En ihmettele, että kaikkia kouluammuskelijoita niin Suomessa kuin ulkomaillakin yhdistää koulussa kiusatuksi joutuminen. Olette ehkä kuulleet kiusattujen tekemistä itsemurhista. Ei ihme. Vuosia koulussa kiusatuksi tulleena ja armeijassakin kiusattuna voinen kertoa jotakin.
Kiusaaminen oli eristämistä, nimittelyä, hakkaamista, potkimista, sylkemistä kouluruuan lautaselle, tavaroiden hajottamista ja piilottamista, juoruja ym. Usein minua kiusasivat sellaisetkin henkilöt, joita minä en ollut aiemmin tuntenut.
Olen yksi niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään aikuisikään tulemisen jälkeen vuosia erilaisista mielenterveysongelmista. Kiusattujen mielenterveysongelmat maksavat veronmaksajille valtavasti ja aiheuttavat kiusatuille ja heidän läheisilleen suurta surua, huolia ja taloudellisia tappioita, mutta siitä huolimatta en ihmettele, ettei koulukiusaamiseen puututa.
Kiusaajia on hyvin erilaisia. On hyvin koulussa ja lopulta työelämässä menestyviä ja yhteisön arvostamia henkilöitä, on päähän potkittuja, vapaan kasvatuksen tuotoksia, sosiopaatteja, kotona hyvin kasvatettuja ja mikä huomattavaa: minua kiusanneissa oli useita opettajien lapsia. Tämäkin on varmasti yksi syy siihen miksi kiusaamiseen ei puututa.
Yläasteellani ollessani huomasin, että opettajat, jotka toimivat välituntivalvojina eivät puuttuneet kiusaamistilanteisiin, vaikka kiusattua olisi hakattu ja potkittu, vaan he käänsivät katseensa ja kävelivät poispäin. Eivät mukamas olleet huomanneet mitään. Kyllä he huomasivat. Ainoastaan silloin tilanteeseen puututtiin, kun minulla oli mahdollisuus puolustaa itseäni eli jostain syystä joku typerä kiusaaja kävi yksin kimppuuni. Silloin minua syytettiin tilanteesta ja rangaistiin. Silloin kun kiusaajia oli useita niin kuin heitä normaalisti on (sillä eihän kukaan nyt yksin kiusaa turpiinsaamisen pelossa vaan kiusaajia on paljon, jotta uhrilla ei olisi mahdollisuutta puolustautua), tilanteeseen ei puututtu.
Kiusattuna huomasin, että kiusatuthan he ovat ongelma, eivätkä kiusaajat. Koulun henkilökunta syyllistää kiusattuja, näin tekevät myös koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat, joille kiusattuja joskus passitetaan nöyryytettäviksi ja kiusattaviksi. Sossuämmien mukaan kiusatuissa pitää olla jotain vikaa tai ainakin heidän vanhempien pitää olla täysin viallisia. Hehän voivat olla vaikka hyväksikäyttäjiä ym. Kiusaajissa tai heidän vanhemmissaan ei tietenkään ole mitään vikaa.
Eräs ratkaisu ongelmaan nimeltä kiusattu on se, että kiusattu koetetaan painostaa vaihtamaan koulua. Siinä vain käy herkästi niin, että kiusattuja kiusataan edelleen uudessa koulussa. Itse en suostunut vaihtamaan koulua. Kiusatut uhkaavat koulun mainetta.
Kiusattu jää aina yksin. Kiusatuilla ei ole todellisia ystäviä, sellaisia, jotka tulisivat estämään kiusaamistapaukset. Kiusaamistilanteessa kiusaajilla on paljon hännystelijöitä ja ymmärtäjiä. Kiusaamista tapahtuu, koska ihmiset ovat pelkureita ja asettuvat väkivaltaa käyttävien puolelle. Ne, jotka seuraavat kiusaamistapauksia sivusta, ovat silmissäni yhtä syyllisiä kiusaamiseen kuin itse tekijät ja heidän hännystelijänsä. Kun kiusaajat saapuvat paikalle, kiusattujen ystävistä saattaakin tulla kiusaajien hännystelijöitä, jotka eivät puutu kiusaamiseen vaan pikemminkin tukevat kiusaamista.
Tämän vuoksi kiusatun mielessä saattaa tulla ajatus, että kaikki koululaiset ovat hänen vihollisiaan.
Yhteiskunnassamme on tapahtunut muutos, jossa uhreista tehdään syyllisiä ja syyllisistä uhreja, joita täytyy ymmärtää ja paijata. Ketään muuta ei saisi rangaista kuin rikoksen uhreja.
Minulla on synkkä tulevaisuudenkuva mielessäni. Nähdäkseni koulukiusaamiseen ei tulla puuttumaan eikä sitä oteta tosissaan. Koulun mainehan voi kärsiä siitä, että huhut laajasta kiusaamisongelmasta leviävät. Rikkaiden perheiden kakaroiden paljastuminen kiusaajiksi olisi kiusallista ja vaikka kiusaamiseen haluttaisiinkin puuttua niin todellisuudessa kiusaajia ja/tai heidän vanhempiaan ei haluta rangaista. Propaganda siitä, että kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia, tulisi lopettaa. Kiusaajat eivät todellakaan ole samanarvoisia kuin kiltit lapset.
Kiusaaminen oli eristämistä, nimittelyä, hakkaamista, potkimista, sylkemistä kouluruuan lautaselle, tavaroiden hajottamista ja piilottamista, juoruja ym. Usein minua kiusasivat sellaisetkin henkilöt, joita minä en ollut aiemmin tuntenut.
Olen yksi niistä, jotka ovat joutuneet kärsimään aikuisikään tulemisen jälkeen vuosia erilaisista mielenterveysongelmista. Kiusattujen mielenterveysongelmat maksavat veronmaksajille valtavasti ja aiheuttavat kiusatuille ja heidän läheisilleen suurta surua, huolia ja taloudellisia tappioita, mutta siitä huolimatta en ihmettele, ettei koulukiusaamiseen puututa.
Kiusaajia on hyvin erilaisia. On hyvin koulussa ja lopulta työelämässä menestyviä ja yhteisön arvostamia henkilöitä, on päähän potkittuja, vapaan kasvatuksen tuotoksia, sosiopaatteja, kotona hyvin kasvatettuja ja mikä huomattavaa: minua kiusanneissa oli useita opettajien lapsia. Tämäkin on varmasti yksi syy siihen miksi kiusaamiseen ei puututa.
Yläasteellani ollessani huomasin, että opettajat, jotka toimivat välituntivalvojina eivät puuttuneet kiusaamistilanteisiin, vaikka kiusattua olisi hakattu ja potkittu, vaan he käänsivät katseensa ja kävelivät poispäin. Eivät mukamas olleet huomanneet mitään. Kyllä he huomasivat. Ainoastaan silloin tilanteeseen puututtiin, kun minulla oli mahdollisuus puolustaa itseäni eli jostain syystä joku typerä kiusaaja kävi yksin kimppuuni. Silloin minua syytettiin tilanteesta ja rangaistiin. Silloin kun kiusaajia oli useita niin kuin heitä normaalisti on (sillä eihän kukaan nyt yksin kiusaa turpiinsaamisen pelossa vaan kiusaajia on paljon, jotta uhrilla ei olisi mahdollisuutta puolustautua), tilanteeseen ei puututtu.
Kiusattuna huomasin, että kiusatuthan he ovat ongelma, eivätkä kiusaajat. Koulun henkilökunta syyllistää kiusattuja, näin tekevät myös koulukuraattorit ja kouluterveydenhoitajat, joille kiusattuja joskus passitetaan nöyryytettäviksi ja kiusattaviksi. Sossuämmien mukaan kiusatuissa pitää olla jotain vikaa tai ainakin heidän vanhempien pitää olla täysin viallisia. Hehän voivat olla vaikka hyväksikäyttäjiä ym. Kiusaajissa tai heidän vanhemmissaan ei tietenkään ole mitään vikaa.
Eräs ratkaisu ongelmaan nimeltä kiusattu on se, että kiusattu koetetaan painostaa vaihtamaan koulua. Siinä vain käy herkästi niin, että kiusattuja kiusataan edelleen uudessa koulussa. Itse en suostunut vaihtamaan koulua. Kiusatut uhkaavat koulun mainetta.
Kiusattu jää aina yksin. Kiusatuilla ei ole todellisia ystäviä, sellaisia, jotka tulisivat estämään kiusaamistapaukset. Kiusaamistilanteessa kiusaajilla on paljon hännystelijöitä ja ymmärtäjiä. Kiusaamista tapahtuu, koska ihmiset ovat pelkureita ja asettuvat väkivaltaa käyttävien puolelle. Ne, jotka seuraavat kiusaamistapauksia sivusta, ovat silmissäni yhtä syyllisiä kiusaamiseen kuin itse tekijät ja heidän hännystelijänsä. Kun kiusaajat saapuvat paikalle, kiusattujen ystävistä saattaakin tulla kiusaajien hännystelijöitä, jotka eivät puutu kiusaamiseen vaan pikemminkin tukevat kiusaamista.
Tämän vuoksi kiusatun mielessä saattaa tulla ajatus, että kaikki koululaiset ovat hänen vihollisiaan.
Yhteiskunnassamme on tapahtunut muutos, jossa uhreista tehdään syyllisiä ja syyllisistä uhreja, joita täytyy ymmärtää ja paijata. Ketään muuta ei saisi rangaista kuin rikoksen uhreja.
Minulla on synkkä tulevaisuudenkuva mielessäni. Nähdäkseni koulukiusaamiseen ei tulla puuttumaan eikä sitä oteta tosissaan. Koulun mainehan voi kärsiä siitä, että huhut laajasta kiusaamisongelmasta leviävät. Rikkaiden perheiden kakaroiden paljastuminen kiusaajiksi olisi kiusallista ja vaikka kiusaamiseen haluttaisiinkin puuttua niin todellisuudessa kiusaajia ja/tai heidän vanhempiaan ei haluta rangaista. Propaganda siitä, että kaikki erilaisia, kaikki samanarvoisia, tulisi lopettaa. Kiusaajat eivät todellakaan ole samanarvoisia kuin kiltit lapset.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Itsekin muistan, että koulussamme tuolloin 70-luvulla pahimmat kiusaajat olivat opettajan poika ja kunnanjohtajan poika. Ongelma lienee juuri tuo, että porvareitten varpaille ei passaa astua missään tilanteessa, mutta sopii miettiä kuinka kalliiksi mielisairaalahoidot ymv. hoidot tulevat maksamaan yhteiskunnalle kun ei haluttu/välitetty puolustaa ihmiselämää (elinikäinen vamma) silloin kun siihen olisi pitänyt puuttua ja se olisi kyetty asiallisesti hoitamaan.
Onko muuten kumma, ettei kiusaamiseen puututa, kun opettajan ammatti on sellainen, jossa työpaikkakiusaamista tapahtuu erittäin paljon. Opettajat siis kiusaavat toisiaan.
Vielä sekin tuli mieleen, että muistan äitini joskus kertoneen, että opettajan kakara kiusasi häntä.
Korvaisin muuten porvari-sanan sanalla rikas, eliitti tai arvostettu. Sen verran monta köyhää porvaria ja rikasta sosialistia tunnen. Onpa myös kommariopettajia ja sossuja kunnanjohtajina. Ei turhaan tehdä keinotekoisia vastakkainasetteluja. Sekin voi johtaa turhaan kyräilyyn ja kiusantekoon.
kiusaamisen ehkäisy mitä erilaisia heti vaikuttavia estämisiä voidaan tehdä .minun käsityksen mukaan heti vaikutava on opetajiin asene ja jämäkyys .toinen on kouluilla oltava laatikko käytävällä mihin voi viestittää opetajalle kuka tahansa nimetömänäki kuka kiusaa tai ketä kiusataan opetajista on paljon tämä asia kiini kuika estää kiusaaminen .samoin työpaikalla sama järjestelmä ja sota väessä .kiusaaminen tulee kalliiksi yhteikunnalle .kiusaajia voidaan rankaista monella eri tapaa .kiusaaja terroristit kuriin kaikkialla .
Kiusaamislaatikot eivät toimi. Muksut kirjoittelevat niihin mitä sattuu ja ilmiantavat syyttömiä, pahimmassa tapauksessa kiusattuja syytetään kiusaamisesta.
En ole varma voiko kiusaamista aina edes ehkäistä saati sitten estää. Jotkut tuntuvat kasvavan kieroon, vaikka vanhemmat olisivat kuinka kasvattaneet lapsensa rakkautta ja rajoja käyttäen, mutta vanhemmuuden vastuu on kyllä kokenut Suomessa inflaation. Vanhemmilla kuuluisi olla kasvatusvastuu. Yhteiskuntamme viksahtaneisuudesta kertoo sekin, että syitä yhteiskunnallisiin ongelmiin ja ihmisten henkilökohtaisiin tragedioihin haetaan milloin internetistä, milloin TV:n väkivaltaviihteestä, milloin kuntien sosiaalipalvelujen vajaavuudesta, milloin ateismista, milloin uskonnoista, milloin koulujen kasvatusosaamisen puutteesta. Meillä on harhaluulo, että kunnat ja valtio eli julkinen sektori rakastaa ja paijaa meidät terveiksi, kilteiksi ja vastuullisiksi yksilöiksi, kunhan vain veronmaksajat maksavat itsensä kipeiksi.
Vanhempien kasvatusvastuusta ei niinkään väliä. Vai kuinka?
Ampumatapauksetkin estetään ottamalla aseet pois. Aivan, laillisesti saatavat aseet voidaan ottaa kyllä pois, mutta pimeiltä markkinoita saa halvalla monin verroin tulivoimaisempia ja vaarallisempia aseita kuin laillisilta markkinoita ja kaiken lisäksi helpolla.