Nyt jo suututtaa, että Gummerkuksen koulutuksesta ei ole kuulunut vastausta. Sekin jo suututtaa, että todennäköisesti en tullut valituksi. Ärsyttää. Tarkoitukseni oli suhtautua koko asiaan kevyesti. Olen innostunut käsikirjoituksestani ja ajattelin, että jos en tule valituksi, sitten vain jatkan iloisesti sen hiomista itsekseni.
Nyt vain tuntuu, että oli virhe edes osallistua. Muuten voisi uskoa oman tekstinsä hyvyyteen, mutta jos/kun ei saa edes haastatteluun kutsua, herää epäilys, että teksti on täysin kelvoton.
Kuinka muut tekstinne lähettäneet aiotte suhtatuta mahdolliseen/todennäköiseen valitsemattomuuteen.
Niin, ja eikö Gummerus voisi edes julkistaa jo, minkä verran kirjoituksia saivat. Nyt niiden sivuilla on edelleen vain tuo hakuilmoitus.
Nyt vain tuntuu, että oli virhe edes osallistua. Muuten voisi uskoa oman tekstinsä hyvyyteen, mutta jos/kun ei saa edes haastatteluun kutsua, herää epäilys, että teksti on täysin kelvoton.
Kuinka muut tekstinne lähettäneet aiotte suhtatuta mahdolliseen/todennäköiseen valitsemattomuuteen.
Niin, ja eikö Gummerus voisi edes julkistaa jo, minkä verran kirjoituksia saivat. Nyt niiden sivuilla on edelleen vain tuo hakuilmoitus.
Vastaukset 28
Vanhimmat
hakuaika päättyi eilen.
Eilenhän se päättyi, mutta olisivathan ne voineet kerätä tekstejä lukiessaan jonkin tiedoston niistä, jotka eivät ainakaan pääse ja laittaa sähköpostiin hylkäyksen nyt heti, niin ei turhaan odottaisi.
No, tiedänhän minä, että kovin lapsellisesti nyt kiukuttelen, mutta voisivat ne edes jotain aikataulua julkistaa. Kuitenkin me kaikki odotamme jossain takaraivossa haastatteluun pääsevämme, niin pitkään, kun emme ole hylkäyspäätöstä saaneet. Toivottavasti Gummerus ilmoittaa jotakin myös niille, jotka eivät tule valituksi.
Postitin itsekin pumaskan kolmattta viikkoa sitten. Tekoni jälkeen olen yrittänyt aktiivisesti unohtaa asian, etten turhaan hermoilisi, mutta aina se välillä mieleen pompsahtaa - useinmiten öisin.
Mutta älköömme syyllistykö silti hätäilyyn tahi epätoivoon, sillä senhän tiedämme, mitä siitä syntyy.
Odotan silti raporttiasi tällä palstalla heti kun jotakin lisää tiedämme.
Ah ja tung!
Itse voin tunnustaa etten osaa odottaa. En ole osannut pienempänä ja nuorempana enkä nyt vähän isompana ja vanhempanakaan. Sitä taitoa ei vain ole minulle suotu. Aika haukkana olen kyttäillyt Gummeruksen sivuja ja keskustelupalstoja.
Vaikka. Vaikka olenkin realistisesti ajatellen 90 prosenttisen varma siitä etten pääse tätä vaihetta pidemmälle. Jo siitäkin syystä että minulla oli lähettää vain synopsis, joka ei ollut kamalan hiottu. Ainoa mahdollisuus on että tekstin lukija (/lukijat) näkee siinä tarinassa jotain mystistä potentiaalia tai muuten vaan kiinnostuu. Ja sitten tietenkin että ne muut näytteet onnistuvat vakuuttamaan kirjoitus- ja tarinankuljettamistaidoistani. Eli minun tapauksessani tässä tarvitaan kyllä normaalia suurempi annos tuuria.
Jotain yritin päätellä siitä kun projektin vetäjä kertoi hakemuksen lähettäneiden ikähaarukasta, että on niitä itse hakemuksia ainakin jonkun verran tutkittu että pystyttiin sanomaan vanhimmasta ja nuorimmasta hakijasta jotain. Ei se kuitenkaan tarkoita sitä että itse teksteihin olisi siinä vaiheessa paneuduttu sen tarkemmin.
Että kyllä sitä todella toivoisi että niille, keille vastaus on ehdoton ei, myös mahdollisimman nopeasti siitä ilmoitettaisiin. Turha sitä tuskaa on pitkittää!
venäläinen lastenkirjailija eduard uspenski luonnehti suomalaisia pari viikkoa sitten nyt-liitteessä näin:
vaikeita tyyppejä. luovat vaikutelman rauhallisista ihmisistä, mutta heidän sisällään on jännitystä. vahvoja ihmisiä, mutta myös jollakin lailla hysteerisiä.
Oikea määritelmä!
Enpäs huomannutkaan silloin, kun luin tuon lehdestä, kuinka osuva määritelmä on. Ainakin joissakin tilanteissa, kuten tässä.
Minä olen hysteerinen. En yleensäkään ole kovin cool. Itse asiassa olen epäviileydestäni iloinen ja ylpeä. Elämässä on kiva hysterisoitua :)
Saako udella, mikä se ikähaarukka sitten oli?
koulutusideasta. Saas nähdä, minkälaista paskaa sen pohjalta taas julkaistaan.
Miksi koulutukseen valittujen/menevien teokset olisivat erityisen paskaa? Luuletko, että käsikirjoituksemme huononevat ratkaisevasti tuon koulutuksen aikana? Kuinka ja miksi Gummerus/Liukkonen onnistuvat tekemään käsikirjoituksista erityisen huonoja?
novelliantologioita, niin näet.
Miten te tulette kestämään sitten valituksi tulemisen, jos kerran kielteinen vastaus aiheuttaa vihaa, pettymystä ja katkeraa kiukkua?
No, hyvinhän sen valinnan kestäisi. Miksi ei? Sitten pääsisi tekemään ohjatusti kovaa työtä ihanan tekstinsä kanssa.
Olen suunnitellut itselleni suhtautumistavan, joka estää minua lannistumasta lopullisesti. Jos ei tule edes haastattelukutsua, ajattelen, että:
a) ei sinne kuitenkaan nuortenkirjalla pääse kukaan
b) ei sinne varmasti ainakaan fantasiakirjalla pääse kukaan
c) Valmiina oli vain synopsis & vähän alkua - eihän ne tiedä miten loistava siitä lopulta tulee :D
d) jostain löytyy sopivampi kustantamo ja reitti tälle mun tekeleelle
e) ei ne mistään mitään tiedä, urpot.
Ja sitten kumminkin masennun ja lannistun ja itken. TAAS.
Ja sitten vähän ajan päästä jatkan... T A A S.....
että todennäköisesti sinne ei pääse alulla ja synopsiksella. Hehän nimenomaan toivovat valmista käsikirjoitusta. Oletan, että synopsiksella ja alulla voi päästä henkilö, joka on julkaissut kaunokirjallisuutta lehdissä tai voittanut jotakin kilpailuja.
Tosin sanon tämän tietämättä mitä tyrmääviä tekstinäytteitä sinä olet sinne laittanut. Lisäksi ne olisivat voineet mainita jotain lajityypistä, että kaikki lajit tervetuloa tai jotain: ei fantasiaa, ei romantiikkaa, ei viihdettä.
Kai sitä pitää uskoa pääsevänsä koulutukseen.
Laitoin Gummerukselle 160 sivua kirjaa, joka ei ole valmis, mutta siitä saa selvän, mikä siitä voi tulla. Kirjoitin myös synopsiksen, josta käy ilmi mitä puutteita teelmässä omasta mielestäni vielä on. Ja laitoin toisen synopsiksen, täysin erilaisesta kirjasta, koska olen jo seuraavaa hahmottelemassa.
Minä uskon pääseväni koulutukseen, uskon saavani esikoiseni tuota kautta julkaistua. Tuskin se helppoa on noinkaan, mutta luulen että kun joku ohjaa, on helpompi paneutua tekstin puutteisiin luku kerrallaan.
Yksin kirjoittaessa homma tahtoo usein levitä käsiin, tuntuu ettei valmista tule, jotain kohtaa tahkoaa loputtoman kauan osaamatta heittää irti. Noin juttu ei etene, se muuttuu joka kirjoituskerralla, ollen aina yhtä alkutekijöissään.
Uskon että Gummeruksen koulutuksesta voi aidosti olla hyötyä. Eivät he hierrä meistä kirjailijoista muotilla samanlaisia. Luulen että he etsivät kirjailijoita, joilla jo on oma tyyli, rutkasti osaamista ja liki valmis teos. He auttavat meitä hiomaan timantin siitä kivenmurikasta jonka olemme esiin kaivaneet.
Kateellisia ja kakkanpuhujia on aina, niitä jotka vilkaisivat koulutussivua, ja päättivät sen olevan huijausta, ryöstöä, petkutusta...
tästä voi tehdä?
Gummeruksen sivuilla kummittelee edelleen ilmoittautumislomake. Ehkäpä asia pitää nähdä niin, että hakuaikaa on (epävirallisesti) jatkettu liian vähäisten tai heikkotasoisten tekstinäytteiden vuoksi...
juu, mutta olettekos miettinyt tätä: jos yksikään esikoisromaani ei mene sellaisenaan läpi, vaan vaatii uudelleen kirjoittamisen, niin miten atenakustannuksen kilpailussa ratkaistaan voittajat? kolmen kehityskelpoisimman käsikirjoituksen kirjoittajat laitetaan kirjoittamaan käsikirjoituksensa uudestaan? vai julkaistaanko ne sellaisenaan, eli keskeneräisinä? jos kässärit kirjoitetaan uudestaan, niin miten ne voivat tietää, ettei joku huonomman käsikirjoituksen kilpailuun lähettänyt kirjoittaisi kässäriään toisella kerralla paremmaksi kuin se joka valitaan voittajaksi? XD minä mietin tätä jo silloin kun jätin paskan käsikirjoitukseni kilpailuun.
kustannustoimittajat ymmärrä hyvää käsikirjoitusta.
kuukausipalkalla olevat hyvät kyllä. suomen kuvalehdessä oli tänään kirja-alasta iso juttu, jossa oli haastateltu monien kustantajien edustajia. jäi vaan mieleen se että nykyään ei kuulemma ehditä enää paljon kustannustoimittaa vaan keskitytään enemmän markkinointiin. kustantajat haluavat mahdollisimman valmiita käsikirjoituksia ja kovin työläitä juttuja ei aleta laittaa kuntoon vaikka tulos saattaisi olla hyvä.
oppikirjallisuus kuulemma tuottaa suurimman osan kustantajien tuloksesta. kaunokirjallisuutta julkaistaan vähän senkin takia, että laadukkaana se houkuttelee hyviä tietokirjailijoita talliin.
julkaistavien kirjojen määrä on lisääntynyt muutaman vuoden aikana 4000:sta 5000:en mutta ihmisten lukemiseen käyttämä aika on samaan aikaan vähentymään päin.
tuosta tuli mieleen, että aina joskus joku hökii täällä palstallakin tekevänsä kirjoittamista ammatikseen ja työnä työn joukossa, ja katsoo hiukan nenänvarttaan pitkin harrastelijoita joiden olettaa kirjoittavan huvikseen. että eiköhän sen rahan helpommallakin saisi kuin kirjoittamalla. koulutettu lähihoitaja saa kolmivuorotyössä helposti 2500 euroa kuussa bruttona. toimittajakin saa hilkusti yli pari tonnia, jos oma osaaminen on nimenomaan kirjoittaminen eikä lähihoito. niin että kai siinä kirjoittamisessa on kyse jostakin muustakin kuin rahasta.
pysty olemaan aivan varma, kumpaa kilpailua arvon toho tarkoittaa?
Voiko kilpailua ja koulutusta (joka luonnollisesti kumpuaa eri kirjoittajien keskinäisestä kilpailusta) suoraan edes rinnastaa toisiinsa?
Suomessa ei liene montaa sen tason kirjoittajaa, joiden teksteihin eivät kustannustoimittajat puutu - joko konkreettisin korjauksin tai ainakin ehdotuksin.
Näin ollen - myös T.Liukkosen Metro-lehteen antaman haastattelun perusteella - tekstistä/käsikirjoituksesta pitää löytyä juju. Oikeinkirjoitus ja turhat sanat on helpompi hoidettava kuin persoonallinen kädenjälki tai omaperäinen tarina.
Sitä paitsi, kollega hyvä, paskakin käy, jos se on tarpeeksi paska.
atenan kilpailua ja pointtini oli spekulaatio. olen niin arvon vanha että kärsivällisyys on pakostakin kasvanut kun olen ehtinyt pahemmistakin asioista tuloksia odottelemaan kuin kirjallisuuteen liittyvistä. spekuloimisen eri vaihtoehdoilla koen enemmän itsensä rassaamiseksi kuin hyödylliseksi. mutta kun tässä muutkin spekuloivat niin päästin itsekin jossittelut irti.
ihan oikeesti kyllä mietin tuota esittämääni ongelmaa; miten kirjoituskilpailujen voittajat yleensä ratkotaan kun tekstit kerta joudutaan aina kirjoittamaan uusiksi. olen ymmärtänyt että kyse ei ole vain oikeinkirjoituksesta vaan myös sisällöstä.
olen samaa mieltä kaiken kanssa mitä tuossa sanot, eli puhumme hieman eri asiasta.
... ei ole ainoa "aikuinen" tällä palstalla.
Samaa mieltä - ja mielettömyyttä. Ehdottomasti. Kirjallisuus, kuten monet taidemuodot (myös monet urheilulajit) ovat arvostelulajeja. Siitä lienee kysymys, kun joku kustantamo hyväksyy tekeleesi, joku ei.
Asiaan vaikuttaa toki muutkin tekijät; kustantamon/toimittajan linja, muoti, ajankohtaisuus... tai ajattomuus. Josta on aika monta kertaa kyse, kun mietitään mitä todellakin kannattaa laittaa kansien väliin.
Mutta kun riviin laitetaan suurinpiirtein samantasoisia (hyviäkin) tekstejä riittävä määrä, jollakin on tehtävä erot. Silloin ratkaisee sisältö ja tarinan kuljettamisen taito (kaunokirjallisuuden osalta) eikä muut ulkokultaiset tai -kohtaiset tekijät. Eikö?
tietysti.
juupelista oli muuten tänään ihan oma strippi hesarissa. nyt tiedämme mikä hän on miehiään :D
http://www.hs.fi/viivijawagner/
(linkki ei varmaan toimi kuin tämän päivän ajan.)
Jotenkin tämä firmojen piittaamattomuus lyö läpi kaikilla tasoilla täällä kotomaassamme.
Tämä internet jos mikä antaisi mahdollisuuksia korjata varsinkin tätä julkisuutta. Miksi ei käytetä hyväksi, sitä ihmettelen.
Tuollakin on jo iankaiken Kirjailijat palstalla kyselty Vimman perään että milloin se uusi kirja tulee uunista ulos. Siinä ketjussa siellä on jotakin tyypillisiä parahduksia tietysti, että kirjailijarenttu tekee nyt sitä ja tätä... Hyvä että edes niitä, mutta mieleeni vain tulee, että vaikka lukijamäärä palstalla olisikin pieni, niin lukijoita käy kuitenkin näilläkin S24 sivustoilla aika mukavasti. Mikäpä siis kävijän kannalta olisikaan hauskempaa kuin lukea selkeäsanainen vastaus kysymykseen siitä Vimman kirjasta jota fanittaja haikailee?
Kirjailijoilla ei ole agentteja Suomessa, kirjailijoilla ja kaikilla muillakin taiteilijoilla on vain hännystelijöitä ja mustamaalaajia kintereillään. Näinkö se menee? Kiusa se on pienikin kiusa!
Ja tämäkin Gummeruksen kirjailijakoulu. Kun nettailee niin saa ihan muualta kaikenlaisia tietoja koulun etenemisestä kuin Gummeruksen sivulta, Gummeruksen kirjailijakoulu.
Mikä tässä jutussa nyt piilee / piileskelee ? Eikö olisi kuitenkin korrektia laittaa Gummeruksen sivuille sinne kohtaan Gummeruksen kirjailijakoulu
tiedote tämän päivän tilanteesta
?
Nyt kun siellä on edelleen se sama hakupäällä juttu, niin ainakin minulle tulee ensimmäisenä mieleen, että hakijoita on ollut määräpäivään mennessä niin niukasti, että edes sitä kymmentä ei seulan läpi saada opiskelijoiksi. Näin minä nyt ajattelen tästä koulusta. Juu. Että odottelevat mattimyöhäisten briljanttimaisia käsikirjoituksia siellä edelleen.
Qis mahtaa olla?
P.S. Selvyyden vuoksi laitan tähän, että en ole laittanut papereitani sinne, mutta mielenkiinnolla olen seurannut näitä kirjailijakoulua koskevia keskusteluja täällä. Ja menestystä kaikille sinne hyväksytyille toivottelen romaaninsa kasaamisessa sitten aikanaan.
Scarabeus totesi 6.10., että miksi ei Gummerukselta tiedoteta mitään miten valinnat edistyvät. No, mitä tuohon voi sanoa.
Kärsivällisyyttä.
700 tekeleen läpikäynti vie aikaa, enenmmän kuin voit koskaan kuvitella. Parempi, että tekevät siellä huolella työtä, kuin että pyytelisivät ketä-mitä-lie-wanna-be-kirjailijoita haastatteluihin suin päin. Jyvät täytyy erottaa akanoista.
Ykkössääntö kirjailijaksi aikovalle on.
Kehitä kärsivällisyyttä.
Ei synny lasta eikä totisesti kirjaa jos ei ole todella kärsivällinen luonne. Ei se sinun tai minun kirjani ole Gummeruksesta kiinni. Se on kiinni siitä löytyykö kärsivällisyyttä ja paloa kirjoittamiseen vastuksista ja maailman hitaudesta huolimatta. Mutta jos on kärsivällinen, uskoo asiaansa ja haluaa kehittyä, niin kirjasi tulee kyllä julki.
Tai toisin sanottuna, kun oppilas on valmis, opettaja ilmaantuu.
Oletko sinä valmis?
öh... anteeksi jos olen hyppinyt jonkun varpaille,
siltä minusta nyt alkaa tuntumaan tänään,
noh,
mä tekaisin tän runon pikapikaa lähinnä itselleni,
laitan sen nyt tähänkin Teille tiedoksi:
nollausta
ai pitäisikö mun pohtia
mun mielenmaisemaa
kylmäpäistä aivomyrskyä
pahaa kiukunpuuskaa
valhetodellisuutta
ylivilkasta kommunikointia
laittaisin asiat järjestykseen
nyt heti
eikä viidestoista päivä
ai pitäisikö