Koska tämä on mahdollista/toteutuu Euroopassa...

on Suomessa ruokakin, kun täällä asuu niin harvassa ihmisiä ja kuljetusmatkatkin ovat siksi niin pitkiä Suomessa, että lihakin maksaa siksi täällä monta kertaa enemmän kuin esmes tiheään asutussa Keski-Euroopassa. Seuraavana päivänä huomasin marketin lihahyllyssä köntin saksalaista eli käytännössä keski-eurooppalaista lihaa, jonka vieressä oli monta keraa kalliimpi kotimainen eli harvaan asutun suomalainen köntti samanlaista lihaa. Kummallista, että monta tuhatta kilometriä kauempaa tänne tuotu köntti oli huomattavasti halvempi, vaikka lehdessäkin väitettiin, että pitkät kuljetusmatkatkin kohottavat kotimaisen lihankin hintaa. Kusevatko nuo kauppiaat ja lehtimiehet yksissätuumin meitä molempiin silmiin?

että kallista siksi kirjoitti:

on Suomessa ruokakin, kun täällä asuu niin harvassa ihmisiä ja kuljetusmatkatkin ovat siksi niin pitkiä Suomessa, että lihakin maksaa siksi täällä monta kertaa enemmän kuin esmes tiheään asutussa Keski-Euroopassa. Seuraavana päivänä huomasin marketin lihahyllyssä köntin saksalaista eli käytännössä keski-eurooppalaista lihaa, jonka vieressä oli monta keraa kalliimpi kotimainen eli harvaan asutun suomalainen köntti samanlaista lihaa. Kummallista, että monta tuhatta kilometriä kauempaa tänne tuotu köntti oli huomattavasti halvempi, vaikka lehdessäkin väitettiin, että pitkät kuljetusmatkatkin kohottavat kotimaisen lihankin hintaa. Kusevatko nuo kauppiaat ja lehtimiehet yksissätuumin meitä molempiin silmiin?

pienenä poikana lueskelin jo tuolloin vanhoja Anttilan postimyyntikatalookeja, joissa hintalapuissa oli naurettavan pieniä markkamuotoisia summia. Muistan tuon elävästi, sillä olin juuri saanut papalta palkkoina ankarista heinätöistäni 20mk, joilla olisin voinut siltä istumaltani tilata niistä postimyyntiluetteloista parikolme sivullista mistä kohdasta tahansa, mutta hieman uudempia katalookeja silmäiltyäni pettymykseni oli valtaisa, sillä jo pelkkiin posti- ja käsittelykuluihin olisi mennyt vähän ylikin.

Tämä tuli mieleeni silmäiltyäni euroaluerahayksikkömuunnoksen jälkeisiä viimeisimpiä postimyyntiluetteloita: muistin heti elävästi, kuinka heti sen rahayksikkömuunnoksen jälkeisissä postimyyntiluetteloissa olleet hintalaput näyttivät yhtä naurettavan pieniltä kuin pienenä poikana siinä mummulassa, jo tuolloin vanhassa postimyyntiluettelossa näkemässäni. Nyt näyttäisi pahasti siltä, että uusi rahauudistus saattaa olla jälleen tulossa, sillä tällä menolla europohjaisetkin hintalaput tulevat niin suuriksi, ettei niitten takaa niissä postimyyntiluetteloissa enää näe itse tuotetta.

Mitäpä arvelette, mikä valuutta seuraavaksi tulee ja millä kerrotaan nykyhinnat, että saadaan hintaloppuja pienemmiksi?

tosi edullista kirjoitti:

pienenä poikana lueskelin jo tuolloin vanhoja Anttilan postimyyntikatalookeja, joissa hintalapuissa oli naurettavan pieniä markkamuotoisia summia. Muistan tuon elävästi, sillä olin juuri saanut papalta palkkoina ankarista heinätöistäni 20mk, joilla olisin voinut siltä istumaltani tilata niistä postimyyntiluetteloista parikolme sivullista mistä kohdasta tahansa, mutta hieman uudempia katalookeja silmäiltyäni pettymykseni oli valtaisa, sillä jo pelkkiin posti- ja käsittelykuluihin olisi mennyt vähän ylikin.

Tämä tuli mieleeni silmäiltyäni euroaluerahayksikkömuunnoksen jälkeisiä viimeisimpiä postimyyntiluetteloita: muistin heti elävästi, kuinka heti sen rahayksikkömuunnoksen jälkeisissä postimyyntiluetteloissa olleet hintalaput näyttivät yhtä naurettavan pieniltä kuin pienenä poikana siinä mummulassa, jo tuolloin vanhassa postimyyntiluettelossa näkemässäni. Nyt näyttäisi pahasti siltä, että uusi rahauudistus saattaa olla jälleen tulossa, sillä tällä menolla europohjaisetkin hintalaput tulevat niin suuriksi, ettei niitten takaa niissä postimyyntiluetteloissa enää näe itse tuotetta.

Mitäpä arvelette, mikä valuutta seuraavaksi tulee ja millä kerrotaan nykyhinnat, että saadaan hintaloppuja pienemmiksi?

tuo on tietysti hyvä taktiikka niin kauan kuin se toimii: useat riistaeläimet hyödyntävät samalaista taktiikkaa uskotellen itselleen siinä pensaassa hiljaa kyyhöttäessään, että se suurpeto menee pois, jos on ihan hiljaa eikä ole huomaavinaan sitä.

Kuinka moni uskoo, että roskapostiongelma saataisiin kuriin itsensä internetin keksijän vatsikään ehdottamalla tavalla: laitetaan sähköposti maksulliseksi? Niinkö moni? Muutatte ehkä mieltänne toimistanne tänään koteihinne mennessänne siitä tuulikaapin lattilata taatusti postimaksullista roskapostianne kaapiassanne ja samalla ajatellessanne hieman tarkemmin tätäkin ehdotettua tariffiasiaa.

tosi edullista kirjoitti:

tuo on tietysti hyvä taktiikka niin kauan kuin se toimii: useat riistaeläimet hyödyntävät samalaista taktiikkaa uskotellen itselleen siinä pensaassa hiljaa kyyhöttäessään, että se suurpeto menee pois, jos on ihan hiljaa eikä ole huomaavinaan sitä.

Kuinka moni uskoo, että roskapostiongelma saataisiin kuriin itsensä internetin keksijän vatsikään ehdottamalla tavalla: laitetaan sähköposti maksulliseksi? Niinkö moni? Muutatte ehkä mieltänne toimistanne tänään koteihinne mennessänne siitä tuulikaapin lattilata taatusti postimaksullista roskapostianne kaapiassanne ja samalla ajatellessanne hieman tarkemmin tätäkin ehdotettua tariffiasiaa.

kuten nyt deflaation olosuhteessa on laita, saattaisi globaalissa ja kansallisessa mittakaavastossa yksikin sentti sähköpostiliikenneveroa per lähetetty sähköpostiviesti osoittautua byrokraattien näkökulmasta katsottuna todelliseksi kultakaivokseksi ja globaali eli maailman byrokraattimatkailu voisi kiihtyä ennennäkemättömälle tasolle: maailmanmatkailu sinänsä byrokraatin näkökulmasta katsottuna ei ole kultakaivos, vaan varsinainen kultakaivos piilee maailmanmatkailusta byrokraatille maksettavien kulukorvausten suunnalla. Ehdotetulla sähköpostiveromenetelmällä näitä kulukorvauksia voitaisiin lamoista ja deflaatioista huolimatta korottaa kaikissa muissa paitsi inflaation olosuhteissa entisestään, sillä inflaation olosuhteissa ne kohoavat automaattisesti byrokraatti-indeksillä korotettuina.

tosi edullista kirjoitti:

kuten nyt deflaation olosuhteessa on laita, saattaisi globaalissa ja kansallisessa mittakaavastossa yksikin sentti sähköpostiliikenneveroa per lähetetty sähköpostiviesti osoittautua byrokraattien näkökulmasta katsottuna todelliseksi kultakaivokseksi ja globaali eli maailman byrokraattimatkailu voisi kiihtyä ennennäkemättömälle tasolle: maailmanmatkailu sinänsä byrokraatin näkökulmasta katsottuna ei ole kultakaivos, vaan varsinainen kultakaivos piilee maailmanmatkailusta byrokraatille maksettavien kulukorvausten suunnalla. Ehdotetulla sähköpostiveromenetelmällä näitä kulukorvauksia voitaisiin lamoista ja deflaatioista huolimatta korottaa kaikissa muissa paitsi inflaation olosuhteissa entisestään, sillä inflaation olosuhteissa ne kohoavat automaattisesti byrokraatti-indeksillä korotettuina.

byrokratiattomuus on harha, johon useat toistaiseksi arvokkaitten osakkeittensa omistajat mitään pahaa aavistamatta yhä useammin tuudittautuvat, sillä byrokraatit ovat nykyään yhä enenevässä määrin pesiytymässä julkista sektoria parempien lähtökulukorvausten toivossa nimenomaisesti yksityiselle sektorille. Julkista sektoria on tosin vuosikaudet leikattu niin kovilla käsillä, että läheskään kaikille byrokraateille ei siellä riitä toimenkuvia, joten siitäkin syystä yksityinen sektori on byrokraatin toimenkuvan kannalta varteenotettavampi vaihtoehto.

Epäilettekö väitteen paikkansapitävyyttä? Ehkä tulette hieman toisiin ajatuksiinne seuraavan kerran (ette kai parhaillaankin taaskin laadi) toimenne kuvan äärimmäisenkin tarkkaa kuvausta eli hienommin sanottuna toimenne pilkun ja desimaalipisteen tarkkaa ohjeistusta jonkun, yleensä jostain mahdollisimman kaukaa eli käytännössä sen hetkisestä toimipaikastanne katsottuna ulkomaasta tulleen henkilön, josta kukaan ei tiedä, mitä hän itse asiassa tekee, ellei tekemiseksi lueta loputtomien muistioitten ja ohjeitten teille monesti täysin vierailla kielillä laatimisen vaatimisia, vaatimuksesta.

melkein kaikki koneet voi hyödyntää 1 Gbit/s yhteyttä. En ole pitkään aikaan nähnyt 100 Mbit/s ethernetillä varustettuja koneita. Testasin juuri levyjärjestelmääni - sinne näkyy menevän 200MB/s, eli 1,6 Gbit/s. Ehkä kahdella 1 Gbit/s yhteydellä sen voisi saturoida. Tosin gigabitin verkosta menee yleensä vain 700 Mbit/s läpi...

Nopeissa verkoissa on toinen mielenkiintoinen puoli - tallennustilan etäkäyttö (file sharejen kuten smb, nfs tai iscsi targeteiden kautta). Tai miltä kuulostaisi mahdollisuus toisen koneen etäkäyttöön - ei pelkän desktopin, vaan myös 3d-grafiikkoineen, videoineen, yms. 1 Gbit/s riittäisi siihen.