niin paljon, ja toiset eivät. Lapset jne. eivät tähän kuulu.
Miksi monet naiset?
vanhettuu,
341620
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
vanhenee vuoden vuodessa?
Lienee geeneissä, miten se ilmenee, kuin myös omissa elintavoissa, ja mahdollisissa sairauksissa?
kysymys !
erittäin hyvin säilynyt ikäisekseen. Näin kysyen hän haluaa korostaa juuri sitä. Me, rupusakki, huomaamme olevamme tosi vanhettuneita. Hän katsoo peiliin ja on niin tyytyväinen itseensä.
Tällä palstalla on helppo sanoa, että voi, voi, kun toiset on niin vanhoja ja näyttää niin rupsahtaneilta. Tosiasia on, että me kaikki vanhenemme ja jokainen yli 40-v. alkaa rupsahtaa, vaikka kuinka yrittäisi kuntoilulla, laihtumalla, meikeillä, kauneusleikkauksilla jne tyssätä vanhenemistaan. On naurettavaa yrittää ylläpitää ikinuorekkuuttaan ja peittää ikääntymistään. Mielestäni hän, joka elää täysillä ja unohtaa ikävuotensa ja omaa terveet elämäntavat on kauniimpi kuin valehteleva ja hampaat irvessä ikäänsä peittelevä ihminen. Terveys on kuitenkin a ja o (ja kyllä suotuisat geenitkin ratkaisevat).
Miksi KAIKKI ihmiset vanhenee?
Niin miehet kuin naisetkin, se vaan on tässä elämässä niin.
Toisilla vain on niin paljon huonompi näkö, etteivät sitä huomaa.
Sama ihminen, joka tuolla alempana kokee olevansa nuorekas ja fiksu ja mitä kaikkea.
Hankkis jo peilin ja kunnon valaistuksen, niin näkis itsensä.
Minulla oli kerran naapurina nuori pariskunta, jotka olivat ns. vanhoihin raameihin tehty. Siis tyyliltään ikäisiään huomattavasti vanhemman näköisiä. Tämän vanhan olemuksen he itse saivat aikaan pukeutumalla mummu- ja ukkomaisesti.
Me iäkkäämmätkin jumitumme (rupsahdamme, unohdumme) omiin kotioloihimme niin, että havahdumme vasta kun on jonkun menon takia pakko katsoa peiliin. Hiukset hapsottavat yli kasvaneina, vaatteet mukavat, virttuneet ja muodittomat, vartalo tursuaa painonpudotuksen tai kiinteytyksen tarvetta. Millä aikaa tämä kaikki on tapahtunut? Yleisvaikutelma näyttää rupsahtaneelta vai kuinka?
En ymmärrä, miten se olisi jotenkin erityisti naisiin liittyvä ominaisuus tuo vanheneminen, eivätkö muka miehet ukkoudu? :) Ainakin kuolevat nuorempana.
Parasta bonusta elämässä on, jos saa olla jokseenkin elinkelpoinen eli kohtuullisen terve, rypyistä viis.
ryppyjä, oli vain ajatus. Meillä kaikilla on se aika.
halusin vain tietää, kuinka vastaatte. Kyllä se sisäinen nuoruus ja samalla viisaus on tärkein.
Olen kaunis vielä reilusti päälle kuusikymppisenäkin.
Kyllä iän merkkejä on kropassa paljonkin, kasvot ovat säilyneet lähes rypyttöminä, ja melko kiinteinä.
Mutta eipä tuo silti tunnu miltään.
Paikkoja kolottaa, jos menen nukkumaan tai herään aamulla ilman kipuja luulisin varmaan olevani tuonpuoleisessa.
Itse ei koko ajan katsele itseään ulkoapäin, niin kuin toiset. Mieli pysyy nuorena, mutta ulkokuori ränsistyy. Luoja on pitänyt huolen siitä, että ulkoinen omakuva ei koko ajan ole itselle näkyvillä. Vielä kun näkö heikkenee iän myötä todellisuus paljastuu itselle ajan tasalla olevien silmälasien ansiosta.
Eikä asia ole minulle edes tärkeä.
Ei ole mitään illuusioita siitä että olisin nuorempi ikäistäni vaikka kavoni ovatkin melko kauniit ikäisekseni.
Kirjoitin näin koska sukumme naiset ovat melko rypyttömiä kasvoiltaan pitkälle vanhuuteen.
Äitini on 86 vuotias, moni pitää häntä alle 70 vuotiaana.
Lisäksi ei ole ylipainoa, se vanhentaa ja jos laihduttaa niin rupsahtaa lisää.
Voihan sitä näössänikin olla vikaa, pitänee uusia lasit taas kerran.
se johtuu kun ikää tulee,alkaa kyselemään toisilta.uskositko miten vanha olen?
Minun kohdalla on aina luultu vanhemmaksi,tietysti hyvä kun itse uskoo itseensä.
ole näin järjestänyt? Itse en tykkää katsella omaa kuvaani peilistä kuin sen pakollisen eli että olen suhtkoht kunnossa, kun lähden ihmisten ilmoille. Meidän ikäluokassamme alkaa olla kaikilla kokemusta elämästä ja on mielenkiintoista keskustella itsensä kanssa tasapainossa olevien henkilöiden kanssa. Ulkokuori unohtuu, kun huumormielellä haastellaan. Torstaina menen tervehtimään kohta 88-vuotiasta ystävätärtäni. Hänellä on iloinen pilke silmäkulmassa, vaikka välillä huippaa päästä ja kroppa muutenkin temppuilee.
huolehtia ulkoisesta olemuksestaan.
Minun ainakin pitää miettiä,menenkö kampaajalle vai ostanko kunnon kengät tai esim. uusinko petivaatteita.
Eläkettä jää vuokran ja vesimaksun jälkeen 472€/kk ja siitä maksan ruuan lisäksi lääkkeet ja liikkumiseni,autoahan tuolla rahalla ei ole varaa pitää.
Ehdottaisin aloittjan hankkivan uuden ja ehjän peilin, hiukan suurentavan miellellään kyllä ne rypyt siellä jossain on.
Ikääntyvä ihminen on luonnoton ilman niitä!
aivan samaa mieltä siitä, että kyllä ihmisen pitää näyttää ikäiseltään, ainakin jossain määrin.
Toisilla on geenit säilyä nuorekkaana ja myös päin vastoin. Kuinka kaunis onkaan vanha ihminen ryppyineen ja nauravine kasvoineen.
Tietenkin me kaikki, naiset varsinkin, yritämme kaikin konstein säilyä nuorekkaina, myös kasvoista. Ei siinä mitään huonoa ole. Itse tein tänään Yves Rocherille tilauksen.
Monen moista taikavoidetta ym. tuli taas hankittua. Turhaan varmasti, mutta mitä nainen ei tekisi kauneutensa eteen.
Kaikki me vanhenemme, niin naiset kuin miehet, ei voi mitään. Sairaus ja surut vanhentavat ulkoisesti, geenit ja elintavat vaikuttavat. Mutta senhän kaikki tiedämme.
Onneksi olen päässyt siihen ikään, että hyväksyn ryppyni ja kehoni. Elämässä on niin paljon tärkeämpiä asioita, kuin oman ulkonäön vahtiminen.
Vaatteita en pienellä eläkkeellä pysty ostamaan jatkuvasti, pinta muoti ja merkkivaatteet jää, pakolliset hankinnat teen yleensä alennusmyynnin loppurysäyksestä. Kuulun siihen ryhmään joka joutuu miettimään ostanko kengät vai käynkö kampaajalla. Puhtaus on silti asia mistä en tingi.
Terveys on tärkein, olen kiitollinen joka päivä kun nousen ketterästi sängystä ja suihkuun ja ainut aamulääke on vitamiinit. Paikat eivät kolota, on katto pään päällä ja ruokaa pöydässä. On ystäviä ja läheisiä, harrastuksiakin on ja vielä on voimia toimia vapaaehtoistyössä. Elämä on hyvää ja antoisaa vaikka onkin ikäisensä näköinen.
tärkeää,mielestäni ihmisyys ja rakkaus lähimmäisiä kohtaan on elämän tärkein asia,vanhentuminen on normaalia ryppyineen päivineen,jos joku on nuoren näköinen vanhana ei se merkitse että hän pitäisi sitä elämän tärkeimpänä asiana,kyllä henkinen kypsyys ja vanhentumisen hyväksyminen on kaikkein tärkeintä , tunnen paljon vanhempia naisia joilla on paljon ryppyjä, minusta he ovat todella kauniita juuri siksi kun heillä on elämän viisautta jakaa myös muille, kyllä todellinen kauneus tulee sisältä, ihmettelen kysymystäsi
hyvähän tuokin tietää.
Heh-heh tuota sisäistä kauneutta.Jospa joku viihdoin selvittäis mitä se oikein on.
tiedä???????Käy kirkossa,kuuntele mitä papit saarnaa,pikkuhiljaa alat oivaltamaan mitä on sisäinen kauneus ja jos et sittenkään oivalla niin sinulta se sitten puutuu.
Monet joutuvat luopumaan elämästään ennen sitä, monet liiankin nuorena. Mitä kauemmin saa elää, sitä vanhemmaksi tulee, se on tosio. Kuinka omalla kohdallamme vanhenemisen koemme on itsestämme kiinni, pitäisikö joskus pysähtyä ajattelemaan?
Jos ei kuole nuorena niin tulee vanhaksi, jokainen.
Miksi ylipäätään tehdä ongelmaa iästään, kun sitä tulee jääväämättä koko ajan lisää eikä sen estäminen onnistu keneltäkään. Kaikki vanhenemme ja takuulla se näkyy myös pinnasta ja olemuksesta. Tärkeämpää kai on, että kiinnostus elämän eri ilmiöihin säilyy, jolloin mieli pysyy virkeänä niin kauan kuin mahdollista. Se virkeys heijastuu kyllä olemukseenkin.
mieltä. Kyllä kaikki, mitä ihminen sisällään tuntee, heijastuu olemukseen. Ei tuota biologista ikää tarvitse ajatella. Kokemukset kasvattavat. Pitää vaan uskaltaa elää niiden voimavarojen varassa, joita itselle on annettu. Minulle on Luoja suonut paljon ja sen vuoksi katson, että autan lähimmäisiäni, joita Luoja on kohdellut kovemmin.
, miksi se on luonut heikompia,kohdellut heitä kovemmin? Miksi se on luonut/antanut joillekin niin paljon että täytyy kehua?
Se ei mielestäni ole mikään luoja joka, kohtelee toisia kovemmin vaan, me muut kanssakulkijat, minä ja Sinä!
löydät Luojan sinä myös alat itse käyttäytymään paremmin itseäsi ja toisia ihmisiä kohtaan, siinä se salaisuus.
elintavat vaikuta. Moni paljon alkoholia käyttänyt, käyttävä, se kyllä näkyy ulospäin kaikille, vaikka eivät sitä itse näekään.
Esimerkiinä vaikkapa nämä nuorena kylän kauneimmat.
Tuntuu heillä olevan himmeä peili. On jäänyt sisälle mielikuva itsestään kauniina, nuorekkaana, hyvin säilyneenä. Jopa sanovat niin. Ja totuus on hyvin erilainen.
Eihän kukaan kai sitä alkoholia kenenkään suuhun väkisin kaada.
Varsinkin laivaristeilyillä usein "törmää" näihin ikäluokkamme "kaunottariin", kuka kertoisi heille totuuden?
pitäisi kertoa "totuus"? Ja kenen totuus se olisi?
Minä olen kohtalaisen veemäinen akka, mutta ei kyllä ikimaailmassa johtuisi mieleenikään mennä kenellekään tuollaisia totuuksia latelemaan.
Totuudentorvilla, joilla on tarve osoittaa kernaasti toisille heidän puutteitaan, on useinkin alitajuinen tarve nostaa itseään masentamalla toista. Itseään sietävän ja yleensä hienotunteisemman ei tarvitse toitottaa omaa negatiivista mielipidettään joka välissä. Jos joku toinen tuntee itsensä nuorekkaaksi ja muutenkin elämässään onnekkaaksi ja on siitä hyvillään, niin eihän se toki vie keneltäkään muulta mitään pois, vai viekö?
Vertailussa aina joku on kauniimpi, rikkaampi, onnistuneempi ja runsaammin jotain upeaa, joten jospa eläisimme vain omaa elämäämme vertailematta itseämme toisiin, niin tasapaino omassa elämässä säilyy.
Kateellinen.
Sitä mieltä on,
ex kylän kaunein, nykyisin ikäluokkani kaunein kylässämme He..
olen saanut paljon, kun olen vieläkin suhtkoht. terve, on ollut ehjä työura jne. Tämä on vain toteamus, ei mitään kehumista. Kun katselee ympärilleen, niin näkee, miten asiat voisivat olla.
Terveys, elämänmyönteisyys ja tasapainoisuus ovatkin ne tärkeimmät pointit, jotka saavat minut tuntemaan elämäniloiseksi ja ajoittain onnelliseksi. Ja edelliseen 1943 myös viitaten oma työurani, joka oli mielekäs ja työntäyteinen, josta saan riittävän eläkkeen. Pärjäilen ihan mukavasti ja on kivat lapset, lapsenlapset ja sukulaiset sekä muutama ihana ystäväkin. Vanhenen ihan näin kohtuudella pelkäämättä elämää.