oireilla vain toisessa kädessä? minulla ollut jo pidemmän aikaa vaan toinen käsi puutunut, jäykkä kipeä ja turvotusta välillä enemmän välillä vähemmän. reumatologille menossa
voiko
reuma/&&/%
5942
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Nivelreuma vaivaa niveliä tyypillisesti symmetrisesti. Mutta siköhän lääkärisi sinulle kerro, mitä epäilee.
toi symmetrisyys ei ole ehto eikä mun nivelreumani ainakaan noudata symmetrisyyttä.
katso nivelreuman diagnosointikriteerit vaikka reumaliiton sivuilta. Se ei tietenkään tarkoita, etteikö voisi olla poikkeuksia; niitähän löytyy jokaiseen sääntöön.
Se on yleensä toispuoleinen.
Potilaalla on yleensä taustalla suolistotulehdussairaus. Saattaa olla jopa juuri parantunutkin.
Itse sairastan kroonistunutta reaktiivista artriittia Clostridium difficilen jälkisairautena.
Laitan sinulle muutaman linkit, joista voit lukea lisää:
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/040401.htm
http://www.clostridiumdifficile.fi/cdjajlkisairaudet/-spa-rea-sapho/
Hoito on alussa tulehdus ja kipulääkitys sekä Lyrica. Myöhemmin, jos ei ole apua niin reumalääkitys. Osittain sama lääkitys kuin nivelreumassa.
Aina perustutkimukset:
Perusverenkuva, lasko, CRP, ALAT, ALAT, AFOS, kreatiniini, virtsan sedimentti ja viljely,
EKG, keuhkojen röntgenkuvaus
Mikrobin osoittaminen:
Ulosteviljelyt (x 3): salmonella, yersinia,
kampylobakteeri, shigella, Clostridium difficile
Gonokokin eristys, värjäys ja viljely (virtsaputki,kohdunkaula, peräsuoli, nielu) Chlamydia trachomatiksen osoitus (aamuvirtsan PCR)
Serologiset tutkimukset:
AST, antideoksiribonukleaasi, ASTA, teikkohappovasta-aineet, salmonellavasta-aineet, Yersinia-, kampylobakteeri ja klamydiavasta-aineet (C. trachomatis, C. pneumoniae)
Muut tutkimukset
Harkinnan mukaan:
Ulosteen parasiittinäytteet x 3(jos anamneesissa matka tropiikkiin)
Borreliavasta-aineet
Borrelia-PCR
Varsinaisten laukaisevan mikrobin löytämiseen tähtäävien laboratoriokokeiden lisäksi kannattaa tehdä yleistutkimuksia tulehdusasteen määrittämiseksi ja muiden tautien pois sulkemiseksi. Potilaalla on yleensä korkea lasko ja leukosytoosi ja CRP-pitoisuus on suurentunut. Sekundaarista anemiaa voi esiintyä. Reumatekijää ei yleensä todeta, mutta sen esiintyminen ei sulje pois reaktiivista artriittia. On syytä korostaa, että kudostekijä HLA-B27:n määritys ei kuulu perustutkimuksiin. EKG on hyvä rekisteröidä, koska oireetonta kardiittia voi esiintyä. Keuhkojen röntgenkuvaus on hyvä tehdä sarkoidoosin pois sulkemiseksi. Nivelneste on yleensä sameaa ja sisältää runsaasti leukosyyttejä, joista suurin osa (60-80 %) on polymorfonukleaarisia. Nivelnesteen bakteerivärjäys ja -viljelyt antavat negatiiviset tulokset. Antigeenimääritykset nivelnesteestä eivät kuulu rutiinidiagnostiikkaan.
Radiologisia tutkimuksia risti-suoliluunivelestä tai perifeerisistä nivelistä ei ole syytä suorittaa taudin alkuvaiheessa, koska löydökset ovat lähes poikkeuksetta normaaleja. Taudin pitkittyessä tai kroonistuessa voi kehittyä yksittäisten nivelten eroosioita tai pitkäaikaisen entesiitin seurauksena uudisluumuodostumia, tyypillisimmillään kantaluun luupiikki. Potilaalle voi kehittyä myös radiologinen sakroiliitti. Entesiittimuutosten toteamisessa kaikukuvaus tai luuston isotooppikartoitus ovat hyviä menetelmiä.
Lähdetietona:
http://www.terveysportti.fi/terveysportti/Dlehti2.tunnista?a=Y&t=H&fname=D93550.htm