Auttakee, minulla menee kohta totaalisesti
hermot naapurin kanssa...
Vuosien etsinnän jälkeen löysin unelmieni asunnon, eka vuoden tein remppaa intona ja olin
tosi tyytyväinen lukaaliini. Pihaakin on ihan riittävästi, samoin kasvimaata.
Sitten ilmeni että naapurissa asuu totaali mootriturpa, joka ei anna hetken hengentiellistä
rauhaa, ei minulle, eikä muillekaan. Jos menen
pihatöihin , niin tämä kälkkä hyökkää siihen heti
säätämään omia asioitaan, jankuttaa, tankuttaa,
(yleensä vielä tautofonisesti samoja asioita) neuvoo, tietää kaiken paremmin kun muut.
Olen koittanut vihjailla että osaan kyllä tehdä
nämä omat hommani ihan itse, välillä kuunnellut
musaa mp3:lla, teeskennellä että puhun puhelimessa ,ei auta. Lopulta yleensä pakenen
sisälle mutta hän vaan jatkaa puhumista vielä oven läpi.
Jos en kuuntele niin hän suuttuu ja nostelee nokkaansa mutta sama jatkuu viimeistään seuraavana päivänä.
Pihamaan laitosta on mennyt nautinto ihan täysin
kun siellä ei kertakaikkiaan voi olla rauhassa.
Mitä ihmettä tuommoselle vois tehdä ?
Onko neuvoja tai kokemusta ?
Todella harmillista ois muuttaa tästä asunnosta
jonka oon tehnyt itselleni ja itseni näköiseksi,
mutta tuo kyllä vesittää kaiken ulkona liikkumisen ilon...
hermot naapurin kanssa...
Vuosien etsinnän jälkeen löysin unelmieni asunnon, eka vuoden tein remppaa intona ja olin
tosi tyytyväinen lukaaliini. Pihaakin on ihan riittävästi, samoin kasvimaata.
Sitten ilmeni että naapurissa asuu totaali mootriturpa, joka ei anna hetken hengentiellistä
rauhaa, ei minulle, eikä muillekaan. Jos menen
pihatöihin , niin tämä kälkkä hyökkää siihen heti
säätämään omia asioitaan, jankuttaa, tankuttaa,
(yleensä vielä tautofonisesti samoja asioita) neuvoo, tietää kaiken paremmin kun muut.
Olen koittanut vihjailla että osaan kyllä tehdä
nämä omat hommani ihan itse, välillä kuunnellut
musaa mp3:lla, teeskennellä että puhun puhelimessa ,ei auta. Lopulta yleensä pakenen
sisälle mutta hän vaan jatkaa puhumista vielä oven läpi.
Jos en kuuntele niin hän suuttuu ja nostelee nokkaansa mutta sama jatkuu viimeistään seuraavana päivänä.
Pihamaan laitosta on mennyt nautinto ihan täysin
kun siellä ei kertakaikkiaan voi olla rauhassa.
Mitä ihmettä tuommoselle vois tehdä ?
Onko neuvoja tai kokemusta ?
Todella harmillista ois muuttaa tästä asunnosta
jonka oon tehnyt itselleni ja itseni näköiseksi,
mutta tuo kyllä vesittää kaiken ulkona liikkumisen ilon...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Kuulosuojainradio... ;)
On varmasti hihhuli, jos ei moista vihjettä ymmärrä. Silloin ei auta kuin muuttaa muualle.
Tuosta ehkä voisi olla apua :o)Asuntoani en kyllä ihan mielellään lähtisi tuon eukon takia myymään. Nyt kun lopulta löytyi mieluisa ja
paljon oon tehnyt täällä uudistuksia.
Tänään kyttäsin millonka se häipyy kasvimaalta
että ite pääsen sinne... ennätin olla 10 minuuttia kun se oli säätämässä pellon laidalla..
Aivan sietämätön riesa ! Ja kun on kyse vanhemmasta ihmisestä niin ei viitisi ihan olla
ihan älyttömän törkeäkään.
Kaitpa tässä pitää ostaa otsalamppu ja tehä
pimeellä pihaduunit, tai sitten vaan kertakaikkiaan pläjäyttää asia sitten päin naamaa
vaan siitähän se sitten show syntyy
Höh, pytingin tai huushollin, tai puolison voi yleensä valita.
Naapureita ei.
No, kun nyt oot siinä, oottele että tyyppi muuttaa pois. Tai sano suoraan, että haluat olla rauhassa, ei se sanominen oo vaikeeta, pitää vaan olla tyyni.
Noh, se tietenkin aina.. Kutsu mahdollisimman paljon ystäviä kylään, meette alaosattomissa pihalle ja alatte ystävällisesti tekemään tuttavuutta naapuriin. Tietenkin mahdollisimman kännissä. Saa sitä ihminen omalla pihallaan tehdä asiallisia asioita...
Heh ! se varman liittyisi bileisiin !
Viime viikonloppuna kutsui itsensä kylään, kun mulla oli naisten kutsut... sanoppa siinä sit
kaikien kuullen että kiitos ei tänään
älä koskaan menetä hermoja sen höppänän kanssa. Hanki kunnioitus.
Verenpaine on luokkaa miljoona kun alkaa se kälkätys kuulumaan ,siinä tietysti pitäis
vaan hokea jotain mantraa OMMM OMMM OMM
Tässä kyllä kieltämättä kehittyy lihakset kun yritän suhauttaa hänen ohi nopeasti postilaatikolle ja yhtä nopeasti takaisin, ennekuin ehtii bongata ikkunasta. Monesti on ovi auennut perään mutta huh huh.. sitten oonkin jo kotona omassa turvassa.....tai ehken enempi vankina kodissani.
Poliisi nyt ei varmaan tämmöisestä ole kiinnostunut, kotirauhan häiriköinnistä ei sinällään ole kyse mutta ei ole todellakaan
kivaa olla vapaata riistaa kun pistää nenänsä
ovesta ulos.
Oiskohan tuossa tosiaan joku sairaus kyseessä ?
Kun ne jutut toistavat itseään, lause katkeaa
kesken kaiken, asia vaihtuu toiseen yhden äkin yllättäen ?
Siis voin sanoa kun olen joutunut kuulemaan päivärutiinin vessassa käynnistä lanttukukon paistoon asiasta toiseen pomppien niin omakin
mielenterveys alkaa jo olla kohta vaarassa.
Mertaranta jää kirkkaasti hopealle tälle tapaukselle.
Alkuun koitin tietenkin olla kohtelias naapuri
ja kuunnella mutta aika pian piti todeta että
ei h'''tti... POISSSS !!!
Kuljen työkseni hyvin laajalla alueella, ja näen paljon erillaisia ihmisiä, Olet oikeassa, pitää saavuttaa luottamuksen uusiin ihmisiin,
Minun kohdallani vaatii paljon työtä, "kaikista ei olisi" olla positiivinen ventovieraille, jotka ottaa vastaan minut uutena ihmisenä, siinä on suuri etu kun on hyvät puhen lahjat, mutta illalla meinaa olla " sanoisinko tyhjä olo" työn takia joutuu nielemään paljon. mutta aina pitää muistaa että me kaikki olemme ihmisiä, eikä meitä saa loukata .
Minäkin oon reissuhommissa, varsinkin kesäisin.
Ois se niin ihanaa vähät vapaa-ajat viettää
rentoutuen kasvimaalla ja pihatöissä, ja puhetyöläisenä sitä joskus haluais vaan olla
ihan hiljaa omissa ajatuksissaan ähräten jotain
porkkananistutusta sormet mullassa ja kelata
omia juttuja
Tottakai ihmisiä pitää kunnioittaa ja koittaa olla hyvissä väleisä mutta kun tämä menee jo
terrorismin puolelle.
Oikein niskakarvat nousee pystyyn kun kuuluu se
oven kopsaus naapurista... jaahas... se siitä
iltarauhasta. Sen toki ymmärrän että vanhemmilla
ihmisillä ei välttämättä ole juttuseuraa mutta
ymmärtääkö he että sitä ei aina haluta.
Muutama small talk lausahdus riittäisi ihan hyvin, mutta tämä. Siis kun se ei edes kuuntele
mitä itse koitan sanoa, kailottaa omaa asiaansa
kitapurjeet heiluen. Valitettavasti on vielä tosi kantava ääni, kyllä oon monesti vielä oven kiinni vedettyäni kuullut sen saundin ulkoa; ei se näetsen välttämättä tajua että hävisin jo paikalta.
Loukata ei saa mutta en tiedä kuinka kauan mulla
hermo kestää ennekuin sitten lopulta sanon jotain
ei kaunista...
Olen nyt vastaavanlaisen ongelman kanssa kamppaillut vuorokauden,puolitoista.Olen kuunnellut minulle tuntemattomien ihmisten asioita,aatteita.Kohta alan kirkumaan;ole jo vihdoin hiljaa.Onneksi tiemme erkanevat parin päivän päästä ja viisastuneena en tällaiseen yhteiseloon hankkiudu koskaan,enkä hetkeksikään enää
toiste.Mutta tiedättekö:tuossa päivemmällä ajattelin mikä ajaa ihmisen tuollaiseen hölöttämiseen.Eikö yhtään juolahda mieleen antaa toiselle suunvuoroa.Ja mikä saa ihmisen kuvittelemaan että toisen ihmisen velvollisuus olisi yksipuolisesti vain kuunnella,joutavanpäiväistä?Oi,koska hän vetää edes henkeä...
Siis oikeesti ois kiva jos vois vaan sanoa tuollaiselle että kuule evvvk sun juttus. mutta harvapa meistä kohtuullisillakaan käytöstavoilla siunatuista siihen pystyy. mulla on kans naapuri (kerrostalossa) joka on hiipinyt silleen tylsästi elämääni. pieniä juttuja muutamasta koirankusetuskeikasta alkaen ja nyt tuntuu että pitää tehdä pieraisustakin tiliä sille. kyselee jo nyt meidän joululomasuunnitelmista vaikka eihän tässä olla edes lokakuussa.
laittaa tekstareita (asiasta ja asian vierestä), joskus jätän kokonaan vastaamatta, joskus valehtelen olevani toisella paikkakunnalla päivän työmatkalla jotten tarvi lupautua seuroihin illaksi. olen oiekastikin välillä tosi ahdingossa töiden kanssa (teen osittain kotona) ja silloin olen kyllä varsin lyhytsanainen ellen peräti mykkä rapussa. olen kiertänyt ja kaartanut koettanut "antaa ymmärtää" tulematta yhtään ymmärretyksi. eikä aina edes ei ole riittävän selkeästi sanottu.
lopputulemana: otan osaa, osta vaan kuulosuojaimet, pidä riettaat orgiat pihalla, hanki tatuoitu goottipoikaystävä tai ehkä vielä tehokkaampaa jos vuokraisit tatuoidun rekkakuskilesbon pihalle vartioon ;). ainakaan älä hyvinä "ystävällisinä" päivinäsi jää jorisemaan tyhjää kohteliaasti tai vaihda puutarhanhoitovinkkejä - ne kostautuvat. pidä naama peruslukemilla ja jos oikein reipastut joskus, niin sano, että sinulla on nyt juuri paljon isoja asioita pohdittavanasi, etkä pysty oikein keskittymään muihin ihmisiin. ei se kyllä mitään auta...
Rupea grillaamaan päivittäin pihallasi. Kirjolohi on aika hyvä. Se on rasvainen kala, edullinenkin. Pätkä kalaa grilliin palamaan, itse sisälle katsomaan telkkaria.
Palavan kalan haju on aivan järkyttävä.
Muutaman viikon kun teet noin päivittäin, naapurisi ei puhu sinulle ikinä mitään.
Kaasunaamaria tarvitset toki itsekin, niitä saa sopuhintaan halpakaupoista tai kirpputoreilta.
Minulla oli aikanaan naapuri, joka grillasi ja savusti kalaa innokkaasti, eipä juuri juteltu.
Koira pitäisi saada oppimaan, että vain karseita naapureita saa säikäyttää.
tee asiasta rikosilmoitus,kotirauhan häirintä,yxinkertaista.
muu kun sanoa suoraan että kälkän neuvot ei kiinnosta ja että olis parempi kun hän ei tulis ollenkaan juttelemaan.
Heippa painajaisparka,
minulla vähän vastaava kokemus, mutta kerrostalonaapurista. Hän häiriköi ovikelloani lopulta useita kertoja päivässä, Lainaili lihaliemikuutioita yms. typerää, ja lopulta huuteli postiluukustakin. Olin alunperin ollut ystävällinen, mutta sitten paloi täky lopulta kokonaan. Avasin oven, ja sanoin aivan viileästi, että tämä ns. ystävyys on nyt sitten loppunut. Ovi kiinni ja huokaisu. Homma kesti melkein puoli vuotta. Avasin aina oven ja sanoin, että en halua minkäänlaista yhteydenpitoa. Ei piruparka uskonut millään. Lopulta en avannut enää ovea, hän kyllä kuuli että sisällä ollaan. Sitä jatkui vielä aikansa, mutta lopulta väsyi ja lopetti. Paras konsti oli täydellinen välinpitämättömyys. Katsoin "ohi" kun satuin avaamaan oven. En huomioinut yhtään mitenkään. En edes kielteisesti. Loppui mutta koko episodi kesti aika kauan. Tsemppiä ja voimia vaan sinulle, älä nyt vielä muuta. Kokeile ainakin. Jos mitään vastakaikua ei tule, ei sitten mitään muuta kuin kylmää toljotusta, loppuu härnääjän mielenkiinto, koska hän hakee vain ja ainoastaan huomiotasi.
Tinsku64
En juurikaan ole naapurien kanssa tekemisissä. Mutta vastaavalla menetelmällä minut on häädetty monenkin pimun ovea raapimasta, pari vaihtoi puhelinnumeronsakin.
Syähän se miestä. Siinä vaiheessa kun mimmille uskaltaa kertoa tulisesti roihuavasta lemmestä, tilanne on auttamatta ohi.
Voisko olla jokin sairaus.
Tuli mieleeni eräs herra jonka päässä ratkesi verisuoni, hän joutui eläkkeelle ja oli monta monituista vuotta oikea maanvaiva.
Kauhea pulputusta koko ajan, joka mutkassa piti touhottaa ja selittää, eikä väsynytkään millään vaikka ikääkin sentäs 46 ja melkein yötäpäivää heilui. Ja kaikkien kimpussa.
Vaimo meinas tulla hulluksi ja meni töihinkin kun pääsi ja oli onnellinen kun sai olla muutaman tunnin rauhassa.
Nyt siitä on jo 18 vuotta ja mies on jo kummasti rauhoittunut ja muistuttaa elävästi sitä entistä miestä mikä ennenkin oli.
Olet omalla tontillasi oma itsesi, ja Fitut muista, muista ettei kannata määräänsä enenpää nöyristellä, olen omasta kokemuksesta huomannut että jos alkaa kuuntelemaan, varsinkin eläkkeellä olevia, niin ne varsinkin ovat kovin innokkaita neuvomaan, vaikkeivat ole saaneet mitään suurenpaa näkyvää aikaiseksi omalla ajallaan,kunnioittaa kannattaa kaikkien mielipiteitä, mutta itse pitää päätät mitä meinaat.. muista SINÄ OLET POMO.....
terveisin pitkään joutunut kuuntelemaan " Muka " parenpien eläkeläisten höpinöitä, älä tee samaa virhettä kuin minä..