velvoittaa huolehtimaan rahoitusjärjestelmän vakaudesta Pohjoismaiden pankkijärjestelmässä.
Tuolloin islantilaiset pankit eivät olleet vielä tulleet Suomeen eikä niiden nykyisistä vaikeuksista tai kriisin spekulaatioista ollut tietoakaan.
Niin sanotun yhteistoimintasopimuksen mukaan keskuspankit osallistuvat kriisinhallintaan sellaisessa tilanteessa, jossa rahoituskriisi uhkaa jotakin pohjoismaista pankkia, jolla on toimintaa kahdessa tai useammassa Pohjoismaassa.
Suomen Pankin johtokunnan jäsen Pentti Hakkarainen sanoo, että niin sanottu yhteistoimintasopimus ei sido juridisesti keskuspankkeja eikä siten myöskään Suomen Pankkia.
- En voi kommentoida muuta kuin sen, että Suomen Pankki vaatii rahoitukselleen eurojärjestelmän hyväksymät vakuudet, mikäli se osallistuu johonkin tai jonkin rahoitukseen. Yhteistoimintasopimuksen tavoitteena on taata riittävä informaation kulku pohjoismaisista rahamarkkinoista, sanoo Hakkarainen.
Keskuspankeilta likviditeettitukea
Islantilaisten ahdinkoa on pahentanut uusin tieto siitä, että Suomeenkin jalkautuneet kolme islantilaista pankkia eli Glitnir, Kaupthing Bank ja Landsbanki joutuivat äskettäin luokituslaitos Fitchin tarkkailulistalle.
Sopimuksen mukaan keskuspankin pitää antaa apuaan ja tukeaan tilanteessa, jossa jonkin pankkiryhmän emopankki ei pysty hankkimaan rahoitusta markkinoilta tai oman maansa keskuspankilta tai esimerkiksi päivittäisiltä rahamarkkinoilta.
Arvoituksen varaan jää se, missä määrin ja millä volyymilla esimerkiksi Euroopan keskuspankin jäsen Suomen Pankki aikoo toteuttaa keskinäistä avunantoa, mikäli islantilaisten pankkien tilanne vaatii keskuspankkien tai keskuspankin väliin tulemista.
Tai mitä Suomen Pankki tekee tilanteessa, jossa Islannin keskuspankki mahdollisesti pyytää keskuspankkien apua pankkijärjestelmänsä rahoituksen tai vakauden turvaamiseen.
Keskuspankkien ohjelma käyttää sanontaa "likviditeettituki". Saannin ehtona on se, että pankki on vakavarainen.
Sopimuksen mukaan keskuspankkien pitää myös luoda kriisien hallintaryhmä, mikäli tilanne pääsee pahaksi. Kriisihallintaryhmän päällikön tulee pitää yhteyttä pankkivalvontaviranomaisiin.
Pääjohtajien sopimus
Yhteistyösopimukseen keskinäisestä avunannosta kuuluvat Suomen Pankin lisäksi Islannin, Norjan, Ruotsin ja Tanskan keskuspankit. Suuri osa islantilaisista pankeista on viime vuosina laajentunut kaikkiin Pohjoismaihin.
Yhteistoimintasopimuksen allekirjoittivat Tanskan Stykkishólmurissa kesäkuussa 2003 Tanskan keskuspankin ex-pääjohtaja Bodil Andersen, Suomen Pankin silloinen pääjohtaja Matti Vanhala, Norjan keskuspankin ex-pääjohtaja Svein Gjedrem, Islannin keskuspankin ex-pääjohtaja Birgir Gunnarsson ja Ruotsin keskuspankin ex-pääjohtaja Lars Heikensten.
Kuin Suomessa 1990-luvulla
Islanti on joutunut spekulanttien eli pikavoittojen saalistajien iskujen kohteeksi.
Keskiviikkoisen brittiläisen Financial Times -lehden mukaan Islannin hallitus aikoo puuttua markkinoihin ja iskeä takaisin keinottelijat eli hedge-fundit, jotka pelaavat Islannin kruunulla. Sen arvo on pudonnut noin neljänneksen suhteessa euroon.
Suomen Pankki ja muut pohjoismaiset keskuspankit tuskin ryhtyvät tukemaan operaatioillaan Islannin keskuspankkia. Maan kamppailu valuuttapakoa vastaan muistuttaa jo Suomen kriisiä 1990-luvun alussa.
Nähtäväksi jää, joutuvatko suomalaiset veronmaksajat maksumiehiksi, mikäli pohjoismaiset keskuspankit joutuvat tukemaan pankkeja tavalla tai toisella.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Mistä tuo teksti löytyy alunperin? Takuulla et ole itse kirjoittanut sitä. Et saisi kopioida ilman lupaa toisen kirjoittamaa tekstiä.
kauppalehden sivuilta!
mainitsee lähteen.