Pallinaama laetto terveesijä jotta Tuppuraesta on kaepaeltu. Pitäsi kuulema uutisija Temmekseltä. Noo, ei tänne sen parempata kuulu ko Pussillekkaa tuola rapakon takana. Tallous kurala ja supventoijja pitäs.
Seoli tuo meijjän suvi semmosta jotta vettä tuli nii jotta kaeke järije mukkaa sähkön hintaa pitäs kiireevilikkaa hytkäöttää alaspäen melekosen huikosen ko kerta poutakessiinä nostettii justiisa veen vähhyyvven takija. Nei rupellit pyörineet vähäsä veesä vaa kaapivat jojen pohojia. Ny ei meinaa jojen äyräät piisata, jote kyllä siinä nyt luulis höörtijä riittävän sähköjjaohamissee ja luulis tuota näkyvän hinnoessae.
Temmesjokikii huokassee Tuppuraese pottupelloelle nii jotta siihennii saes muutama sähkölaetokse perustettuva. Ja sehä tietää sitä jotta niilä pelloela sato käö vähhii. Pitäse kyselä sitä entisvanahasta laevapottuva. Jos jollae oes siemmentä ni kokkeelis sitä. Tiijjä vaekka laevapottu ossaes uijja. Muusa tappaoksesa pitänee siirtyvä kiinalaeste kilipaelijaksi. Ripotella riisijä Tuppuraese pelloelle kasvammaan. Saes aenaki puuruva jos ei pottuva tuukkaa. Sitä ku ne näkkyy kasvattavan samallaesisa olosuhteisa ku on Temmeksellähi nyt. Polovija myöten veesä kahlaten.
No ku meni pottu ni meni se ohora ja ruviski. Mitä ku pelloele eijjoo Setorila asijaa ennenku maa on jääsä. Piippuva myöten se Setoriparkakii upposi ku puimurija sillä yritin vejättää. Puimuri ku ensinä vajosi nii jotta luulin sen sinne Kiinaan yrittävän suorinta tietä. Liekkö sieltä aekonaa tullukki, takkuukirijosa ku eijjollu ku harakajjäläkije näköstä ripellystä.
Ja ku eijjoo pottuja eikä vilijjaa nii siinähä käö sijollekki hassusti. Makaryyneiläkö ne ruokkisi? Italijasta pastaa ja pakettija, oesi siinä sijat ihimeissää.
Ja ihimeissää sitä ollaa pirtinnii pöyvä ääresä. Siinä ko poijjanjullit vähä aekaa ähertää nii korkija kasa leipijä hupenee joka ruokaverola. Ja ko tuo Tuppuraeskakii taas syöpi kahen eestä ni ei sekkää pieniruokane oo koko talavena.
Että mitä sitä sitte syyvvään ko eijjoo pottuja eikä rieskaa? Ulukomaan vilijan varasa ku on nii se kyssyy aena eoron kolikoeta. Ja ku ne rahavirrat on ny aenaki vuojeksi pavottu ku ei maamies saanu atin atija vaevojesa palakaksi.
Jotta ihimeissää ollaa, minä ja Amerikan Pussi. Meile on kaatunu roskapankit sylliin molemile.
Seoli tuo meijjän suvi semmosta jotta vettä tuli nii jotta kaeke järije mukkaa sähkön hintaa pitäs kiireevilikkaa hytkäöttää alaspäen melekosen huikosen ko kerta poutakessiinä nostettii justiisa veen vähhyyvven takija. Nei rupellit pyörineet vähäsä veesä vaa kaapivat jojen pohojia. Ny ei meinaa jojen äyräät piisata, jote kyllä siinä nyt luulis höörtijä riittävän sähköjjaohamissee ja luulis tuota näkyvän hinnoessae.
Temmesjokikii huokassee Tuppuraese pottupelloelle nii jotta siihennii saes muutama sähkölaetokse perustettuva. Ja sehä tietää sitä jotta niilä pelloela sato käö vähhii. Pitäse kyselä sitä entisvanahasta laevapottuva. Jos jollae oes siemmentä ni kokkeelis sitä. Tiijjä vaekka laevapottu ossaes uijja. Muusa tappaoksesa pitänee siirtyvä kiinalaeste kilipaelijaksi. Ripotella riisijä Tuppuraese pelloelle kasvammaan. Saes aenaki puuruva jos ei pottuva tuukkaa. Sitä ku ne näkkyy kasvattavan samallaesisa olosuhteisa ku on Temmeksellähi nyt. Polovija myöten veesä kahlaten.
No ku meni pottu ni meni se ohora ja ruviski. Mitä ku pelloele eijjoo Setorila asijaa ennenku maa on jääsä. Piippuva myöten se Setoriparkakii upposi ku puimurija sillä yritin vejättää. Puimuri ku ensinä vajosi nii jotta luulin sen sinne Kiinaan yrittävän suorinta tietä. Liekkö sieltä aekonaa tullukki, takkuukirijosa ku eijjollu ku harakajjäläkije näköstä ripellystä.
Ja ku eijjoo pottuja eikä vilijjaa nii siinähä käö sijollekki hassusti. Makaryyneiläkö ne ruokkisi? Italijasta pastaa ja pakettija, oesi siinä sijat ihimeissää.
Ja ihimeissää sitä ollaa pirtinnii pöyvä ääresä. Siinä ko poijjanjullit vähä aekaa ähertää nii korkija kasa leipijä hupenee joka ruokaverola. Ja ko tuo Tuppuraeskakii taas syöpi kahen eestä ni ei sekkää pieniruokane oo koko talavena.
Että mitä sitä sitte syyvvään ko eijjoo pottuja eikä rieskaa? Ulukomaan vilijan varasa ku on nii se kyssyy aena eoron kolikoeta. Ja ku ne rahavirrat on ny aenaki vuojeksi pavottu ku ei maamies saanu atin atija vaevojesa palakaksi.
Jotta ihimeissää ollaa, minä ja Amerikan Pussi. Meile on kaatunu roskapankit sylliin molemile.
Vastaukset 78
Vanhimmat
Turuselle terveisiä!
Minäpä sanon ohi mennesäni. Käön vaekka naveta ovelta huikkaamasa jos sattuu olleen lypsylä. Muutennii asijaa sinnepäen, pitäs käyvvä Saksivveikolle puijjen sahhuu maksamasa. Se ku sahas ja höylätä hivvaotti mulle puojinvärkit täsä juhanuskesälä. Jääny ku ollu nuita hommia täsä niimmulla ku Veikollae.
Sinun kirjotus oli meleko laaja-alasta. Ei minun aevot käsitä tuommosie. Mutta muuan sana tuntu tutulta.
Minä sinnuo kaepasin ja kostoksi kirjotin, kun vitsit on niin vähissä siellä ja teällä. Ja sekin otetaan poes, minkä hoksovaa kirjottoa.
Vae kävi sinun Sektorille huonosti? Mulla on pelit ja vehkeet vielä yhtä uunituoreet kun ennennii. Kaopassa ovat ja siksi kunnossa. Milläpä niitä ostaa kun ei oo tähellisempääkää rahhoa? Kyllä minä Sektorin kuvie kahtelen missä vaen näkyy ja katteeksi käöpi, kun ei itellä oo. Naapurissa on valemetti ihan kätteismehtärahoilla ostettu. Mutta ei tuo taoti oo tarttuvoa lajie. Siis mehtänmyyntikuume. Liekkö tuota paljo tuulensuojoa koko kankaalla enneä? Liekkö ees maapohja ommoa?
Rupesi haluttamaan oekeata nyrkkireiskoa. Äeti opetti sen teon ja näky lehessä olevan uusi ohje mulle, jos oon unneuttanu. Ihan sylyki suuhun tuli kun ajettelin äetivaenaan leipomusta. Mutta en oekein soa aekaseksi kun ei sitä ohroa tullu tännekää. Kylyvätätä.
Terveisie Pallinaomalle, näkkyy teillä olevan lämpimämmät välit, kun en ees muistanu koko miestä vae oliko se naene?
Eipoo aekoehi raatattukkaa. Vae rieskantekkoo rupijat heti ko saesit ohorajaohoja? Se se oes se rieska hyvvää. Oon minä sittäe nyrkkirieskaa maestellu ja makijaa seoli seki.
Vaa tiijäkkö nää sitä rasvarieskaa? Se on kuule semmosta evästä että sitä söes muina töenää. Se on kuule semmonen kahen sormen vahavune rieska joho upotettaa sijanläskijä päälle ja sitte paestaa kissaotettaa. Siihe ei sitte tartte ennää ku sentivvahavusesti voeta pääle ja punasta maetuva, nii sillä jo ellää.
Sinä siitä Pallinaamasta. Joo, kyllä se toesinnaa ihtesä ilimassee. Silläe kiireitä kuulema. Töesä ja muijjaasa akkiloijjessa aeka mennee.Niin ku miehelä pittäähi.
Ja om meilä iha kohtuuliset välit. Niin ku mies miehele aena puhutaa. Hyväsä ja huonosa. Seku on semmonen visu astija niin ku sanotaa. Armeijja-aejjoesta asti meon kavveerattu, se ku nukku yläpunkasa. Ja seiso pesmannina sillon ku minä Tuppuraeskan vihile vein. Enämpi sillä käsi tutisi ku mulla ku se sitä sormusta tarijoeli minu hyppyssiini. Ja valakijana älijötti jotta luulin jotta nuinkoha tuo pyörty. Piti sivusilimälä pittää pesmanija silimälä jotta se vihkimine meni vähä niin ku sivu suun. Onneksi toene vihittävistä oli Tuppuraeska, tae Mannineha se enne aamenta vielä oli. Se kyllä piti huolen siitä jotta minä aokasin suuni oekijasa kohti ja lupasin tahtuva ja rakastaa. Ja sejjäläkee on pitäny huolen siitä jotta minun suu pyssyy kiini.
Mutta seijjoo Pallinaaman huolija se. Jotta rinnala seon pysyny eikoo kaverija jättäny täsäkää avijoliitossa taestelun aekana.
Pitipä se ny sattuva jotta Kalleki on linijolla. Ja entiset on kuijjeet. Kalavalleita kertoo. Mikä silloon ongesa ollu ku seon hukkaan joutunu? Jos se sannoo jotta kilonen haoki ni saa unohtaa koko jutu. Tae yli viisi ahaventa.
Seo elläessää saanu juuri kiiskijä kummempija vaekka onkii ja istuu venneesä nii jotta sammalta kasvaa. Ja kiisketki se tälläsi pottupenkii siemmenpottujen kansa jotta muka myyrät pysys loetola. Me sanottiinni jotta se koettaa risteöttää nii jotta saes suoraa kalapottuja. Muuta hyötyvä ollu ko että kesän haesi ko ketunpesä koko pottumaan seutu.
On sitä monenlaesta viheltäjeä, potunpanijaa tae vastarannankiisken pyytäjeä! Enpä meinoa uskoa, että joku peltosa pilovaa märänneellä kalalla. Oekeasti se taesi sotkea naapurin hajuaestie vienossa kesätuulessa. Valitan Kehvelin puolesta.
Kyllä se joskus pilikka sattuu omaan nilikkaan. Minä otin huvin kannalta kun jooseppi värkkäsi iteleen ison haavin ja lähti kalalle. Sitten tuli takasi ja toe juhannuskalaksi kuuven kilon hauven. Oli haavi ihan täönnä ja minulla hymy muuttu toeseksi, hupi muuttu sytämen iloksi, kun kohta sae savukalloa ynnämuutasyötäveä.
Kalavalleet on se laji, johon mulla ei oo heikkoutta. Vaekka välillä muuhun sivusuupuheeseen on. Yhessä on kassaa kertynyt, mutta ei sillä pitkeä matkoa makseta. Näellä hinnolla.
nyt kyllä velj pisti haissemmaan. minoun kuule saanu kalua joskus nii, että on meinannu rysä pohja revetä. eilettäinki sain muikkuja monta ämpäriä ja kuule, ite tein muikkukukon vaekka muorj kielti pillaamasta hyviä aineita.
ja hyvä tulj. ihan ite söin koko kuko. vähä se toene kylyki vuosi, mutta ei pahasti.
ootko suanunna kunnon kukkova millonka?
minnou mittään kiiskijä pannu pottupeltoon. ihan oekeeta sartiineita ne olj. Kaapasta hajin. ja ku loppuvat nii panin kalapuikkoja, lehissä kirjuuttelivat että niistä oli viiksilöitä laittaneet tuola evuskunnassa, nii aattelin että jos vaekka myyräkkii pitäs loetolla, eevät pitäneet.
Hyvin tuli meellä päen pottuloita, ee passoo valittoo. vielähi on parjkymmentä penkkiä ylöskaivamati. jos sitä huomenna.
samalta maestuu, vaekka erilaella lauloovat. Sama seoun meissä immeisissähi, jotta matojen mielestä yhtäkaekki maokkaeta ovat, vaekkakii elläessä ovat olevinas toenen toestaan parempii; on vuorineovvosta ja mäkiohojetta, liäkäriä ja potilasta, nuotilleen ja nuotitta -laulojjaa, polliisia ja roestoo, pappia ja kuulijoo, miestä ja naesta, lasta ja vanhusta, resitenttiä ja jätekuskii jne jne. Yhtä herkkua matojen mielestä kaekki tyynni, turha tiällä on kenenkää yrittää rintoo rööhistöö!
ihan uamenta vastas. ei kannata röyhistöö, mittee nyt sitte vähäse, jos sattuu hyvinnii isompi kala haavin perukoille suamaan. Sillon suattaa kyllä tuo ylpeyen ryötäs iskeja, että oun minä sennäi melekone kalamies.
näitten verbaaliakrobaattien novellie lukkiessa!!!!!
Parempi yksi pottu kellarissa kun monta pottuo koko talaven pellossa. Ota ihteäs niskasta ja vie ihtes sinne pellon reonalle ja mieti sitä, miten pakkasessa potuilla on paha olla ulukona. Ne haluaa kellariin. Minä tiijän tuonnii.
Ehkä se haju sinustahi vähenöö ennen rehvejä, muuten toevon nuhhoa siksi aijaksi. Tae otan muun näpäkän sulukijan sieramiin.
miullekkii se oun tämä kirjuuttelemine niin vaekata ja työlääntuntusta, että ei montaa sannoo päevässä kykene. ja välillä pittää käyä syömässä että jaksaa.
se entinenki äet siellä ruottissa kirjuutti sille pojjalleen ruottin armeijjaan, jotta: rakas poeka älä kirjuuta kovin noppeesti, ku me tiällä kotona ei osata lukea kovin joutusasti.
se on sama tiällähhii, par sannoo kerrallaan, muuten tulloo hiki, vilu ja näläkä, sekä lukiessa että kirjuuttaessa.
Oelpa eilissäpäevänä Alepan tarjouskorissa parraan myyntipäevän ohikäöneitä leivonnaesia. Ja eeku ostammaan koko korillinen ja äkkiä sittenni. Aattele sie Tuppu; puoleen hintoon leipomuksia.
Noh, oesinha voenu pyytää sinut ja Tuppuraeskan päeväkahville, mutta enpäs oekeen ehtiny, ko leipomukset kerkis jo sitä ennen loppuva. Katos ku; olihan ne hyvvii!
Mutta niinko aena, isosta ilosta on seuraamuksena monestikki melekonen murhe. Nimittäen ko alleraapustanu saerastoo laktoosi-intoelua...ja...mahahan siinä pyörähti kerran jos toesenki kerran ympärämpär.
Ja pitiki just pamahtamisen hetkellä Pallotoolin istua omaa privaattia istuntoosa huussissa, eekä voenu armahtoo hättää kärsivää, jotta oesi päässy vuorostaan tyhyjän päälle.
Lopun varmoon arvootteki!!! :(
No tämäpä on mallillaa ku sattu Pallinaamannii kansa melekee yhtä aekaa vaa vielä tarkempi ajotus oli Kaenuuskan kansa. Oliko minnuuttiijjaa välijä ku Kaenuuska paeno nappullaa nii minä jo änkäsin linijole. Pallinaaman kansa sentää puoli tuntija eruva.
Vae on Pallinaama ollu paskatila? Elä sitte tormaa tänne Temmeskirkon lähele iha justiisa. Minula on viimme keyvvääne noroviirus vielä tuoreesa muistisa. Enkä joutasi makkuuhommiin ku hirvenmetätyski alako viimme viikola. Entistä tähelisempää nyt ku tuli tämmöne katovuosi.
Miten se teilä? Tuliko sullekkaa ies jyvvää jyvästä vae vetikö miinuksile? Pottujaha sulleijollukkaa omasta takkaa nii että niistä ei tullu vahinkuva.
Kuha paranet nii polokase mopo käöntii ja ajele sellile. Juuvvaan kahavit kuitenkii. Minä tarijuvan.
Teitpä kerrannii semmosen kyselyn, että minnäe tiijän vastauksen! Onpa omalaatusta kokemusta tuolta alalta. Sitä on sitten kansanlääkitty hiilillä ja muilla luonnontuotoksilla. Parattu on ja toiseen reonaan jouvuttu. Sehi on onkelma. Mutta joku pahanhajunen öljy tepsii toas siihen. Janiinetelleen. Hotapuluveri on sitten erikseen. On se tuo lääke-elämä kehittyny noppeaksi ja kalliiksi. Ei Pussikaa voe aottoa, kun tuhisoo tyhjeä.
Ruperisin jo unta näkemään, että oon teijän kansa siellä sellillä kahvilla. Ihan viattomasti vain kahvihalussa, ja ehkä herkkupulla voesi kelevata mulleki. Tuo oli kaonis unikuva. Haekeaksi veti kaetanoaman.
sitä tulleep hirvenlihhoo ihan makkoomallaki, ko sinä ja pari muuta kaveria tuotte tullessanne. Se on sitä aetoo rakkaotta ko paeskaa kaveria hirvenlihaköntsällä aena sillontällön.
Eehä miust ou hirvimetälle: niin on hirvellä kaaniit ja samettiset silimät, etten niitä tohi sammuttaa. Tehkööt jähmäkämpiaevoset semmosta hommoo, niiltä se käöp!
Ja makkoomallahan sitä oun pottuaki meelle ilimaantunu. Aena tuota on ollu sevverron jollae yl'määrästä, jotta pienellä vaehtokaapalla siitä on selevinny. Kerrannii löösin kaatopaekalta ison läjän aevan hyvvää makkaroo ja vaehoen sen muutammaan pottusäkkiin. No ne ee ihan makkoomalla tullu, mutta harrastuksen lomassa kuitennii! No siullehhan ne makkarat mänki, mitä nyt sulle tätä turajan. No muistutanpa jos on unohtunna.
Syöttekö HIIRIÄ ja sen tuotoksia mahataotiin? Jo on aekoehin eletty. No onneks ee kuitenkaan kuoloehin.
Pitäskö siun laettaa valakonen takki päälle ja avata oma Raktiikka, ko oot noenki hyvä ja ihan ihteoppinu Lääkäri?
Tuu ihimeesä. Siitä ne posket levijää sullae ku väännät minuj ja Pallinaaman kansa toppakahvia. Puhuttas mukavija. Vaan minkä verra sulla oes matkaa? Meinaan että pitäsikkö meijjän tuon Pallinaaman kansa ärsästä muutama sata kilometrijä Kaenuuta kohti jotta sulleijjoes aevan toevottoman pitkä kahavireisu?
Nyk ku oesi vielä Harrikatkii ajovalamiuvesa. Ennen talavija oes hyvä pölläöttää karstat pakoputkesta ja sehä tapahtus siinä samala. Sanos vaekka Tuppuraeskale ja Pallotoolile jotta supiskaa raohasa omijanna ku me miehet käömä vähä ottamasa kekettijä. Niilä kulluu hyvinnii yhen Kaenuunreisun verran aekaa iliman pelekuva että puhheeaeheet loppusi.
Jotta ei muuta ku lyyvvää päevä lukkoon. Heti kohta ku Pallinaamala on maha vähä asettunu. Muuten se pillaa nahkahoususa ja paavolalaeste maeneen.
Ja eeku menoks, kuhan paekasta sovitaan. Miten oesi Manamansalo?
EEkä mahataavista oo haettoo, sahhoon nahkahoosuihin luukun takalistoon ja sitähän voe härän tullen vaekka vaahissa ruippaottaa tienposkeen. Taekka, en malta olla sanomatta: Tuppuran poskeen:))))
tuoho veljien puhheeseen semmone välipuhe, että taes olla toissasyksynä ku minnäin sain makkoomalla hirven. olin lavalla ja ku oli nii taatisen aekane herräytys nii nukahi. ja ajo käännissä. no sehän arvaa mitä siitä seuraa. hirveät posmitukset. no, minä en niistä paljo piitannu, meijän mualla ku piäasjassa ollaan ja toene ajo alko. mittään ee kuulu ja tuas alko ramaseemmaan. silimä luppassoo nii mukavasti ja tuas heräsi liia myöhään, mutta kerkesi viel just possauttoo pari luakia hirven suuntaa, ja siihe tuo kellisty ja ihan makkoomalla suatu, ylös en noossu koko aekana.
minä ihan ymmärsin että kaenuuska puhu lotista?
voesko sitä tiältä meiltäki piäin osallistuva tuohon kahvinryystäjäisiin? missee päen se munasalo oun?
miullae kyllä mittää harriloita ou, mutta jos sua tuolla setsetalla tulla, nii sitte. isävaenaa sillä käv savotalla ja tuolla se on siittä asti riihesä ollu. joka kesä minä sillä oun kalalla käyny.
Melekee yhtä hyvä ku yks Yrijö täsä tuonottaen kerto. Se ku oli joutunu iha rikokse polluile syyttä suotta.
Niilä ku oli ollu viimene lupa aoki ja muutennii metätysaeka umpee menosa. Se Yrijoö oli ollu passisa ja nähäny ku yksi hirvi oli alkanu konkoela makkuultaa ylös pikkuse matkan pääsä. No Yrijö oli ojentanu tussarisa ja paokaottanu. Ja hirvi oli kavonu. No Yrijö siinä ootelu, ja eekös mittää, se hirvi oli taas alakanu nousuhommat. Ja Yrijö ampu uuvestaa.Ja taas nuppi katosi. No Yrijö siitä teki lähtyvä, että pistäähhä se pittää. Nii ku Yrijö alako lähetä nii eiköhä se vielä kerta nostanu päätää ja aekonu lähtijä lipettii. Yrijö sitä tähtäsi oekeen laokkiin että joko nyt tehuvaesi. Sitte tuli hilijasta.
Ja ku Yrijö eteni nii siellä kuusejjuurela makas kolome hirvijä sorkat oekosena. Yrijöle siitä hätä jotta äkkijä puhelimet kuumiksi, oesko jollae porukala vielä hirviä juoksusa. Yhen hirven puutteesa oli naapuriporukka ja sae tulla valamiile, mutta yhestä piti ottaa yhteys riistapolliisii. Muistelen että ei se Yrijö siitä sakkoja saanu eikä tiilempäetä joutu lukemaa. Taesi mennä nii jotta huutokaopala se yksi sitte valtijon piikkiin myötiin.
Se Yrijö ny tuola tuonilimasisa. Semmone pikkune ja sitkijä ukko, semmone kuivankäläppänä. Meni metäsä nii hilijaa ettei sammalii juuri urraa jääny ja Yrijö ku pääsi hollile, nii siinä ei hirvelä ollu mittää sanomista. Pattaa joutu.
Vaa aena oli Yrijö liikekannala. Sinä taejat olla sitte vielä velehompi ku makkuultasi lasetat. Tuu Temmesjojen metätysseoraa. On meillähi sulle lavoja makkuualustoeksi. Muuta ko koesaat ja aena välilä tusjaotat hirven nurin. Me kyllä voejaan juoksuttaa niitä sinuva kohti ihan suosijola. Ja maestellaan välilä niitä sinun kukkojasi. Pienet valumat ei haettaa. Siitä ko kerran haokkaa ni valumajäläkiä eijjoo olemasakkaa. Ja makijaa evästä seon muikkukukko. Taejat olla sinnäe Kaenuusta? Vaekkoesit tuon Kaenuuskan puolisko?
Mei sitä katota että minkälaesela kaakila sitä ite kukaneennii rattastaa. Pääasija ku kulukee etu- tae takaperi nii jotta perile pääsee. Ja takasikki tietennii oes hyvä päästä, aenaki jos sielä on Tuppuraeskan malline kojin hengetär outilla.
Semmonen ku pittää kuulusteluva, nii siinä jo sana takeltellee ja punaväri kihuvaa naamale ja alakaa isot hikikarpalot tukajjuuree kohota, vaekkeijjoes ollu pahantevosa eikä ies semmosta ajatellukkaa. Ja kumma ku alakaa ihan niinku omatunto kolokutella vaekkeijoesi muuta vilunkija tapahtunu ku että ei muistanu kattuva kellovviisareita tarpeeksi tihijään.
Vaa voeha olla että sulla on laupijaampi tappaos. Vaa ei sitä sitäkää mahottommii kestä kojetela. Säästysi sitte sitä laupevutta ihan tosi tilanteisii. Niin ku kärppäpelleihin ja semmossiin.
vaekka mikäs sitä oes siellähhii asustoo. kiitosta vua kutsusta, voes sitä joskus tulla jahtiloille. ihan vuan mallija kahtommaa. tuo tarina tuosta yrjöstä mahto olla totta?
minnoun kerra suanu jänespaestin ihan vuan makkoomalla.
olin tulilla selälläen ja pannuva vahin ettei porot ryöpsähä nuotijjoo, nii sihe loikki jänes, eekä huomannu mittään, sitä tulta haestel ja ihmettel. minä kahtoin sitä ja karjasi nii kovvaa ku kurkusta läht, ja uattele, se pyört kauhusta ja minä sitte kapulalla kummautin siltä hegen poes. siästy patruuna.
se oun tuop laupevus ihan melekisten tärkeempiä asjoita. hyvin puhhuit. mutta aena sitä aekaa tärvääntyy ku reissusa ollaan. ee sille voe mittää. meillä on aeka vähä kärppälöitä, taetaa olla piiri pannnunna ne ihan metästyskiletoon. ja kaukalaloon minen niitä laskis alkuusakkaan, liekkö ossaavat etes mailaa pittää oekeesta piästä kiinni, tiivätkö tuota?
Täälä ne kärpät on meleko epelijä varsinnii maelan kansa ja justiisa kaokalosa. Sinet taija olla oekee urheilumiehijä? Minä sittoon kärppäläesijä henkee ja verree. Ollu siitä asti ku ne sarijaan nousi. Ja ku vähä tunnennii niitä tae niitä jokka sillon voetti mestaruuvven ku Jalonen heilu itekki maelan varresa. Hänet ja Kimun ja Pökön ja Karijala Veikon ja ketä niitä ny oli, Kaetsu aenaki.
Vaekka nyhä se Jalonen kulukee punasesa hifkitakisa pollijana. Siitä saattaa tulla kärpile meleko vastus siitä hifkistä kuha Jalosen opit mennee perile. Sano minun sanonee.
Nii siitä Yrijöstä. Kyllä se Yrijö on oekijasti ollu ja tosi on tappaos. Yrijö vaen lähti täsä vaijjaa kymmene vuotta sitte autuvaamile hirvestysmaele. Vanahapoeka oli ja nätisä tuvasa asu ja piti siistit ite kunnosa. Ja tosi mettämies oli. Seos pärijänny komijasti vaekka oes syvänmaela asunu iltiksee. Oes löytäny ruokasa ja juomasa ja pysyny lämpymänä. Ja et usko mite hyän nisun se Yrijö leipo! Siihen upposi munija ja sokerija ja oekijaa voeta.
Emäntää ei ollu Yrijölä. Vaekka näen äkkiseltää tuntus jotta tarijokkaetahi oes ollu ku ei oes huono ollu olla Yrijön emäntänä. Sitä ei vissii ollu luotu Yrijöle sitä puoliskuva. Seos pitäny olla samallaene kässehtijä ku Yrijö itekki oli. Oes menny Yrijölä rytmi sekasi jos oes ollu vaekka sellanen ku tämä meijän Tuppuraeska. Ei sen kynsisä oes Yrijö ehtiny aamula vuoteelta nousta ku oes jo tullu komento takasi pehkuihi. Että ilta tuli jo. Siinoes jääny hirvet pyytämäti.
kaekenlaesija pelilöitä on tullunna harrastettuva. mutta emminä noeta runkosarajalaesii tunne. muajookkuemiehii suatan teetää.
Vai olj yrjö semmone mies. no nytteemin suap metästellä autuaammilla metästysmuailla. oun monasti miettinynnä, että siellä tuavaassa täätyy olla eri hyvät haalikot, ku kerta ollaa taevaassa. yks toene puhveli se kyllä sae minut eppäillemmää, ku se sano että ee siellä taevaassa ou mittää semmosta, mittee tieällä voep kuvitellakkaa. ja jos kerta haalikon voe kuvitella, nii ee kae sitä sitte ou taevaassakkaa. mitenkä sitä sinä tästä asjasta uattelet?
Seon se taevas semmone paekka jotta sinnehä se mieli pallaa mutta minä luulen jotta sielloon semmosta mitei voe täälä ies kuvvaela. Vähä niin ku se virsi kuussattaakaheksantoesta. Että kaekki sanat ovat köyhät kertommaan taevaasta, sen juhulariemusta.
Jos sitä pitäs näen maallisi voemin kuvvaela nii tunnelma saattasi olla vaekka juhannuskesän pyhäaamu, ku istuu portaela einee jäläkii ja kahtoo ku mettiäene pörrää apilankukisa ja koevu lempijästi heiluttaa helmojjaan ja kamarin akkunasta tuuli pullistaa ulos pitsiverhuva. Semmosta kokonaesvaltasta hyvvää olua, ku ulukona ja sisälä on kaekki tasapaenosa ja pelekkää kaonista on näkyvisä käänsipä silimäsä mihi hyvvää.
Tarvinneeko tuola haolikkoja? Vaekka mistä sen tietää jos jollae on pyhäaamun olo haolikoeta rasvatesa nii saa se sitä Taevaan Isän puolesta rassata ja rasvata. Heh, äetimuori varmaan kutos harmajia sukkija joesa oesi kaksi punasta rantuva purkulangasta varrensuusa. Ja Tuppuraeska keittäs aena vähäm päästä kahavit. Ja Kalle velj pyytäs muikkuva vissiin?
Sitä pittää kyllä ny ajatela tuota asijaa. Minnoon aena sanonu jotta ku minä en täälä maan päälä oo mikkää laolumies, nii taevaasa minä laolan sitte siitähi eestä. Oeshan sitä siinäe jotta ku eijjoes mistää kohti kipijä ja ossaesi laolaa komijasti.
kyllä velj osas kaaniisti tuon taevasasjan selittee. tuoho ei ou mittee lisättävvee.
Minä olin hillassa toessa kesänä. Ja saen meton ja se kuoli. Siis tavallisella sanalla "metson" tai soatto se olla koppelohi? Enpä tutkinu.
Poemin kaekessa raohassa korpihilloa ja lintupoekue lähti räpeltämään eestä poes. Minun kumisoappaan alta kuulu pieni eäni. Siellä oli yksi poekanen. Nostin sen mättäälle ja siihen se kuoli.
Olin tappanut ennen aekojaan mehtäkanalinnun! Iliman pyssyä, iliman luppoa ja iliman tappohalluo. Ihan seälitti.
Mutta sitten kovetin ihteni ja ajattelin, että oesi se kuollu vävypojan takkie syksyllä kuitennii. Kumpi parempi?
Henkikulta metän eläjillä ei säely millään, kun on nuita tarkka-ampujie suvussa ja sen liepeillä.
Ja sitten tämmönen muori, joka on liian riskinä marjassa, että pienet jeäpi alle. Lie tuota huonoa onneahi matkassa joskus. Se lintu oli isompi kun varpunen. Näky se ehkä taevaalle asti ja siten kohtalosa tuli kirjatuksi ylös?
Sitä toevon ja itelle armoa!
Minä tarkotin tulen tekemeä lopputulosta halakojen kanssa.
Mitä siitä tulloo? Tuhkao ja hiiltä.
Te vänkäätte sen hiiriksi ja lotiksi. Elukkakirja ei tiijä mikä lotta on, mutta hiiret tunnen silimästä silimään. Ai jaa se piti kahtoa sotakirjasta, hoksasinpa minnäe jottae.
Vae onko siellä ihan lapset assiella, kun puhutaan hiiristäjalotista, vaikka minä puhun hiilistäjarotista. Vae miten se oli? En tiijä enneä itekkää.
sinnee taesit tossaanki puhua niistä hiirilöestä. minen malttanu olla puhumatta lotista, oekeessa out. vähän lapsettaa joskus. nii se muorjki sannoo, aeka ussein, jos rehellisii ollaan ja miksei oltas.
Kyllä on paha yhteenliittymä, kun rehellisyys ja raakuus on naemisissa. Silloin lentää päen kaetanoamoa kaikki kurjuus. Eli tottuus.
Minä haluon olla rehellinen sievällä tavalla enkä sano, jos pallinoama on liian pyöreä tae tupun haju eikun sinun haju on etova. (Hyihirvitys, kun mätä haesoo kun ees ajattelen sinun viljelyksie.)
kumpaako meitä moitiskelit. ee muute mutta jokkaiselle omansa, ettei mee haakut viärälle miehelle.
Laeton sanat huonosti, yritin kehhuo, mutta vahingossa moetin. Niin se elämässä keäntyy kaikki veärin päen joskus.
Sinä oot kalle ja jo nimi kertoo sinusta paljo. Tuppu on kansa hyvä nimi miehelle. Palli vähän ouvompi, mutta menköön. Me leikittiin lapsena aena pallilla eikä pallolla niinku nykyset, viinimmät lapset. Oli se aekoa!
nauruun, tilatkaa ampulanssi!
minnoun kaavan miettinnä, onko se oekeen sannoon tuppuraeska vae tuppuraiska. meillee päen ku raiska on semmonen vähän reppana tae muute vähäne. ja ku se tuppurtar ee oo mikkään kovin vähäne. pikemmiinkii ihan päevastoin.
ko pitkästä aikaa tänne palstalle kuikin , niin näin hauskoja juttuja...no hauskoja ja hauskoja..ei kait tuo satonäkymä mikkään hauska oo...mutta hauskasti kirijotettu.pottua tuli meilleki huonosti, mutta sentään sen verran ko maahan pantiinkin, että ainaski ne uusiutu ne potut.hilloja tuli jonkun verran, muttei mustikan mustikkaa..puolukatkin on lie ison kävelyn takana, että sankkolliseen pääsis..
olis se kallis asja, jos intternetistä tulis jottae semmosta, mistee tulis joku ilosekski.
Tahtoo vua olla noeta muajäristyksiä, tappamisija, sotia, tallosmurheita ja muita mullistuksija.
eip ollunna tielläkkää mustikan mustikkaa, puoloja tuli sentäös muutama sanko.
Mulla on semmonen vaesto, että sinä oot meiltä päen. Ossoatko tätä murretta siis kaenuuta? vae ootko ylempeä vaekka koellismaolta? mitä kieltä siellä puhutaan?
onhan se hyvä assie, että potun siemenet uusiutuu, tosin laatikollinen pantiin peltoon ja vaen puoli tuli takasi. Hävikki oli melekone. Katovuosi voe olla virallinen nimi tuolle tappaukselle.
Hilloja tuli noin parikymmentä ja mustikkoa ei montakaan kunnon väristä, van niitä kylykeisiä, vijolettie öklötyksie. Poes piti sylykeä suusta. Puolukkoa ei näkyny mutta kuulu kuitennii olevan lännempänä. Että sieltä vissiin sae suomalaeset ja jotkut muutki ihan mukavie kilomeärie.
Täsä jo sivullinen tullee uteliaaksi, että minkälaiset pilleet sielä oikeen paatta pystyyn.
tänne kulukeunnu miehen matkassa ja yritän sölökätä vähän tätä paikallista murretta. kyllä täällä vähän niinko veännettään, mutten minä kunnolla ossaa.puolukoita mua himottas saaha . ne on tarpeen näin vanahalle muorille, ko ruppee olleen vaevoja....Täällä puolukkaakin meleko tunnustellen...puolukannuusa täällon.
En oo lukenu tätä koko ketjua vielä läpi, käviskö se ilimi jossainkohti?
nuo pojjat sano että ajeltas munansalloon, en kyllä tiiä missee päin se ou. mutta eiköhän tuo seleviä.
Mistä niitä musti- ja puolukoeta saesi? Tuppu tuo muuan litra jotta peästään alakuun tuossa terveyven hoijossa. Minä oon lyytin kanssa samassa vaevassa, että äkäset marjat aottaa sisuksie toimimaan jotenkuten. Erityiseti se herkkä alue tuolla virtsatiellä vahvistuu. Sano äetivaenaa.
Tämä on vakava pyytö sinne länsirintamalle, avun huuto melekeen. Tuokoa puolukkata sanos paltamolaene. Mutta minä en oo ihan niitä.
on vissiin tullu, minnoon ijästäpäin, ni ei tänne palajoakkaan. Jotkut saaneet ämpärillisen...oishan sehi jo jottai!!!!Tännään täytyy mennä kahteleen , ennenkuin rännän pukkaa!
tarkotin KAHVIKOKKOUS..mutta jäi joitahi kirijaimia innostuksissa poies. Liekkö tarkotat Manamansalloo tai Munsalaa taitai joku muu piilosana tuo on ??
jompikumpi tae sitte ihan joku muu paekka. pojat tuossa ylempänä ossoovat sannoo.
Eepä elläessä oo kamalampaa ko pestä miesten vessoja: ohi on männynnä että lorina vuan käänynnä, eekä oo vaivauvuttu ies siivoomoon jäläkijjään!
Ja tässäpä kaekille arvotusta:
1) Mistä tietee että miestenvessassa on käöty tarpeilla? Hanan seuvvusta sitä ee tiijjä, koska se on aenae koskematon ja puhas, mutta mistä tietee?
2) Minkälaenen vessassakävijä on kaekkein sotkusin?
3) Mistä tietee että saunan akkunan takana on ollu tirkistelijöetä?
olj mahottomasti hyvijä kysmyksijä sinulla.
En kyllä tiijä miten ne tähän avvaukseen liittyy mutta kohtapaha sekin selevijjää.
Tallous kuralla, maha kuralla ja saonan ikkunan takunen kuralla. Siitä sen tietää. Että joku ilikesi tulla tiiraamaan minun ihanie muotoja.
ni laetetaanpas liittymmään:
Siivoojan tallous ee oo kuralla eekä vuarassa niin kaoan ko vuan miehillä ee onnistu tarkkuusammunta.
No va ettekö tiijä vastaoksia?
nyt het ymmärsin, kaek on männynnä kuralle.
Outko muute varma, ettei käynynnä toesin päen. Jos se meni kuralle sitten vasta kun näki sinut siellä saunassa? en mie halluu arvostella kenekää muotoja, kuhan vuan aattelin.
siittäe tietee ko on akkunanalus mööhennetty. Mutta myöski siitä ko on akkunnaan läntätty rasvanen nokka ja siitä on jäänynnä akkunaan rasvanen kolomiojäläki.
eepä sirpan lanttu paleltunna, hyvin out yskän ymmärtännä. enpä keksi vastausta.
kerronpa sulle Kalle ko oot niin mukavanolonen ja varmaan -näkönenki heppu.
Miestenvessan käätöstä kielii pöntön etusta; siihen on tippauteltu pis-tippoja. Ja oekkeestaan muaalta ee tarvihe ies pestä.
Mutta pahimpia (sannoen alussa väärän totistuksen miehistä, ee ne ou pahimpii vessansotkijoeta) vessansotkijoeta on HYGIEENIKKO-NAESET! Neku ee uskalla istahtoo reelusti renkaan piälle, vuan yrittävät lennättää tarpeesa metrin yläpuolelta pönttöö. No tieteehän sen että miten siinä käöp!
Minä en ikinä muista siivonneeni ukon jätöksiä enkä ulukohuusin reunuksie. Ei oo valittamista.
Ja kun en oo mies, niin en tiijä, mistä valskovaa, jos jäläkie jäepi vaekka lummeen. Tae tiijän, mutta en kehtoa sanoa, että tiijän. Kyllä se kesä talaven keltaset sotkut siivovaa, ei tartte minun. Eihän koeriekaan nsvessassa asijoilla käytetä. Eikä kukaan valita. Antaa olla ukolle sama vappaus, ei kauas mee luonnosta muutenkaa.
hyvän aatoksen Kaetanaama!
Läjjäötän huomenissa kaekkiin miestenvessoehin laput, joissa lukkoo:
Miestenvessa on muuttanu kuusenjuurelle, tervetuloa.
Eekä tarvihe ennee kumarrella pönttölöille!
muistijako tehä sen jätvesjilimootuksen sinne kunnantalolle?
se pit tehä tämän vuojen alakuu mennessä. Kato siihe oesit vuan lisänny sen ukkos ja laettanu vaekka, että: urreajuoksutus, vakinainen, paekka vaihteleva, ee vaakutusta kaevokäättön eekä pillaa juomvesijä. Näen sois tullunna kirjoohi ja kansiloihi. Nyt kuse kussee yltympäriisä iliman ilimotusta, ni se oun vähä niinku laetonta toohua.
pittäes kieltee koko veenheitto miehiltä, josseivät jässyynny. Taekka pittäeskö miärätä koolutuspakko assien hyväksi? Vaekkapa Jämsän korkeeseen ja keltaseen talloon, passaes ainahii värin puolesta.
siitä vuan kurssiehotusta pukkaamaan.
Vae laetonta on ukon pakkolaskut nykysi?
Onpa suomi muuttunu niuhottajaksi, enpä oes uskonu, että tämän vielä näköö. ihan kirjotettuna s24:la ja lakina.
Nyt meni tämä muori mykäksi muutamaksi punaseksi minuutiksi. Se ei oo pitkä tovi, kun kävasen kyykyllä tuolla...
kurssille?
Käviskö vaekka "Kusetuskurssi"?
Ja aviovaemoille samaan aekaan "Onko liika hykienia aina etes hykieniaa"?
Se pykälä oel tarkotettu pellossaeläjille ja kurittomille. EEhän ukollas ou mittään hättää ko käöp aenae samoehi puskihin suhhuuttelemassa.
Nyt menit kyllä tietämätä asijan ytimeen. sitä minä ajattelin, kun on tuota laajempaa kokemusta siitä, miten voepi säekytellä heikompie. Mutta tuommoseen en oo ite syyllinen, mitä tuli sinne saonan akkunan taakse.
Miksi tuo punanen minuutti ei ota loppuakseen? Taesi kellosta mennä patterit sököksi ja toenen kello lopetti raksutuksen kans.
Nyt on pakko sitten uskoa, että on yö ja uni vuorossa. Hyvät unet teillehi.... krooh...
mittee se sisar meenas sillä luajemmalla kokemuksella. eikös se pohjaalaine missi ou se laaja-aukee?
se ou senverra herkkä asjii monelle, että vaekee on nimilöitä alakaa laittelemmaa. mutta jos vaekka jokkii mutkitteluilimaus, vaek että:
Tuu kurssille, ee tartte puolukoita syyä niim paljo.
tae joku muu semmone missei iha suoraan sanota, että karkailooha se ja että pittee ussein käyä puskassa.
vaekka että: puskakurssi keskiäkkäisille.
tuosa nuo otsikot ja nimmerkit.
ku ee näe ja ee sormet tottele.
kuluneille poloville...? Eihän se taho kyykkypissaus metässä onnistua, ko polovet ei kestä....No tämä meni ny tälle tasolle...sorry!
Katsokaapa Hesarista Viivi ja Wagner.
Ehotan sulle kultasta mitalia siitä hyvästä.
Oot avanna miun silmäin, jottei miehenköriläät tahalteen lorruuttele huti, vuan vaevasa johosta. Nytr voennii siivota iliman turmelusta ja melekeenpä iliman rumia sanojakkii. Out sinä kallis velj, ko osovat näen rakkauvella ja kärsivällisesti esmerkkien ja raatakangen avulla opastaa ymmärtämätöntä.
laskeva kaari, mikä vanahaa vaevaa...
luulisi että polovettii tykkää tyrnistä, ulokosesti ja sissäisesti
ee ennee ou raatakangeks minusta, ne on ollunna ja mennynnä ne ajjaat ;)