Mökkimme naapurissa on myyty viimeisten vuosien aikana kolme kertaa metsää. Koskaan ei ole korjattu hakkuiden jätteitä eikä metsäkoneiden osin soistuneelle kamaralle jättämiä syviä jälkiä ole tasattu tai uudelleen ojitettu. Lähimmät risu-/ja lahonneet puukasat ovat 20 metrin päässä tontiltamme.
Olen ymmärtänyt, että metsäkaupassa talletetaan tietty osa kauppahinnasta metsän istutusta varten. Miten valvotaan, että metsää hoidetaan hakkuiden jälkeen. Vai onko luonnontila tavoitteena? Ymmärtäisin, että jos halutaan palata erämäätunnelmaan, niin myrskyn kaatamaa puuta ei tarvitse korjata. Hakkuiden runteleman metsän luulisi kuitenkin vaativan jonkin asteista siivousta ja uusien taimien istuttamista.
Valvooko tätä kukaan.
Mitä olisi tehtävissä?
Olen ymmärtänyt, että metsäkaupassa talletetaan tietty osa kauppahinnasta metsän istutusta varten. Miten valvotaan, että metsää hoidetaan hakkuiden jälkeen. Vai onko luonnontila tavoitteena? Ymmärtäisin, että jos halutaan palata erämäätunnelmaan, niin myrskyn kaatamaa puuta ei tarvitse korjata. Hakkuiden runteleman metsän luulisi kuitenkin vaativan jonkin asteista siivousta ja uusien taimien istuttamista.
Valvooko tätä kukaan.
Mitä olisi tehtävissä?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Kuuluu Metsäkeskukselle,mutta kun maanomistajalle ei hoitamattomuudesta liene kehotusta kummempia sanktioita,niin aika ja luontoäiti hoitavat nämä uudistushommat ihan ilmaiseksi.
Metsittymisen turvaamiseksi maa on hyvä muokata joko laikuttamalla tai mätästämällä, joka voisi olla parempi tapa tuoreella maapohjalla. Risukasat ovat hyvää lantaa tulevalle metsälle, mutta voit toki tiedustella maanomistajalta niiden hintaa, jos haluat ostaa ne itsellesi vaikkapa polttopuuksi tai kukkapenkin katteeksi.
En tiedä miten metsän uudistumista turvaa se, että 2-5 metriä pitkiä kuivia kuusen ja koivun rankoja kasataan löyhään kasaan pois traktorin tieltä odottamaan niiden lahoamista. Kun lisäksi ojitus on laiminlyöty, niin metsä tulee ainakin soistumaan, mistä merkkejä on jo näkyvissä. Mutta onhan sekin uudistumista.
Ei se turvaakaan, mutta ei turvaa rankojen poisvieminenkään. Kyllä ne rangat siitä aikanaan lahoavat, eivätkä taimet vielä hirveästi ravinteita tarvitsekaan, vaan vasta kasvatusmetsävaiheessa olevat puut.
ei ole velvollisuus korjata pois, se on hyvää lannoitetta tulevalle puusukupolvelle ja pienentää heinittymistä. Enään ei ole tätä "pakko talletusta". hakkun jälkeen on huolehdittava metsän uudistamisesta. Jos aukko olis muokattu ja ojitettu niin sit olisit sanomassa että miks se pitää sillai raapia mustalle mullalle, on ruman näköinen.
Viestistäsi kävi ilmi, että enää ei ole "pakkotalletusta" eikä valvontaa. Tämä selittää sen, että metsää ei enää välttämättä tarvitse hoitaa, toisin kuin olin luullut. Nykyaikaiset raskaat korjuukoneet tuntuvan tekevän unohtumattoman vaikututelman maisemaan. Hyvästi entiset kauniit maisemat ja marjamaat.
Metsäjärjestöt ovat onnistuneet antamaan hyvän kuvan suomalaisesta metsänhoidon tasosta. Valitettavasti se ei aina pidä paikkaansa.
Vahinko, että en itse ehdi enää nähdä uudistunutta luonnonmetsää mökkini naapurissa joskus kaukana tulevaisuudessa.
Se on totta,että pakkotalletus on poistettu
vanhanaikaisena.
Valvonta taas on moninkertaistettu ja tapahtuu
se nykyään satelliiteista väärävärikuvin.
Kaikki epäilyttävän näköiset kohteet tarkastetaan
käymällä paikanpäällä.
Ompa omituinen käsityksesi,ettei metsää enää tarvitse hoitaa.
Mutta kukaan ei voi vaatia että täysin tyhjänpäiväisiä töitä,kuten risujen korjuuta on
pakko tehdä.
Osta sen verran iso tontti, että toimivaltasi kantaa yhtä kauas kuin katseesi!
Oisit tosiaan mökkitontin ostaessas ostanu vähä reilumman tontin. Turha nyt kitistä omaa piheyttäs.
Missä niin sanotaan että metsää pitäisi hoitaa? Tuo sateliittikuvaus ja kohteiden tarkastus on lisäksi aivan täyttä huuhaata.
Risukasat saa jättää metsää ravinteeksi uudelle metsälle tai halutessaan metsänomistaja saa myydä ne energiapuuksi. Metsän uudistusta valvoo metsäkeskus. Uudistusala on uudistettava viiden vuoden kuluessa hakkuusta. Jos metsänomista ei ole suorittanut uudistusta, tekee metsäkeskus huomautuksen metsänomistajalle. Jos metsää ei silti uudisteta, metsäkeskus tekee sen itse ja laskuttaa siitä metsänomistajaa. Ja jos laskua ei maksa, se menee ulosottoon. Tällä on turvattu ettei metsänomistaja voi laiminlyödä uudistusta.
Kiitos asiallisesta vastauksesta kyselyyni. Täytyy toivoa, että valvonta toimii myös esittämässäni tapauksessa.
Jos hakataan kaikki puut pois sinne on saatava uusi puusukupolvi kasvamaan tavalla tai toisella. Joskus keinona on luontainen uudistaminen, jolloin esim. siemenpuut tai reunametsän puut siementää alueen. Toinen vaihtoehto on kylvö tai istuttaminen. Näiden toimenpiteiden tekemiseen on muutamia vuosia aikaa hakkuusta ennen kuin asiaan puututaan. Joka tapauksessa ko. asia on metsälaissa ja sitä valvotaan metsäkeskuksen toimesta joko otannalla tai harkinnanvaraisesti, jos on epäilystä, ettei työtä ole tehty.
Hakkuutähteitä kerätään vain jos se on taloudellisesti järkevää tai uudistamisen kannalta hyväksi. Harvemmin maanomistajaa kiinnostaa maksaa risujen keruusta jos sen ainoa tarkoitus on naapurin silmän miellyttäminen. Hakkuutähteiden keruu köyhdyttää maaperää, joten pitää harkita milloin niitä kannattaa edes antaa viedä pois. Jos tie on kaukana hakkuualueesta, risujen keruu on kannattamatonta.
Jos metsään on tullut puunkorjuun takia jälkiä, niitä harvemmin käydään korjaamassa. Korjuuajankohta pitää valita sen mukaan, millainen on maaperä. Jokaisessa leimikossa on varmasti kohtia, jossa metsäkoneet hiukan "möyrivät" , jos puunkorjuuolosuhteet ovat huonot. Voi tietysti miettiä, mitä joku painuma uralla vaikuttaa todellisuudessa. Tietysti jos puiden juuristot vaurioituu se on huono asia, mutta onhan metsässä muutoinkin painaumia jne, joten mitä joku ura haittaa loppuviimeeksi yhtään mitään? Jos kaivurilla lähdetään ajelemaan pitkin ajouria paikkailemassa uria mikä on lopputulos?
Ja kuka senkin maksaa...maisemansa menettänyt mökkiläinen tuskin. Kannattaisi ostaa mökkinsä taimikoiden ympäröimiltä alueilta, silloin tonttia ympäröivä metsä vaan kasvaa ainakin useita vuosikymmeniä.