Olen nuori ihminen ja kärsin yksinäisyydestä. Tai en oikeastaaan tiedä mitä tämä on.
Seurustelin melkein kolme vuotta ja tämä suhde päättyi jonkin aikaa sitten.Meillä oli samat kaverit, jotka oikeastaan olivat kumppanini kavereita. Kun suhde päättyi myös nämä kaverit hävisivät. Nyt olen uudessa suhteessa ja sitä kautta saanut uusia kavereita, mutta koko ajan mietin että minulle käy samoin kuin aikaisemmikin, kun tämä suhde päättyy olen taas yksin. Olen sosiaalinen, muttei minulla silti ole koskaan ollut paljon ystäviä ja tällä hetkellä minulla on vain muutama hyvä ystävä. Jotenki tuntuu, etten kuulu mihinkään porukkaan eikä kukaan ole koskaan pyytämässä minua mihinkäään illanviettoihin yms. Tämä asia on alkanut vaivata niin paljon, että ajatukseni pyörivät oikeastaan koko ajan siinä ettei minulla ole ystäviä. Noteraan muiden omaavan ystäviä joka puolella, tv-ohjelmissa, kaupungilla liikkuessani, ihmisten puheista jne ja tunnen itseni kamalan yksinäiseksi. Onko tämä jo merkkinä masennuksesta vai mikä minulla on?
Seurustelin melkein kolme vuotta ja tämä suhde päättyi jonkin aikaa sitten.Meillä oli samat kaverit, jotka oikeastaan olivat kumppanini kavereita. Kun suhde päättyi myös nämä kaverit hävisivät. Nyt olen uudessa suhteessa ja sitä kautta saanut uusia kavereita, mutta koko ajan mietin että minulle käy samoin kuin aikaisemmikin, kun tämä suhde päättyy olen taas yksin. Olen sosiaalinen, muttei minulla silti ole koskaan ollut paljon ystäviä ja tällä hetkellä minulla on vain muutama hyvä ystävä. Jotenki tuntuu, etten kuulu mihinkään porukkaan eikä kukaan ole koskaan pyytämässä minua mihinkäään illanviettoihin yms. Tämä asia on alkanut vaivata niin paljon, että ajatukseni pyörivät oikeastaan koko ajan siinä ettei minulla ole ystäviä. Noteraan muiden omaavan ystäviä joka puolella, tv-ohjelmissa, kaupungilla liikkuessani, ihmisten puheista jne ja tunnen itseni kamalan yksinäiseksi. Onko tämä jo merkkinä masennuksesta vai mikä minulla on?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, minullekin on sanottu ettei toisen varaan saa rakentaa kaikkea. Tosin ei ole ole ketään, joten en tiedä millaista on elää ns. läheisriippuvaisena. Onko seurusteleminen yksinäisyyden loppu, ehkä on tai ei.
EI! Kokemukseta (20v kestänyt aviosuhde) toisen ihmisen varaan ei elämäänsä voi laskea!!!
Kuinka paljon niitä "muutamia" hyviä ystäviä oikein täytyy olla että sä olisit tyytyväinen? Suhteisiinkin näytät ajautuvan tosi helposti, joten sulla ei ole kuule hätäpäivää.
Masennus ja ahdistus eivät ole mukavia 'ystäviä'. Kun kerrot olevasi sosiaalinen, hankipa omia uusia ystäviä. Minulla on muutama hyvä ystävä, naisia ja miehiä. Kuitenkin koen olevani yksinäinen, yksin jäänytkin. Ja tarkoitan taas parisuhteen puuttumista. Vaikka ei sen joidenkin mielestä pitäisi aiheuttaa ahdistusta, mutta kyllä minulla ainakin. Tunteita latistan hieman hyvillä antidepressanteilla ja rauhoittavilla.