Hiljaa astelen
polkua, jonka peittää
pehmeä neulasmatto,
öisen myrskyn kutoma.
Syysesteetön aamuaurinko
- ei auerta kesän enää –
paljastaa riivityt koivunrungot,
ruskan värit varvikossa
ja riutuneet kasvotkin.
Luulen olevani yksin,
mutta jokin henkäys ja havina
kuihtuneissa kanervissa
saa vakuuttuneeksi niin.
Kanssani kulkee
rakkaan isäni henki,
laskee käden kevyen olkapäälle
ja sanoo sanat kuten ennenkin:
Älä sure, tyttökulta,
onnistuu suunnitelmat sulta,
kaiken tuen saat sä multa
mitä sitten päätätkin.
Haihtuu suru, pelkokin.
Aina sinuun turvasin ennenkin.
polkua, jonka peittää
pehmeä neulasmatto,
öisen myrskyn kutoma.
Syysesteetön aamuaurinko
- ei auerta kesän enää –
paljastaa riivityt koivunrungot,
ruskan värit varvikossa
ja riutuneet kasvotkin.
Luulen olevani yksin,
mutta jokin henkäys ja havina
kuihtuneissa kanervissa
saa vakuuttuneeksi niin.
Kanssani kulkee
rakkaan isäni henki,
laskee käden kevyen olkapäälle
ja sanoo sanat kuten ennenkin:
Älä sure, tyttökulta,
onnistuu suunnitelmat sulta,
kaiken tuen saat sä multa
mitä sitten päätätkin.
Haihtuu suru, pelkokin.
Aina sinuun turvasin ennenkin.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Vielä tämän ehtii ja kun emme
ole tavanneet vähään aikaan.
Kaukaa haet apua,mutta
lähellä silti ja
muistona elää,sekä
tunteena auttaa.
Voiko sen parempaa muistoa
enään saada ja kokea,
jos siitä vielä avun
hetkeensä saa.
Kaunista edesmennyttä muistoa
luonnon kauneudella,voi vain
hiljentyä ja kunnioittaa.
Jalo runo Sinulta !
kaukana, mutta silti NIIN lähellä. Kiitos Dolan kommentistasi.
...suurten valintojen edessä,
kaipaa vahvistusta omille tulevaisuuden
näkymille kysymyksille
ja tulee rakkaan isän kautta
joka suojelee keijulastaan.
tuli eilinen tositarina mieleen
todella kauniista runostasi.
kyllä on hienoa tekstiä ja ei ole
kerrontasi on lumonnut minut
mutta sehän käy keijukaisilta leikiten.
hyvä kuunkeiju!!!
hyötyä keijuilla, nii-in, mutta toisaalta siitä on myös haittaa. Pääasia on pysytellä vaikeissakin paikoissa enemmän maan pinnalla kuin pilvissä, jotka kieltämättä houkuttelevat joskus puoleensa. Hennot siivet eivät kanna kovin korkealle. Isä (tai joku ainakin) on hyvä olla lähellä siitä välillä muistuttamassa. Isän kuolemasta on kohta kymmenen vuotta, mutta hän on täällä.
Kiitos paljon kommentistasi.
Hei
Runosi kosketti
"Aina sinuun turvasin ennenkin."
Kostunein silmin muistelen omaa isääni runosi kautta.
---
Runosi on kaunis kaikkinensa
Kiitos
näköjään yhä rajankin takaa, sinä ja minä? Kiitos että jaksat näitä lukea ja kommentoida. Kaikkea hyvää sinulle t. Keiju
Minä lämmöllä ja kaipauksella muistelen omaa isääni, vielä näin vuosienkin jälkeen.
Isän tyttönä, minäkin.
Kaipauksen läpi muistot antavat voimaa
Turvaisaa matkaa syyspoluillesi
toivottaa Tytteli