On jotenkin sekava olo tällä hetkellä. Hyvä naispuolinen kaverini on mitä ilmeisesti ihastunut parhaaseen kaveriini. Kun tämä naikkonen aikoinaan kyseli tästä kaveristani, vastasin sen kummemmitta hänen kysymyksiin. Viime aikoina kysymykset ovat olleet ehkä hieman henkilökohtaisempia tai yksityisempiä, mitä aiemmin ja tästä on heräsi epäilykseni hänen mahdollisesta (erittäin todennäköisestä) kiinnostuksesta. Jostain syystä olen hieman halveksuvasti tai vastaavasti kertonut kaveristani. Nykyään tämä nainen on onnistunut utelemaan minulta kaverini mese-osoitteen ja puh.numeron.
Niin, en oikein tiedä miksi olen kaveriani "kehunut" halveksuvasti. Muutama päivä sitten kaverini kysyikin, olenko mustasukkainen. Itseasiassa en enää edes osaa sanoa, olenko mustasukkainen. En ikinä ainakaan aiemmin ole uskonut/tuntenut olevani ihastunut naispuoliseen kaveriini, mutta enpä enää tiedä, kun olen noin käyttäytyny. Aloin miettimään asiaa tarkemmin, ja aloin miettimään, että pelkäänkö tavallani menettäväni näin kaverini? Pari aiempaa tällaista tapausta on ollut, kun olen esim. ollut kaveripariskunnan kanssa viihteellä, ja on tullut ns. kolmannen pyörän olo. Nämä ovat keskittyneet toisiinsa tai lähteneet todella ajoissa kotiin ja minut on tavallaan jätetty ulkopuolelle/yksin. Pelkäänkö siis tällaisen käyvän jälleen? Olen miettinyt myös sitä, että pelkään jommankumman loukkaavan toista henkisesti ja mahdollisissa myöhemmissä meiningeissä (baarissa, festareilla yms) liittyvät kaveriseuraani niin eivät pysty olemaan keskenään sovussa. Tai jos he muuttaisivat yhteen, niin en pääsisi parhaan kaverini kanssa viettämään "äijien" iltaa parhaan kaverini kanssa ilman, että tämä nainen olisi mukana meiningissä tai ei päästäisi kaveriani mukaan.
Hohhoijaa. Enpä oikein tiedä sitten. En ole kaveriltanikaan viitsinyt kysellä, mitä kaikkea naispuolinen kaverini on hänelle jutellut ja kysellyt. Jotenkin tuntuu, että ahdistelisin häntä kysymyksilläni.
Niin, en oikein tiedä miksi olen kaveriani "kehunut" halveksuvasti. Muutama päivä sitten kaverini kysyikin, olenko mustasukkainen. Itseasiassa en enää edes osaa sanoa, olenko mustasukkainen. En ikinä ainakaan aiemmin ole uskonut/tuntenut olevani ihastunut naispuoliseen kaveriini, mutta enpä enää tiedä, kun olen noin käyttäytyny. Aloin miettimään asiaa tarkemmin, ja aloin miettimään, että pelkäänkö tavallani menettäväni näin kaverini? Pari aiempaa tällaista tapausta on ollut, kun olen esim. ollut kaveripariskunnan kanssa viihteellä, ja on tullut ns. kolmannen pyörän olo. Nämä ovat keskittyneet toisiinsa tai lähteneet todella ajoissa kotiin ja minut on tavallaan jätetty ulkopuolelle/yksin. Pelkäänkö siis tällaisen käyvän jälleen? Olen miettinyt myös sitä, että pelkään jommankumman loukkaavan toista henkisesti ja mahdollisissa myöhemmissä meiningeissä (baarissa, festareilla yms) liittyvät kaveriseuraani niin eivät pysty olemaan keskenään sovussa. Tai jos he muuttaisivat yhteen, niin en pääsisi parhaan kaverini kanssa viettämään "äijien" iltaa parhaan kaverini kanssa ilman, että tämä nainen olisi mukana meiningissä tai ei päästäisi kaveriani mukaan.
Hohhoijaa. Enpä oikein tiedä sitten. En ole kaveriltanikaan viitsinyt kysellä, mitä kaikkea naispuolinen kaverini on hänelle jutellut ja kysellyt. Jotenkin tuntuu, että ahdistelisin häntä kysymyksilläni.
Vastaukset 1
Vanhimmat
kerro kuitenkin tälle tytölle tästä lähtien totuus kaveristas.
Kyllähän sinäkin haluat että muut kertoisivat sinusta hyvää.