Ollaan suunnittelemassa lto-laitteeseen perustuvaa ilmanvaihtoa ja makuuhuoneen ja yleensäkin tuloilman venttiilikohtaiset ilmamäärät askarruttaa. Laitteen valmistaja suosittaa 0,5 kertaista ilmanvaihtoa sekä ulkoilmavirtaa 6 litraa/sek/asukas. Asunnon tilavuus on 380 m3, joten poistomääräksi olen saanut 53 litraa sekunnissa.
Mikä on maksimi- ja minimimäärä, joka kannattaa laittaa tulemaan yhtä tuloilmaventtiiliä kohti, jotta ei tulisi vedon tunnetta? Tuloilmaventtiilit sijaitsevat makuuhuoneissa, joiden koko on 13 neliötä, ja joissa nukkuu enimmillään 2 ihmistä?
Mikä on maksimi- ja minimimäärä, joka kannattaa laittaa tulemaan yhtä tuloilmaventtiiliä kohti, jotta ei tulisi vedon tunnetta? Tuloilmaventtiilit sijaitsevat makuuhuoneissa, joiden koko on 13 neliötä, ja joissa nukkuu enimmillään 2 ihmistä?
Vastaukset 8
Vanhimmat
ovat teoreettisia. Niitä suunnittelijat kirjoittavat papereihin lähinnä siksi, että rakennusviranomaiset niitä tutkivat. Ei niitä pysty kunnolla mittaamaankaan.
Pääasia, että venttiilit ovat tuloilmalle ja niissä on jonkinlainen säätömahdollisuus.
Vedontunne on henkilökohtainen asia. Esimerkiksi meillä vaimo valittaa aina vedosta, kun minä itse tunnen (onneksi) vetoa hyvin harvoin.
sinun mielipiteesi. Kyllä litramäärät pystytään mittaamaan hyvinkin tarkkaan.
"Pääasia, että venttiilit ovat tuloilmalle ja niissä on jonkinlainen säätömahdollisuus.
Päinvastoin. Jos halutaan pitää kosteus poissa rakenteista, niin poistoilma se tärkeämpi on.
> Jos halutaan pitää kosteus poissa rakenteista, niin poistoilma se tärkeämpi on.
Omakotitalon ilmamäärillä ei monen pascalin alipainetta aikaan saada - etenkään horotaloissa - vaikka kuin olisi poisto säädetty X prosenttia tuloa suuremmaksi. Näin ollen etenkin 2 kerroksisien yläpohjassa on auttamatta ylipaine ulkoilmaan verrattuna.
Elikkä ainoa oikea tapa on tehdä rakenteista tiiviit.
Minä en ole mikään iv-suunnittelija mutta tiedän jotain perusteista. Ehkä jokin osa menee pieleen. Jos hyvän haluat niin hanki oikea suunnitelma. Ei ne niin kalliita ole.
Perusilmamäärät menevät kuten kerroit. Lisäksi niitä sovitetaan tapaukseen. Ensin jaetaan kaikille tiloille ohjeilmamäärät(esim. mh 8l/s tai jotain l/s per m2, kettiö jotain l/s jne) nuo löytyy listattuna monista ilmanvaihtokoneen ohjekirjoista. Siirtoilmaa makuuhuoneesta olohuoneeseen voi käyttää hyväksi. Sitten katsotaan asuinhuoneiden tarkoitukset. Tämä on tärkein vaihe. Jos esim. makuuhuoneessa on tarkoitus olla kahden ihmisen nukkumapaikka korotetaan ilmamäärää niin että kaikille riittää 6l/s. Jos eim. on iso työhuone/varasto tms. ja tarvitsee vain pienen ilmamäärän, mutta mahdollisesti voisi myöhemmin käyttää makuuhuoneena tms. Kannattaa sen ilmanvaihto suunnitella niin että sen voi säädöillä muuttaa suuremmaksi.(tilan käyttötarpeen muuttaminen) Siten katsotaan että tulomäärä ja lähtömäärä on oikeassa suhteessa(10-15% ero) ja lisätään jompaa kumpaa mahdollisimman fiksuun paikkaan. Lopuksi katsotaan että talon kokonaisilmamäärä on vähintään puoli vaihtoa tunnissa. Puoli vaihtoa tunnissa voi helposti ylittyäkin. Jos jää vajaaksi niin lisätään ilmanvaihtoa mahdollisimman fiksuun paikkaan.(esim pesuhuoneessa tuskin voi ilma vaihtua liikaa).
Venttiilille sopiva ilmamäärä riippuu venttiilin koosta. Venttiilin koko taas valitaan ilmamäärien mukaan. Säädettävyyden vuoksi ei saisi käyttää väärän kokoista venttiiliä. Hieman ylisuuri venttiili on hiljaisempi, jos on rajatapaus. Venttiileistä pitäisi valita sellaiset että suunnitellulla ilmavirralla ei synny liikaa melua. Näistä on raja-arvot eri tiloihin. Venttiilin melu lisääntyy ilmavirran mukana. Kireälle(pienelle) säädetty venttiili suhisee helposti. Vastakohtana avaraksi säädetty venttiili päästää kanavamelun huoneeseen(eroa muutama desibeli).
Vedon tunne riippuu monesta seikasta(lämpötilaero, erot lämpösäteilyssä, kylmän ilman liike, voimakas ilman liike). Ilmanvaihdon kanssa vedontunteen syynä on yleensä ilman liike. Raja-arvona vedon tunteelle pidetään sitä kun ilma liikkuu yli 0,2m/s. Venttiileillä ns. heittopituus jolla etäisyydellä ilma liikkuu ko. nopeutta. Jos ollaan kauempana niin liike on hitaampaa. Lisäksi heittoputuus riippuu ilmavirrasta. Venttiilin paikka, tyyppi ja suuntaus pitäisi valita, niin ettei tehostetulla ilmanvaihdolla, ilma osu oleskelualueelle. Tyypillisesti liian lähellä seinää olevan venttiilin ilmavirta kääntyy seinää pitkin alas ja "valuu niskaan".
Vielä pitäisi ilmavaihto putkiston koko jakaa niikuin puun oksat. Juuresta(iv-koneen päästä) putkisto on paksumpi ja ohenee ventiilejä kohti. Putken koko pitäisi olla sellainen että ilman virtaus putkistossa jää alle 1,5m/s(mieluiten 1m/s). Tällöin putkisto ei kohise. Rungossa virtaus voi olla suurempi, mutta joltakin etäisyydeltä venttiilistä raja pitäisi alittaa tai asentaa äänenvaimennin haaraan. Koneen lähelle laitetaan tarpeeksi äänenvaimennusta
Putkiston olisi myös syytä olla tasapainossa. Pidemmät putket paksummiksi kuin lyhyet. Näin jokaiselle venttiilille tulee saman verran häviötä ja venttiilit saadaan säädettyä hiljaisiksi. Jos paine-erot ovat suuret eri pisteissä, joudutaan venttiilit säätämään osittain kireälle ja osittain avaralle. Ainakin makuuhuoneiden iv-melu pitäisi saada mahdollisimman pieneksi. Kodinhoitohuone tms. ei ole niin väliä, jos/kun kompromissiä pitää tehdä Melutasoista on ohjeelliset raja-arvot.
On siinä maallikolle pohtimista. Oikeilla suunnittelijoilla taitaa olla hyvät taulukot ja työkalut joilla tuollainen käy nopeasti.
2*60 m3/h= 34 l/s jok. 30 m3 makkariin. Tuo 53 l/s on kokonaispoistoksi erittäin vähän. Isompi kone vaaditaan. Min. arvoja on D2:ssa.
Moi,
käy sivuilla www.terveysilma.fi.
Lisäkysymykset ja tilaukset soitat puh. 040 7765 696.
t. Jari Partanen
Taitaa olla koko Terveysilma ihan konkurssikypsä, kun pitää yrittää näin epätoivoista spämmäystä.
...joka sattumoisin on kiellettyä, mutta hätä (tyhjä kassa) ei tunnetusti lue lakia.
makkariin 12-8 litraa/s