haluaisin hyvän järkkärikameran suositelkaa jtn ja laittakaa mielellään linkki ja ps: hinta mieluiten 500e paikkkeilla (: kiitos
suositelkaa hyvää järjestelmä kameraa minulle
katriinaaaaa
221997
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Objektiivit maksaa rahaa, kittiobjektiivilla et kunnon kuvia saa kuin optimiolosuhteissa.
Aivan sama minkä rungon otat tuossa hintaluokassa. Joudut kuitenkin panostamaan (ainakin) toiset 500e kunnon objektiiviin että alat saada kunnon kuvia.
Älä vaan sano että aiot luontokuvia ottaa. Siihen joudut panostamaan rahallisesti aivan sikana.
Pitkät (yli 300mm) telet maksaa hunajaa, ja niitä on saatavilla vain muutamille kameramerkeille (Sigmalta tosin saattaa jotain B-luokan lasia löytyä muillekin merkeille).
En ihan tiedä miten paljon edellisessä viestissä on trollausta, mutta...
> Joudut kuitenkin panostamaan (ainakin) toiset
> 500e kunnon objektiiviin että alat saada kunnon kuvia.
Tämä ei pidä enää nykyään paikkaansa. Esim. Canonin "uusi" kittinormaalizoomi 18-55/3.5-5.6 IS on todella teräväpiirtoinen ja nopeatarkenteinen.
Kitin IQ on helposti samalla viivalla 800 euron hintaisen 17-40/4L:n kanssa. Kittilasi ei tietenkään ole yhtä tukeva ja pölyeristetty kuin L-sarjalaiset, ja pyöröpolan käyttö on hankalaa tarkennettaessa pyörivän etummaisen renkaan takia. Vastavalosuojakin on mallia pyöreä ja aika surkean pieni. Aloittelija kuitenkin pärjää hyvin ilman pyöröpolaa ja vastavalosuojaa.
Lomareissulla räiskin 40D 18-55 IS -yhdistelmällä ja kaverilla oli 40D 17-40/4L pyöröpola. Auringonpaisteella pyöröpolan kanssa sai L:llä sävykkäämpiä kuvia, mutta illan hämärtyessä kitti ajoi L-lasista ohi kuvanvakaimen ansiosta. Tärähtämättömissä kuvissa kuvan tarkkuudessa, CA:issa tai väreissä ei ollut objektiivien välillä havaittavaa eroa.
Muiden merkkien kiteistä en osaa sanoa, photozone.de antanee vähän osviittaa.
Kohta tänne tulee joku alaikäinen liimanhaistaja kanonisti, joka antaa sinulle asiantuntijan neuvoja.
1) Osta filmijärkkäri. Viidelläsadalla saat jo laadukkaan järjestelmän.
http://www.digipartner.com/mr3/
Katso mm. FTb, OM1 jne
2) Osta Olympus pannukakkulasilla
http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345
Tuo on ainoa järkevästi paketoitu kamera tällä hetkellä.
3) Osta mikä tahansa viiden sadan kitti ja aloita suttuzoomilla, jonka hinta on satanen. Sekin kannattaa usein ostaa käytettynä, koska niitä yleensä on kameraliikkeissä "riittävästi". Vaihda sitten lasitavara vähitellen. Esimerkiksi Canonille saa kohtuuhintaisen 20 50 85 setin.
> 2) Osta Olympus pannukakkulasilla
>
> http://www.verkkokauppa.com/popups/prodinfo.php?id=32345
>
> Tuo on ainoa järkevästi paketoitu kamera tällä hetkellä.
Aloittelijalle kyllä sellainen kinovastaavuudeltaan 28-80mm zoomi on paljon käyttökelpoisampi kuin tuo normaaliobjektiivi. Normaalilasi ei ole tarpeeksi laaja juuri minkäänlaisiin maisemakuviin, eikä taas tarpeeksi pitkä esim. henkilökuvaukseen. Ja tuo 2,8-valovoima ei ole (kiinteälle normaaliobjektiiville) kovin hääppöinen, joten hämärässäkin tulee ongelmia.
> 3) Osta mikä tahansa viiden sadan kitti ja
> aloita suttuzoomilla, jonka hinta on satanen.
> Sekin kannattaa usein ostaa käytettynä, koska
> niitä yleensä on kameraliikkeissä "riittävästi".
Kuten toisessa viestissä totesinkin, ainakin Canonin "uusi" kittinormaalizoomi on kuvaltaan tarkempi kuin monet kolme-neljä kertaa kalliimat värkit. Käsittääkseni Nikonilla sama tilanne.
Käytettynä näitä uusia zoomeja sen sijaan ei juuri löydy, joten se kannattaa ostaa kameran mukana.
Vanhoja kittizoomeja saattaa hyvinkin olla hyllyt pullollaan, mutta niihin ei taas kannata koskea.
> Esimerkiksi Canonille saa kohtuuhintaisen 20 50 85 setin.
Paljonkos tuolle setille tulee hintaa? 900 eurolla saa tämän hetken parhaan normaalizoomin, jonka käyttäminen on jonkin verran kätevämpää kuin kolmen kiinteän vekslaaminen. Kiinteillä tuppaa tulemaan reilusti näitä "äh! väärä lasi!" -tilanteita.
Ja toisaalta tuosta 18-55 IS:stä ei ole mitään kiirettä vaihtaa pois, koska se on riittävän hyvä. Sen sijaan voi hankkia telen tai ultralaajiksen tai makron.
2) "Aloittelijalle kyllä sellainen kinovastaavuudeltaan 28-80mm zoomi..."
Miten muka perustelet tuon? Nuo perus zoomit ovat muoti-ilmiö, mutta en näe mitään hyvää aloittelijalle niissä. Oletko kamerakauppias, joka haluaa halpoja kittejä kaupaksi?
3) "Kuten toisessa viestissä totesinkin, ainakin Canonin "uusi" kittinormaalizoomi..."
Jos kameran mukaan paketoidaan melkein kelvollinen lasi, mitä nyt valovoima huono ja ei ne muutkaan ominaisuudet ihan huippua, ei se tee siitä hyvää. Noita uusia kittizoomeja ei ole vielä isoja määriä käytettynä liikkeellä, koska ne ovat vasta tulleet markkinoille. Vanhoja on, eikä niistä tarvitse maksaa kuin viitisen kymppiä. Ihan hyvä vaihtoehto.
"Paljonkos tuolle setille tulee hintaa? 900 eurolla saa tämän hetken parhaan normaalizoomin, jonka käyttäminen on jonkin verran kätevämpää kuin kolmen kiinteän vekslaaminen"
Uutena ostettaessa noin puolitoistatuhatta. Jos löytää käyttetynä, niin menee samoihin tuon "parhaan normaalizoomin" kanssa. Mikäs sen zoooooooomin valovoima olikaan ;)
20mm 530,-
50mm 390,-
85mm 430,-
Hinnat uutena Rajalasta, joka ei ole kaikkein halvin liike. Esimerkiksi oma 20mm maksoi 350,- käytettynä.
"Aloittelijalle kyllä sellainen kinovastaavuudeltaan 28-80mm zoomi on paljon käyttökelpoisampi kuin tuo normaaliobjektiivi"
Olen eri mieltä. Jalkazoomi on hyödyllinen taito.
Oppii kuvan sommittelusta ja asettelusta varsin paljon. Ja tulee sitä hyötyliikuntaa, että jaksaa isoksi kasvettuuan raahata sitä luontokuviin tarvittavaa 600mm teleä ja jalustaa mukana.
Ja tuo Olyn pancake on piirroltaan ihan pirun kiva.
Tuohon hiukan lisäystä. Näin optisen zoomin aikakaudella tuppaa unohtumaan jalkazoomin merkitys kuvauksessa. Jalkazoomilla tehdään kuvan sommittelu eli sillä vaikutetaan perspektiiviin. Optisella zoomilla rajataan kuvaan tuleva kohde sopivan kokoiseksi ilman että perspektiivi muuttuu.
> Nuo perus zoomit ovat muoti-ilmiö, mutta en näe
> mitään hyvää aloittelijalle niissä.
Tuollainen 28-80 mm sattuu vain oleman sellainen polttoväli, jolla selviää useimmista jokapäiväisistä tilanteista. Kuten toisessa viestissä listasitkin, kolmen kiinteän objektiivin, jotka about kattavat tuon polttovälin, hinnaksi tulee aika tarkkaan 10x uuden kittizoomin hinta. Tuo on jo aika suuri peruste aloittaa mieluummin sillä zoomilla.
> Oletko kamerakauppias, joka haluaa halpoja kittejä kaupaksi?
Kamerakauppiaana tuskin haluaisin myydä käytettyjä parin kympin kittilaseja, joista ei montaa euroa katetta saa.
> Jos kameran mukaan paketoidaan melkein
> kelvollinen lasi, mitä nyt valovoima huono ja
> ei ne muutkaan ominaisuudet ihan huippua,
> ei se tee siitä hyvää.
Photozonen mittausten mukaan se piirtää tarkemmin kuin monet kiinteät. Itse en ole mitannut, mutta silmämääräisesti katsottuna IQ on aivan samaa tasoa jopa L-objektiivien kanssa. Tämä tekee siitä riittävän hyvän kaikille aloittelijoille ja monille kokeneemmillekin.
Totta kai aloittelija voi ostaa 1500 eurolla valovoimaisia kiinteitä objektiiveja, mutta mielestäni on paljon fiksumpaa ostaa esim. jalusta ja salama, jolloin tuolla valovoimattomammalla zoomilla saa todella hyviä kuvia hämärässä sisälläkin.
> Vanhoja [kittizoomeja] on, eikä niistä tarvitse maksaa kuin
> viitisen kymppiä. Ihan hyvä vaihtoehto.
Mutta kun se vanha kittizoomi on todella surkea. Sen saa halvalla, kyllä, mutta silti sen hinta-laatusuhde on todella huono.
IMO, tällä hetkellä ylivoimaisesti paras diili on ostaa se uusi kittizoomi kameran mukana. Jos siihen kyllästyy, niin sen saa varmasti myytyä hyvään hintaan.
Jos haluaa vain räpsiä, niin kittizoomi on ok, mutta jos haluaa opetella kuvaamaan, niin kannattaa aloittaa kiinteillä.
> Jos haluaa vain räpsiä, niin kittizoomi on ok,
> mutta jos haluaa opetella kuvaamaan, niin
> kannattaa aloittaa kiinteillä.
Sinänsä totta, että kiinteällä sommitteluun kuluu paljon enemmän aikaa, ja tuona aikana tulee mietittyä kuvaa kaikilta osin paremmin. Näin ollen kuvista tulee keskimäärin laadukkaampia. Kittizoomin valovoima on myös vähän heikko syvyysterävyydellä leikkimiseen, toisin kuin monilla kiinteillä.
Itse kuitenkin kuvaan enimmäkseen tapahtumissa, joissa "jalkazoomin" käyttäminen olisi useasti mahdotonta tai ainakin aivan liian hidasta. Niinpä kuvat jäisivät kiinteällä kokonaan ottamatta. Hyvä zoomi kuvanvakaimella ja salama antavat tällöin halutun lopputuloksen - kaikki hauskat tilanteet saadaan taltioitua riittävän laadukkain kuvin.
Tässä on siis vain kyse siitä, että valokuvausta voi harrastaa niin monin eri tavoin. Toki itsekin haluan välillä "artistisempia" kuvia, ja nappaan mukaan ultralaajakulman tai makron ja menen jalustan kanssa rauhassa sommittelemaan.
???
Olen kuvannut 90-luvun lopulta myös digille, joten siitäkin on yli kymmenen vuoden kokemus. Näen kuitenkin yhä montakin syytä kuvata filmille. Tässä muutama:
- Filmi on vielä oleellisesti halvempi tapa kuvata kuin digitaali. Kyllä, kun laskee kokonaiskustannukset.
- Filmin säilyvyys on aivan toista luokkaa, kuin bittien. Onko sinulla tallessa yli kymmenen vuotta vanhat tiedostot? Entä miten on yli 30-vuotta vanhojen negojen ja diojen?
- Filmi on teknisesti vielä lyömätöntä monta vuotta. Nythän suurin pullonkaula ovat näyttölaitteet, kun esimerkiksi Hasselblad tekee jo kohtuullisia kameroita.
Joten digin vahvuudet ovat muualla. Molemmille on vielä tilaa ja aloittelijankin kannattaa aika tarkaan miettiä, kummalla aloittaa. Itse suosisin sellaista järjstelmää, johon saa edullisesti myös filmirungon - tai sitten ostaa suosiolla filmikäyttöön 6x6:sen, kuten minä.
Aivan. Sehän on ollut aina digikuvauksen ongelma. Varmuuskopioita 2kpl kahdelle eri ulkoiselle kiitolevylle. Kuinkahan kauan USB-liitin pysyy vielä hengissä ? Nythän Kodak on tuonut markkinoille Gold CD-levyt, joissa luvataan 200v. säilyvyys. Vastaavissa DVD-levyissä luvataan säilyvyydeksi 100v. Kylmä totuushan on: älä ikinä osta halpoja merkittömiä CD-levyjä, ne sopivat vain viinilasin (olut tai limsapullojen alustoiksi). Gigantti näytti myyvän Kodakin CD-Gold levyjä 2.99€/kpl
"Filmi on vielä oleellisesti halvempi tapa kuvata kuin digitaali. Kyllä, kun laskee kokonaiskustannukset."
Huutonetissä näytti halvin kamera menneen 7 eurolla. Vanhoja tietokoneita saa kierrätyskeskuksista tms joten digikuvaus on halpaa aloittaa. Kympin budjetilla ei rakenneta kovin hienoa värikuvien kehityssysteemiä.
"Filmin säilyvyys on aivan toista luokkaa, kuin bittien. Onko sinulla tallessa yli kymmenen vuotta vanhat tiedostot? Entä miten on yli 30-vuotta vanhojen negojen ja diojen?"
Varmuuskopioista löytyy vanhempia, mutta vanhin kuva koneen kovalevyltä on 6.8.1986, vanhin tyttäreni piirustus 9.11.1990 ja vanhimmat valokuvat 22.8.1993. Tietenkin löytyy vanhempia negatiiveja, mutta niiden pitäminen järjestyksessä ja kunnossa on paljon vaikeampaa. 90-luvulla siirsin satoja negatiiveja PhotoCD:lle, joista on olemassa toimivien alkuperöisten levyjen ohella asialliset varmuuskopiot. Näiden väri ei haalistu. Kuinka monta virheetöntä värikuvaa tai negatiivia sinulla on 50- tai 60-luvulta? Minulla ei ole yhtään.
"Filmi on teknisesti vielä lyömätöntä monta vuotta. Nythän suurin pullonkaula ovat näyttölaitteet, kun esimerkiksi Hasselblad tekee jo kohtuullisia kameroita."
Filmin suurin ongelma on siinä olevan kuvan saaminen paperille tai tietokoneelle. Teknisesti digi on ajat sitten ohittanut filmin vai tiedätkö yhtään tähtikaukoputkea, jossa käytetään vielä filmiä? (Digin ongelma ei ole laatu vaan hinta).
"Molemmille on vielä tilaa ja aloittelijankin kannattaa aika tarkaan miettiä, kummalla aloittaa."
Molemmille on tilaa, mutta minusta aloittelijan kannattaa ehdottomasti aloittaa digillä. Edistynyt harrastaja voi saada uutta potkua siirtymyllä digin ohella käyttmään keskikoon (tai suurempaa) kameraa.
"tai sitten ostaa suosiolla filmikäyttöön 6x6:sen, kuten minä."
En ole tällä vuosituhannella ottanut yhtään kuvaa filmille, mutta olen viettänyt monta tuntia kavereiden kanssa pimiössä. Filmillä on vielä pitkään omat hienot puolensa, joista tärkein on fiksut käyttäjät ja tunnelma.
> Filmi on vielä oleellisesti halvempi tapa kuvata kuin digitaali.
> Kyllä, kun laskee kokonaiskustannukset.
Tämähän riippuu tietenkin ihan kuvausmäärästä. Nykyään paperikuvien teettäminen on yli puolet halvempaa digikuvista kuin filmiltä, joten mitä enemmän kuvaat ja vedostat kuvia, sitä edullisemmaksi digillä kuvaaminen tulee.
En tiedä paljonko 36 kymppikuvan teettäminen filmiltä (kehitys + vedokset) maksaa nykyään halvimmillaan, mutta heitetään nyt 15 e. Filmikitin saa 60 eurolla ja digikitin 500 eurolla. Filmikuvista siis kaikista tehdään kymppikuvat - sanotaan, että myös 10% digikuvista otetaan paperille hintaan 0,1 e/kuva.
Näin ollen muodostuu yhtälö 60e + n*(15e/36) = 500e + (0.1e * n * 0.1). Tästä saadaan, että kokonaiskustannukset menevät tasoihin 1082 kuvan kohdalla. Digillä tuon verran räiskäisee hetkessä (tyyliin viikko), filmillä kestää tovin jos toisenkin.
> Filmin säilyvyys on aivan toista luokkaa, kuin bittien.
Niin, filmi säilyy paljon huonommin.
> Filmi on teknisesti vielä lyömätöntä monta vuotta.
Tuo lienee vitsi.
> Nythän suurin pullonkaula ovat näyttölaitteet,
> kun esimerkiksi Hasselblad tekee jo kohtuullisia kameroita.
Mikäs pullonkaula niissä nyt on? Ammattilaisilla (ja jo harrastelijoillakin) on kalibroidut näytöt. Ja paljon enemmänhän kuvia katsellaan nykyään näytöltä kuin paperilta.
> Molemmille on vielä tilaa ja aloittelijankin
> kannattaa aika tarkaan miettiä, kummalla aloittaa.
Digillä aloittaminen on paljon helpompaa, koska palautteen saa heti vaikka kameran näytöltä eikä tarvitse odotella rullan täyttymistä ja filmin kehitystä. Toisaalta aloittelija saattaa digillä vain helposti räiskiä, eikä suunnitella ja miettiä kuvaa.
Itsekin kuvaan välillä filmille, mutta lähinnä nostalgian ja tunnelman takia. Filmikuvia tulee otettua alle 1% digikuvien määrästä.
Olympuksen käyttäjänä pitäisin aloittelijalle ihanteellisena lasina 12-60 mm (kuvakulma vastaa kinokoossa 24-120 mm), joka maksaisi 500 vähemmän kuin lasisi. Tällä erolla voit ostaa esimerkiksi langattoman salaman, jalustan ja kunnon muistikortin.
Valovoima on monesti tärkeä asia, mutta niin on syvyysterävyyskin. Tämä linssi nappaa kiinni tarkasti yhtä hämärässä kuin kavereiden kirkkaat kiinteän.
Minulle valokuvauksessa tärkeintä on homman hauskuus. Varmasti kantamalla kassillista kiinteitä ja vaihtamalla Olympukseni täysikennoiseen monesta "hyvästä" kuvastani tulisi "loistava", mutta miksi haluta sellaista tasoa, jonka paremmuus ei näy vielä 30 x 40 cm kuvissa (suurempia en ole teettänyt).
Mukavaa tämä Nostalgia, mutta negojen ja diojen säilyvyys on aika heikko, varsinkin, kun ne ovat olleet vintillä tyhjässä kenkälaatikossa vuosikaudet. Skannerilla ja kuvankäsittelyllä saamme niihin jotain henkeä. Aloitteville kuvaajille on turha suositella mitään filmiajan kameraa. Hasselblad, Rolleiflex ja Leica ovat omassa luokassaan. Niin ja Nikonin F3, F4, sekä F6, jonka yksi Japanilaistyttö kasaa alusta loppuun asti omin käsin osa osalta. Kasaaminen kestää vain kuukauden, joten sitä ei ole Anttilan hyllyssä heti kainaloon otettavissa.
Sori. 500€ saat jomman kumman, rungon tai objektiivin. Lisäksi tarvitset ulkoisen salaman, ehkä n. 300€. 500€ vimpaimesi saat Sitarista tai Prismasta. Ei valokuvaus ole leikkiä, vaan harrastus.
Ostinpa minäkin FILMIJÄRKKÄRIN kaikkien järkytykseksi. Olen seuraillut keskusteluja kameroista ja erilaisista objektiiveista, tullen siihen tulokseen, että tämäkin harrastus on niiiin "välineurheilua", kuin ikinä olla voi. Filmijärkkäreitä saa edullisesti, koska kaikki ovat hurahtaneet digiin. Miksi siis hankkia satoja euroja maksava digikamera, kun alkuun pääsee edullisemminkin? (Tosin kysymyksessäsi ei käynyt ilmi mikä oli se pointti miksi juuri filmijärkkäri...) Rohkeasti vaan filmille kuvaamaan. Uskalla poiketa "massasta".