Kuka voisi selittää kansantajuisesti tuon viimeisen kappaleen?
" 2 §
Ajallinen soveltuvuus
Rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin.
Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen.
Jos laki on tarkoitettu olemaan voimassa vain määrättynä aikana, sovelletaan sinä aikana tehtyyn tekoon tekohetkellä voimassa ollutta lakia, jollei toisin ole säädetty.
Jos lakiin sisältyvä rikossäännös saa täsmällisen sisältönsä muualta laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä, teon rangaistavuus arvioidaan tekohetkellä voimassa olleiden säännösten tai määräysten perusteella, jollei laissa ole toisin säädetty tai jollei uusi sääntely osoita suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen. "
" 2 §
Ajallinen soveltuvuus
Rikokseen sovelletaan sitä lakia, joka oli voimassa, kun rikos tehtiin.
Jos tuomittaessa on voimassa toinen laki kuin rikosta tehtäessä, sovelletaan kuitenkin uutta lakia, jos sen soveltaminen johtaa lievempään lopputulokseen.
Jos laki on tarkoitettu olemaan voimassa vain määrättynä aikana, sovelletaan sinä aikana tehtyyn tekoon tekohetkellä voimassa ollutta lakia, jollei toisin ole säädetty.
Jos lakiin sisältyvä rikossäännös saa täsmällisen sisältönsä muualta laista tai sen nojalla annetuista säännöksistä tai määräyksistä, teon rangaistavuus arvioidaan tekohetkellä voimassa olleiden säännösten tai määräysten perusteella, jollei laissa ole toisin säädetty tai jollei uusi sääntely osoita suhtautumisen teon rangaistavuuteen muuttuneen. "
Vastaukset 9
Vanhimmat
Rikoslain ohella rikoksia käsitellään myös muissa laeissa. Niissä teon tunnusmerkit ja rangaistusuhka eivät ole yhdessä. Teksti viittaa tähän ns. blancorangaistuskäytäntöön.
Rikoslaki kuvailee ensin rikoksen tunnusmerkit ja antaa sitten rangaistusasteikon.
Hän viittaa ns. aikaan eli tuli kuva minulle että kyse olisi asiasta jossa rikoslaissa ei ole käytettävänä lievenpää pykälistöä mutta rikosta eli tekoon ei tarvitse hakea muualta vertausta saadakseen tuomion aikaan kun jo siihen laki rikoslaista löytyy .
Jos rikos laki ei anna siihen tekoon tuomittavuutta eli kyse ei olisi teosta rikoslakiin kirjoittamaton etsitään teolle rangaistavuus muualta lakiteksteistä .
Taas meni pieleen.
Po. momentti viittaa juuri näihin blankotekniikalla säädettyihin kriminalisointeihin, kuten ensimmäinen vastaaja oikein vastasikin.
Vaikuttaako momentti laisinkaan tällaisissa tapauksissa:
Jos joku on tehnyt näpistyksen vuonna 2004, jolloin rangaistuskäytäntönä oli sakko, mutta hän jää kiinni vuonna 2011, jolloin siitä on uudelleensäädetty vaikka max. 2 kk linnaa, annetaanko rangaistus tuon uuden pykälän mukaisesti jossain olosuhteissa?
Korjaus siis: näpistys huono esimerkki, koska vanhenee nopeasti. Mutta you get the point.
Rikosten vanheneminen on eri asia. Tuohon taas vaikuttaa nullum crimen nulla poena sine lege periaate.
Sen taas saatkin sitten googlata ihan itse.
Muutama viikko tuon näpistyksen jälkeen tulee voimaan uusi rikosnimike, vaikka "lievä anastus", jossa on eri rangaistusasteikko. Kirjattaisiinko teko tuolloin näpistyksen vai lievän anastuksen nimikkeellä?
Sen lisäksi voi myös käyttä harkintaa.
Periaate on siinä, edustaako muutos yhteiskunnan lieventynyttä asennetta po rikokseen vai ei. Lieventyneen asenteen voi rikollinen laskea edukseen.
Muussa tapauksessa rikoshetken lainsäädäntö on vallitseva normi.
Se neljäs momentti vaivasi. Ilmeisesti se ei useimmissa rikoslain muutoksissa tule eteen.