Muistan kuinka menin
sykkelillä kohtaamispaikkaan
hylätylle kioskille
joen rantaan
Olin viidentoista
en minä vielä silloin
mitään osannut
ja sinä olit minulle nainen
Menit yhdeksältä kotiin
en ymmärtänyt vanhempiasi
olisin vain halunnut pitää
kädestäsi kiinni pidempään
Tuntui kummalta
kävellä tänään lemmenpaikalla
vanha kioski ei ollut
vieläkään romahtanut
Ja se joki
virtaa aina vaan
tuuli toi mietteisiini
vaniljatuoksun,
Sinusta
sykkelillä kohtaamispaikkaan
hylätylle kioskille
joen rantaan
Olin viidentoista
en minä vielä silloin
mitään osannut
ja sinä olit minulle nainen
Menit yhdeksältä kotiin
en ymmärtänyt vanhempiasi
olisin vain halunnut pitää
kädestäsi kiinni pidempään
Tuntui kummalta
kävellä tänään lemmenpaikalla
vanha kioski ei ollut
vieläkään romahtanut
Ja se joki
virtaa aina vaan
tuuli toi mietteisiini
vaniljatuoksun,
Sinusta
Vastaukset 8
Vanhimmat
vaniljan tuoksu, ah - se on yksi lempituoksuista-
ni.
Runosi nostatti omia muistoja eloon,
ensimmäisiä treffejä ja jännityksen hurmaa.
Ihana muistelo, ja tuo runon loppu - sulonen !
...miten joku tuoksu voi porautua niin syvälle aivoihin...
Tuo meidän muistimme on joskus rasittava, useimmiten kuitenkin kallisarvoinen ja korvaamaton asioiden taltioija.
Ensirakkaus on kaunista.
Kiitos sanoistasi Lin.
Tomppa - tää tykkäs tästä ihan kauheesti!
...me suuren joen varrella varttuneet...
Emme pääse koskaan irti joesta, se on osa meitä ja meidän elämäämme. Kiitos että kerroit tuntemuksesi.
*hymyilee*
Tämäkin on juuri sitä takuu runoutta
Sinulta,josta aiemmin kerroin
- kerrassaan hieno tunnelma.
...erilainen siinä mielessä, että kirjoitin kolmenkymmenen vuoden takaisista asioista...
Useimmiten pidättäydyn nykyisyydessä. Muisteluhetket vaan tulevat kauneudessaan joskus mieleen. Kauniita hetkiä menneisyydestä.
Ihana tuo "sykkeli" -muutenkin olen huomannut, että käyttämäsi ilmaisut on joskus sellaisia ehkä tahattoman koomisia, ja siksi niin... miten ne Nuoret nykyään sanoo; "ihquja"... Omaperäisyys on monta wolttia eteenpäin!
Mutta että voi niitä aikoja;
"Olin viidentoista
en minä vielä silloin
mitään osannut"... (jaa?)
Kioski olisi varmaan loukkaantunut
tönäisystä
niin Sinäkin tunsit pettymystä
kun et voinut nauttia pidempään
tytön seurasta...
Ihanaa tunnelmaa!
Ja eiku vaniljakylpyyn tästä :)
...ihan tahallani käytin sanaa "sykkeli"...
Mietin pitkään siihen kohtaan sopivaa sanaa. Mietin...polkea, sotkea, pyöräillä. Mutta mikään ei tuntunut sopivan. Kuin välähdyksenä aivoistani tuli tuo sanapari. Olin helpottunut, vaikka tiesin ettei se niin runollista olekaan.
Toiseen säkeistöön oli jatkoakin:
en minä vielä silloin
mitään osannut
valehtelin osaavani
Jätin sen kuitenkin pois. Todellisuudessa se kyllä meni niin ja tämä tarina on kokonaisuuteni tosi.
Kiitän erittäin paljon palautteestasi. Minulle tuli tavattoman hyvä olo, kun sain jakaa runoni kanssasi.