sulle, että olen joko-tai-henkilö, ainakin mitä tulee tunneasioihin. Jos pidän jostakin ihmisestä, pidän tosi paljon, mutta en voi ajatellakaan mitään sellaista olotilaa, jossa vähän niin kuin katellaan ja seuraavana päivänä vaihdetaan uuteen. En kuitenkaan tuomitse sellaista elämää. Toivoisin, että osaisin itsekin elää niin, mutta suhtaudun ihmisiin suurella intohimolla. Valitettavasti ehdin ihastua sinuun toden teolla.
Silloin joskus tein vähän tyhmästi, myönnän. Olisi ehkä pitänyt puhua asiasta, mutta toisen kautta jos on tosi paha olla, ei siinä enää puheet ja analysoinnit auta. Ajattelin ehkä liikaa omaa hyvinvointiani, mutta jälkikäteen mietittynä olisin kai tehnyt saman uudestaan. Olit niin ristiriitainen, että voin fyysisesti pahoin ja oli vain päästävä pois. Anteeksi siitä.
Silloin joskus tein vähän tyhmästi, myönnän. Olisi ehkä pitänyt puhua asiasta, mutta toisen kautta jos on tosi paha olla, ei siinä enää puheet ja analysoinnit auta. Ajattelin ehkä liikaa omaa hyvinvointiani, mutta jälkikäteen mietittynä olisin kai tehnyt saman uudestaan. Olit niin ristiriitainen, että voin fyysisesti pahoin ja oli vain päästävä pois. Anteeksi siitä.
Vastaukset 12
Vanhimmat
tuolla ristiriitaisella? Voisi sopia mullekin tämä.
tänään toista, huomenna toista meininkiä.
oli vähän ristiriitainen, missä olin, enkä koskaan saanut tietää mikä oli totta ja mikä ei. Kyllä sellainen sitten vaikuttaa varmaan käytökseenkin. ;)
oli ristiriitainen? selvennätkö?
- ei-ap.
kuin minulta sinulle. Voisi ollakin, mutta itse en tänne pahemmin kirjoittele, lueskelen vain. Mitä tuo muuten tarkoittaa: "mutta toisen kautta jos on tosi paha olla, ei siinä enää puheet ja analysoinnit auta"? Toisen kautta?
Mutta näin ajattelen itsekin. Itsekin olen aina tosissani ja yhden kanssa kerrallaan ja samaa odotan toiselta. Ja on ajateltava omaa hyvinvointiaan. Ja niin itsekin taannoin tein ja sinänsä en siitä mitään kadu. Ehkä olisi voinut yrittää puhua - mutta niinhän yritinkin! Yritin kyllä parhaani, mutta niin se meni. Olisin voinut toimia paremminkin, mutta opettelen tätä elämää niinkuin kaikki meistä. Ja olen oppinutkin jo paljon. :)
Minun tapauksessani tämä toinen oli ristiriitainen ainakin sillä tavoin että toisaalta vaikutti haluavan olla kanssani ja oli selvästi ihastunut, mutta toisaalta antoi ymmärtää muutakin, että olisi muitakin ehkä. Tiedä sitten oliko.
ratkaisuja on monenlaisia.
katso kokonaisuutta ja mene tilanteen yläpuolelle. Älä reagoi toisen tunteisiin tuntemalla sitä pahaa oloa itse joka kuuluu toiselle. Auta toista tuntemaan parempia oloja! se on toisen energian ottamista itseensä, käytä sen sijaan omaa energiaa ja omia aivoja!
jos lapsesi itkee, itketkö hänen kanssaan? vai löydätkö syyn itkemiseen, lohdutat ja suuntaat ajatukset hyvään????
ei tämä elämä ja ihmiselo ole vaikeaa kun sen oikein oivaltaa.... :D
tarkoititko vastauksen minulle vai aloittajalle. Mutta joka tapauksessa, ei sitä aina voi valita miltä tuntuu. Jos toisella on paha olo niin tottakai sitä voi ymmärtää ja olla ottamatta itseensä, mutta jos toinen purkaa sitä pahaa oloaan ilkeilemällä niin kyllä silloin minusta voi olla parempi vetäytyä kuin jäädä toisen sylkykupiksi. Vetäytyminen voi olla nimenomaan sitä että ajattelee omilla aivoillaan ja miettii mikä itselle on parasta. Jos itse etsii hyviä toimivia suhteita ei välttämättä kannata jäädä suhteeseen jossa tuntuu ettei toinen ehkä halua tai pysty siihen mitä itse toivoo. Vetäytyminen silloin on osoitus itsekunnioituksesta, eikä se kuitenkaan tarkoita etteikö voisi välittää ja pitää siitä toisesta.
Se vetäytyminen sitä ilkeyttä aiheuttaa!!!!!!!!
Pitäis aikuisen ihmisen tajuta, että jos on paha olo niin silloin toista tuetaan, jutellaan jne..
Jos esimerkiksi seksi loppuu kuin seinään, se aiheuttaa pahaa oloa!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Jos esim. seksi loppuu, aiheutta se jännitteitä ja kiukkua joka varmasti vielä lisää vetäytymistä ja ikiliikkuja on valmis.
asenteella on paljon merkitystä, jos uskoo että asiat lutviutuu aina parhain päin vaikka ne ois miten huonosti jollain hetkellä, niin vaikeat ajatkin ajattelee vaan hetkellisinä ja opettavina ja tarkoitettuina asioina. :)
aina on voit valita miten reagoit, sinä itse päätät miltä susta tuntuu, niin hyvässä kuin huonossa. kenenkään muun syy tai seuraus ei ole sun tunteet. niin se vaan menee.
itsekunnioituksen voi lukea ylpeydeksi tai sitten kun vetäytyy toisen läheltä kun toinen eniten kaipaa rakkautta ja tukea ja ei pysty sitä antamaan niin siinä tuli sun ihmisyyden raja vastaan, epämukavuusalue ja se uskomus miten asioiden kuuluis mennä.
se että auttaa toista, ei syö itseä. usko pois ja kokeile joskus.
ihmiset muuttuu ja kasvaa koko ajan ja tarvitsee siihen muita ihmisiä.
uskotko voivasi elää elämäsi ilman kasvamista ja kipua? kasvaminen tekee yleensä kipeää..
suhteen eteen tarvii tehdä työtä ja löytää se sävel millä tahti kulkee, mitään ei saa valmiina.
eri asia on, miten nopeasti mitäkin tapahtuu, mutta tunteet ja ajatukset eivät vaihdu kohteesta toiseen nopeasti.
Joskus epävarmuuden voi aiheuttaa juuri se, jolle niistä tunteista on puhumassa.. ja voi vaikuttaa todella epävarmalta toisen silmissä, vaikka tietäisi itse tarkkaan, mitä miettii ja tuntee.
Miten pitkälle tuo menee tuo "oli päästävä pois"?