Isäni elää vielä mutta hän on niin huonossa kunnossa että surusanoma lienee lähellä.
Olen hoitanut äitiäni ja isääni noin 10v.
Äiti on siirretty täysin dementoituunena hoitokotiin vajaa 2 vuotta sitten.
Meitä on kolme sisarta joista kaksi asuu ulkomailla joten vanhempien hoito tavallaan jäi minulle.
Kun vanhemmista aika jättää onko minulla mitään oikeuksi vaatia korvausta.
Olenhan miltei päivittäin käynyt kaupassa ja hoitanut lääkäri yms asiat.
Isäni tuskin vaikka ei kuolisikaan pystyy enää kotiin tulemaan. Vanhemmat ovat äiti 84v ja isä 91v.
Pohjoisen tyttö.
Olen hoitanut äitiäni ja isääni noin 10v.
Äiti on siirretty täysin dementoituunena hoitokotiin vajaa 2 vuotta sitten.
Meitä on kolme sisarta joista kaksi asuu ulkomailla joten vanhempien hoito tavallaan jäi minulle.
Kun vanhemmista aika jättää onko minulla mitään oikeuksi vaatia korvausta.
Olenhan miltei päivittäin käynyt kaupassa ja hoitanut lääkäri yms asiat.
Isäni tuskin vaikka ei kuolisikaan pystyy enää kotiin tulemaan. Vanhemmat ovat äiti 84v ja isä 91v.
Pohjoisen tyttö.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Hyvityksestä säädetään perintökaaren 8 luvun 5 pykälässä.
5 § (25.2.1983/209)
"Jos perillinen on 18 vuotta täytettyään jatkuvasti työllään avustanut perittävää tämän elinkeinon tai ammatin harjoittamisessa taikka taloudessa saamatta siitä kohtuullista korvausta, on hän oikeutettu vaadittaessa saamaan jäämistöstä hyvityksen, vaikka työn tekeminen ei ole perustunut osapuolten väliseen sopimukseen.
Hyvitystä voidaan vaatia yhteensä enintään viideltä vuodelta, ei kuitenkaan työstä, joka on tehty aikaisemmin kuin kymmenen vuotta ennen perittävän kuolemaa.
Hyvityksen määrää harkittaessa on otettava huomioon jäämistön varat, tehdyn työn laatu ja määrä, työn suorittajan ammattitaito, hänen perittävältä luontoissuorituksena tai muutoin saamansa vastike sekä muut erityiset asianhaarat. Hyvityksen antamisella ei kuitenkaan saa loukata perillisen oikeutta lakiosaan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040?search[type]=pika&search[pika]=perintökaari
Hyvitystä voit vaatia kumpaisenkin vanhemman osalta erikseen viideltä vuodelta työstä, joka on tehty perittävän 10 viimeisen elinvuoden aikana.
Jos kanssaperillisesi eivät hyvitysvaatimustasi hyväksy, asiasta päättää ensi vaiheessa pesänjakaja, jonka käräjäoikeus hakemuksesta määrää osituksen ja perinnönjaon toimittamaan. Jonkilainen kompromissi kuitenkin pesänjakajasta aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen olisi hyvä saada aikaan.
Ehkä isäsi (joka lienee vielä oikeustoimikelpoinen) voisi muistaa omalta osaltaan sinua testamentissa. Silloin ainakin tältä osin asia olisi selvä.
Meitä on iso sisarusjoukko ja vain muutama on joutunut hoitamaan vanhempien asioita vuosia.
Mutta rahanjakoon isän kuollessa ei ollut kellään menoja tai sairauksia. Onneksi niin.
Tosin voihan sitä välillä käydä tervehtimässä jos siitä maksetaan ja tuntuukin siltä että kun äidiltä vähennettiin käteisvaroja niin ei ole tarvetta niin usein tervehtimässä käydäkkään.
Ilmeisesti palkka kannattaa ottaa kun sitä tarjotaan eikä uskoa että on jotain erinomaista kun auttaa vanhempiaan toisten nauttiessa elämästään.
Kannattaisiko laittaa kaikki menot ylös jotka aiheutuu vanhempien hoidosta kun kuitenkin nämä vähiten osallistuvat nostavat palkkaa itselleen tekemättä mitään.
Minusta tuntuu ettei suuri osa ihmisistä uskokkaan tälläiseen mahdollisuuteen.
Minä ainakin vien asian loppuun asti ja vaadin selitystä vanhempien rahojen käyttöön ilman mitään vastinetta.
Joka perheessä löytyy näitä hyeenoita joille kelpaa kaikki ja jotka ottavat oikeudekseen vielä haukkua ja arvostella tekijöitä.
Puhumattakaan että he uhkailevat katkaisevansa sisarussuhteensa, aivan kuin se olisi katasrofi.
Vien silkkaa piruuttani asian oikeuteen. Onhan sitä uhkailtu ennenkin.
Oikeutta ei saa ken ei itse sitä hanki.
Mitään ennakkotapausta?
Kuinka tiedän mikä on kohtuullinen palkka ettei ihan kaikesta kehtaa veloittaa? Onhan ne sentään omia vanhempia. Alkoi vain toisten ahneus harmittamaan.
En ehdi referoimaan oikeuskirjallisuutta, mutta kirjastosta löytänet esimerkiksi teoksen Aarnio-Kangas, Suomen jäämistöoikeus I. Sen hakemistossa on kohta Työhyvitys, sieltä löydät oikeusoppineen tekstiä ja oikeustapauksia.
Esimerkkejä summista (ko. teoksesta):
Helsingin HO 25.5.1988 mk 25.000
Vaasan HO 27.6.1997 mk 15.000
Vaasan HO 20.8.1998 mk 60.000
Turun HO 25.8.1992 mk 120.000
Itä-Suomen HO 12.2.1993 mk 60.000
Rovaniemen HO 1.3.1996 mk 108.000
Kouvolan HO 22.9.1993 mk 270.000
Turun HO 17.5.1996 mk 80.000
KKO:n ratkaisuja asiasta ei löytyne.
Täytynee alkaa heti toimenpiteisiin.
Oletko asunut vanhempien asunnossa kun olet hoitanut heitä, onko ollut heidän auto käytössä yms.
On olemassa päätöksiä tällaisista hoitamisista jossa onkin laskettu että hoitaja on saanut etuuksia ja kun nämä etuudet vähennetään korvausvaateista niin loppusummat ovat olleet erittäin pieniä.
Vaikkei näitä etuuksiakaan olisi niin ei kannata odottaa mitään hurjia summia, jollei hoitotyö ole rajoittanut normaalia ansiotyössä käyntiä.
Tilanne on toinen jos olet joutunut ottamaan töistä virkavapaata hoitaaksesi vanhempiasi.
En ole asunut vanhempien kanssa sen jälkeen kun lähdin 32v sitten kotoa naimisiin.
Olen edelleen naimisissa.
En ole saanut mitään etuuksia, päinvastoin olen omin kustannuksin vienyt heitä lääkäriin ja asioinut omalla autollani. Olen siivonnut ja hoitanut kutakuinkin ilmaiseksi.Toiset tytöt käyvät muutaman kerran vuodessa tervehtimässä toinen asuu heidän luonaan viikon kesällä.
Soittelevat vointia kyllä usein.
Bensakulut yms maksan itse. Joskus saatan saada muutaman euron kauppalaskun jälkeen jos lasku on vaikka 16e saatan saada sen 4e jne.
Olen joutunut vähentämään huomattavasti omaa työtäni koska olen yksityisyrittäjä (kirjanpito)
jouduin tekemään todella pitkää päivää varsinkin rankkoina hoitojaksoina. Tällä hetkellä olen suhtkoht vapaa. Käyn katsomassa vanhempiani noin kerran viikossa.
Ihmettelen vain toisen sisaren käytöstä hän jopa merkkailee arvokkaimpia esineitä itselleen vaikka molemmat elävät vielä.
Etkö saa kodinhoitotukea tai saanut?
Minkäänsorttista tukea.