'Perusteltiin sosiaalisin syin'

Esim. vuonna 2005 87% raskaudenkeskeytyksistä perusteltiin sosiaalisin syin, eli _elämänoloista ja muista olosuhteista aiheutuvalla_ huomattavalla rasituksella. Niitä ei siis perusteltu naisen haluamisilla tai ei-haluamisilla/niistä juontavalla rasituksella.. :D Monikohan noistakaan koki todella elämänolonsa/muut olosuhteet niin huonoiksi, että tekivät aborttinsa todella sen vuoksi..?


"Aborttiin päädytään yleensä sosiaalisista syistä. Viime vuonna lähes 87 % keskeytyksistä perusteltiin sosiaalisin syin, eli ”elämänoloista ja muista olosuhteista aiheutuvan huomattavan rasituksen vuoksi”. 6,2 % aborteista perusteltiin raskaana olevan alle 17 vuoden iällä."

http://www.terkkari.fi/?page=0560865&id=6241045


Ja alla pari hyvää kommenttia asiaan liittyen:

"Jos tarkoitus olisi kirjoittaa laki, jonka mukaan nainen saa abortin aina pyytäessään, ei olisi tarpeen kirjoittaa ensimmäiseen pykälään kuusikohtaista luetteloa raskautuksen keskeytyksen syistä. Riittäisi todeta, että nainen saa abortin pyytäessään. Ei olisi myöskään tarpeen säännellä kielteisestä aborttipäätöksestä tehtävää muutoksenhakua, mikä vie suuren joukon pykäliä."

"Tiedän varsin hyvin, mikä on laintulkinta käytännössä. Toteankin lähinnä, että millään muulla alalla lakia ei tulkita noin selkeästi sen henkeä vastaan. Esimerkiksi puolimielen kommentti aborttiperusteen syntymisestä on järjetön: ”jos nainen sanoo ettei kestäisi synnytystä ja hoitoa, se on riittävä peruste.” Tämä olisi tulkittava muussa sosiaalitoimessa siten, että jos ihminen katsoo tarvitsevansa sosiaalitukea, hänellä on objektiivisesti katsoen oikeus siihen. Ei kai ihminen muuten sitä pyytäisi.
Mielestäni nykyinen raskauden keskeytystä koskeva lainsäädäntö on periaatteessa hyvä, mutta sitä ei käytännössä noudateta juuri siksi, että sosiaaliluonteisia abortteja myönnetään aivan liian kevein perustein. Jos lakia noudatettaisiin, tulisi myös kielteisiä päätöksiä esiintyä. En ole ikinä nähnyt yhdestäkään sellaisesta mainittavan.
Itse asiassa muuten ei lapsen pitämisestä ole äidilläkään päätösvaltaa enää sen jälkeen, kun abortin sallittu aika on mennyt ohi. Tämän jälkeen raskauden päättäminen on laitonta ja kriminalisoitua.

9.1.2008 klo 08.34, Erastotenes aleksandrialainen"

http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/kiltin-miehen-lapset-on-annettava-paihdeaidin-huostaan
741822
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 74

Vanhimmat

lapsettomana, halu ja päätös olla tekemättä lapsia koskaan mihinkään tilanteeseen on OLOSUHDE ja lääkäritkin sen tietävät.

Äänestä
  • ..ole lain tarkoittama olosuhde. Suosittelen sinullekin tutustumista nykyisen aborttilakimme historiaan ja perusteisiin.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..ole lain tarkoittama olosuhde. Suosittelen sinullekin tutustumista nykyisen aborttilakimme historiaan ja perusteisiin.

    ei riitä. Jos luet vaikka lapsilisien historiaa, voit saada varsin oudon kuvan lapsilisistä ja siitä mihin niillä pyrittiin.

    Lakien soveltamista ohjataan alemmanasteisella ohjeistuksella. Sekin on syytä tuntea, ennen kuin lähtee esittäämään "totuuksia".

    Äänestä

  • valmisteluaineiston lukeminen kirjoitti:

    ei riitä. Jos luet vaikka lapsilisien historiaa, voit saada varsin oudon kuvan lapsilisistä ja siitä mihin niillä pyrittiin.

    Lakien soveltamista ohjataan alemmanasteisella ohjeistuksella. Sekin on syytä tuntea, ennen kuin lähtee esittäämään "totuuksia".

    ..ja sen säätämisen historiaa ja perusteita tutkiessaan saa varsin selkeän tiedon siitä, millainen (yhä voimassa oleva) laki ja millaisin perustein ja tavoittein meille säädettiin. Kannattaa tutustua, jos ei ymmärrä aborttilakimme sisältöä.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..ja sen säätämisen historiaa ja perusteita tutkiessaan saa varsin selkeän tiedon siitä, millainen (yhä voimassa oleva) laki ja millaisin perustein ja tavoittein meille säädettiin. Kannattaa tutustua, jos ei ymmärrä aborttilakimme sisältöä.

    jos lain säätämisestä on kauan, on syytä perehtyä muuhunkin aineistoon kuin lain valmisteluaineistoon.

    Äänestä

  • mistä puhun kirjoitti:

    jos lain säätämisestä on kauan, on syytä perehtyä muuhunkin aineistoon kuin lain valmisteluaineistoon.

    ..asiaan hyvinkin laajasti.

    Jos sinulla on sanomastani poikkeavaa aineistoa, niin tuo toki se (sen tiedot) esille. Pelkkä heittely siitä, miten toinen keskustelija 'ei tiedä' ei vakuuta. :D

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..asiaan hyvinkin laajasti.

    Jos sinulla on sanomastani poikkeavaa aineistoa, niin tuo toki se (sen tiedot) esille. Pelkkä heittely siitä, miten toinen keskustelija 'ei tiedä' ei vakuuta. :D

    ilman salasanaa. Salasanan takana olevia ei ole korrektia levitellä.

    Suosittelisin perehtymistä yleisiin oikeusperiaatteisiin ja oikeustieteen perusteisiin. Ymmärtäisit mitä tarkoittaa "lainmukaisuus".

    Melko hataralla tietopohjalla olet liikkeellä.

    Äänestä

  • löytyvät internetistä kirjoitti:

    ilman salasanaa. Salasanan takana olevia ei ole korrektia levitellä.

    Suosittelisin perehtymistä yleisiin oikeusperiaatteisiin ja oikeustieteen perusteisiin. Ymmärtäisit mitä tarkoittaa "lainmukaisuus".

    Melko hataralla tietopohjalla olet liikkeellä.

    ..mihin kaikkiin tietoihin minä pääsen/olen päässyt jo vuosia käsiksi..?

    Mitä, jos alkaisit puhumaan asiasta ja tuomaan faktaa esille, etkä heittelisi enempää mitäänsanomattomia typeryyksiä, ja tekisi jatkuvasti räikeitä argumentointivirheitä?!

    Äänestä

täältä:
http://www.stakes.fi/FI/Tilastot/Aiheittain/Lisaantyminen/raskaudenkeskeytykset/index.htm

"Sosiaaliset syyt keskeytyksen perusteena lisääntyivät edelleen (90,5 %) vuonna 2007. Muita yleisiä syitä olivat alle 17 vuoden ikä (5,3 %), yli 40 vuoden ikä (3,4 %) ja neljän lapsen synnyttäminen (2,1 %). 0,5 % keskeytyksistä tehtiin lääketieteellisellä perusteella eli sairaudesta, ruumiinviasta tai heikkoudesta naisen hengelle tai terveydelle aiheutuvan vaaran vuoksi. Mahdollisen tai todetun sikiövaurion vuoksi tehtiin hieman enemmän keskeytyksiä kuin vuonna 2006 (2,8 % kaikista keskeytyksistä). Keskeytyksen perusteena on vuodesta 2001 alkaen voinut käyttää enemmän kuin yhtä syytä."

Lyhyesti: sosiaaliset syyt ovat niitä, joihin ei tarvita tiettyä diagnoosia tai ikää raskaaksi tullessa.

Äänestä
  • ..ja sanomastani poikkeavaa tuossa muka oli? Ei yhtään mitään.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..ja sanomastani poikkeavaa tuossa muka oli? Ei yhtään mitään.

    saatavissa olevaan tietoon ja käyttää lähteitä, jotka ovat luotettavia.

    Äänestä

  • viitata viimeisimpään kirjoitti:

    saatavissa olevaan tietoon ja käyttää lähteitä, jotka ovat luotettavia.

    ..vuoden 2005 tilanteesta, niin se pitäisi sinun mukaasi siis päivittää viimeisimpään tietoon.. No just. :D

    Äänestä

tulee vaan mieleen et vaikuttaa siltä että joku luulee että nainen hankkiutuisi raskaaksi tahallaan vain se takia että saisi hakea abortin koska se on niin kivaa...
siis, eihän aborttia pyytäisi jos sitä ei tarvitsisi?
ja se sossutapaus.. no, ööh.. mun mielest ainakin ihminen kääntyy sossun puoleen vasta viime hädässä koska se on äärimmäisen nöyryyttäväää ettei pärjää omillaan, ja jos on päätyny sihen pisteeseen ettei todellakaan pärjää ja ryömii sossuun pyytämään apua, niin kyllähän sitä silloin pitäisi myöntää..

mut nyt ei oo aikaa kirjoittaa lisää, pitääkin tästä mennä hankkiutumaan raskaaksi että saa taas käydä neuvolassa j alekurissa ku se on vaan niiin hauskaa tehdä abortteja, voisin tehdä joka kuukausi uuden!

Äänestä
  • jopa kanta-asiakasetuja. Joka kolmas abortti ilmaiseksi.

    leikki leikkinä ja nukkumaan

    Äänestä

  • ..abortin monelaisista syistä. Aika tavallinen syy etenkin nuorten/nuorehkojen naisten keskuudessa on halu olla ja mennä vapaasti, joka ei ole laissamme hyväksytty peruste abortille.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..abortin monelaisista syistä. Aika tavallinen syy etenkin nuorten/nuorehkojen naisten keskuudessa on halu olla ja mennä vapaasti, joka ei ole laissamme hyväksytty peruste abortille.

    on kypsyyskysymys. Yleensä tällainen, joka haluaa mennä ja tulla vapaasti ei tunne olevansa kypsä äidiksi - peruste abortille.

    Vapaana liihottelevilla ei myöskään ole halua tai tahtoa sitoutua ja jäädä paikalleen. Ei asuntoa, vakituista työtä, parisuhdetta jne. Nämä ovat ne vapaudestaan nauttivan sosiaaliset syyt jotka sieltä takaa löytyvät.

    Äänestä

sosiaalisilla syillä Suomessa, jolleivat muut kriteerit täyty. Etkö ole vielä ymmärtänyt? Mielestäni tämä on aika yksinkertaista.

Minä taas en ymmärrä, miksi ihmeessä meillä on näin takapajuinen laki.

Äänestä
  • Saadakseen lainmukaisen abortin, täytyy löytyä (mikäli mikään muu peruste ei täyty) sosiaaliset syyt, eli sellaiset tekijät naisen/hänen perheensä elämänoloista/muista olosuhteista, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat huomattava (=tavanomaista suurempi) rasitus naiselle. Ja mikäli tällaisia syitä ei ole, niitä kaivetaan ja muotoillaan nykykäytännössä...

    Etkös se ollut juuri sinä, joka kertoi, että jos tulisit nyt raskaaksi, tekisit abortin ihan siksi, että et halua lasta. Olisiko sinulla joitakin todellisia sosiaalisia syitä, vai ilmoittaisitko vain jotakin virallisiin papereihin (ajatellaan nyt tässä että ikäkortti ei olisi sinulla käytettävissä ;)?

    Äänestä

  • kopioin vastaukseksi erästä aiempaa vastaustani:


    "Kitinäsi luettu ;)
    Kirjoittanut: sydänakka 20.9.2008 klo 13.11

    ..ja sinä voisit nyt vaikkapa lukea ihan sitä aborttilakimme historiaa, niin huomaisit esim. sen, että meillä ei ole koskaan hyväksytty aborttia naisen oikeutena päättää elämästään syntymättömän lapsensa hengen kustannuksella! Aborttilakimme perustuu pääasiassa kansanterveydellisiin tekijöihin, ja sillä on pyritty antamaan naiselle oikeus aborttiin silloin, kun voidaan olettaa, ettei hän voisi riittävästi turvata lapsen elämää. Uudessa (ja edelleen voimassa olevassa) aborttilaissa otettiin laajasti huomioon sellaisia sosiaalisia ja taloudellisia perusteita, jotka olivat aikaisemmin useiden laittomien aborttien taustalla.

    Kun pääset jyvälle tuosta mainitusta asiasta, ja kun tiedät, että nykyään abortteja tehdään ihan halu/haluamattomuus-perustein, niin tiedät silloin senkin, että käytäntö ei vastaa lakia.

    Tutkimuksissa on todettu, että suhtautuminen aborttiin, ja etenkin sosiaalisin syin tehtyihin, on Suomessa melko kielteistä. Noin puolet on ilmoittanut aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa hyväksyvänsä (*edes) sosiaalisin syin tehtävät abortit (*eli että vielä ihan vapaa..). Lukujen muuttumista suuntaan tai toiseen ajan myötä on turha spekuloida, koska kumpaankin suuntaan kallistavia tekijöitä on. Mitenköhän on täten, näin demokratiassa (enemmistösääntö); olisiko oikein säätää lakiin oikeus vapaaseen aborttiin..?! Aikaisempi laki oli perusteidensa (kansanterveydelliset syyt, tavoitteet l. aborttioikeuden antaminen niille, joilla ei resursseja turvata lapsen elämää) vuoksi sen suurempaa vastustusta aiheuttamaton. Kansanäänestyksessä saatettaisiin mennä melko tiukoille niin suuntaan kuin toiseenkin. :)"

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    Saadakseen lainmukaisen abortin, täytyy löytyä (mikäli mikään muu peruste ei täyty) sosiaaliset syyt, eli sellaiset tekijät naisen/hänen perheensä elämänoloista/muista olosuhteista, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat huomattava (=tavanomaista suurempi) rasitus naiselle. Ja mikäli tällaisia syitä ei ole, niitä kaivetaan ja muotoillaan nykykäytännössä...

    Etkös se ollut juuri sinä, joka kertoi, että jos tulisit nyt raskaaksi, tekisit abortin ihan siksi, että et halua lasta. Olisiko sinulla joitakin todellisia sosiaalisia syitä, vai ilmoittaisitko vain jotakin virallisiin papereihin (ajatellaan nyt tässä että ikäkortti ei olisi sinulla käytettävissä ;)?

    Tuskin minulla olisi nytkään sosiaalisia syitä, ellei yksinhuoltajuutta laskettaisi.

    Mutta mielipiteeni on ollut sama ainakin kymmenen vuotta - ja 35-vuotiaana olin naimisissa, johtajatason puoliso, ei väkivaltainen eikä juoppo, molemmilla työpaikka, oma suuri talo ja puutarha, autot - - siis ei kertakaikkiaan minkäänlaista "sosiaalista" syytä. Siitä huolimatta olisin teettänyt abortin, sillä en olisi halunnut lasta (jos siis olisi nini käynyt).

    Toisaalta - koska emme asuneet Suomessa, olisin todennäköisesti teettänyt abortin ilman typeriä selittelyjä ja "syyn" etsimisiä, joten tämä kaikki on todellakin vain spekulointia.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    kopioin vastaukseksi erästä aiempaa vastaustani:


    "Kitinäsi luettu ;)
    Kirjoittanut: sydänakka 20.9.2008 klo 13.11

    ..ja sinä voisit nyt vaikkapa lukea ihan sitä aborttilakimme historiaa, niin huomaisit esim. sen, että meillä ei ole koskaan hyväksytty aborttia naisen oikeutena päättää elämästään syntymättömän lapsensa hengen kustannuksella! Aborttilakimme perustuu pääasiassa kansanterveydellisiin tekijöihin, ja sillä on pyritty antamaan naiselle oikeus aborttiin silloin, kun voidaan olettaa, ettei hän voisi riittävästi turvata lapsen elämää. Uudessa (ja edelleen voimassa olevassa) aborttilaissa otettiin laajasti huomioon sellaisia sosiaalisia ja taloudellisia perusteita, jotka olivat aikaisemmin useiden laittomien aborttien taustalla.

    Kun pääset jyvälle tuosta mainitusta asiasta, ja kun tiedät, että nykyään abortteja tehdään ihan halu/haluamattomuus-perustein, niin tiedät silloin senkin, että käytäntö ei vastaa lakia.

    Tutkimuksissa on todettu, että suhtautuminen aborttiin, ja etenkin sosiaalisin syin tehtyihin, on Suomessa melko kielteistä. Noin puolet on ilmoittanut aikaisemmin tehdyissä tutkimuksissa hyväksyvänsä (*edes) sosiaalisin syin tehtävät abortit (*eli että vielä ihan vapaa..). Lukujen muuttumista suuntaan tai toiseen ajan myötä on turha spekuloida, koska kumpaankin suuntaan kallistavia tekijöitä on. Mitenköhän on täten, näin demokratiassa (enemmistösääntö); olisiko oikein säätää lakiin oikeus vapaaseen aborttiin..?! Aikaisempi laki oli perusteidensa (kansanterveydelliset syyt, tavoitteet l. aborttioikeuden antaminen niille, joilla ei resursseja turvata lapsen elämää) vuoksi sen suurempaa vastustusta aiheuttamaton. Kansanäänestyksessä saatettaisiin mennä melko tiukoille niin suuntaan kuin toiseenkin. :)"

    lähes kaikissa asioissa, jopa naurettavissa.

    Päätös abortista on kuitenkin vakava asia. Miten on mahdollista, että Ruotsissa on normaali aborttilainsäädäntö mutta meillä ei?

    No, onneksi käytännössä meillä on vapaa abortti, vähän vain nyppii ne "sosiaaliset" syyt - sitä tuntisi itsensä ihan joksikin luuseriksi, pultsariksi....

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Tuskin minulla olisi nytkään sosiaalisia syitä, ellei yksinhuoltajuutta laskettaisi.

    Mutta mielipiteeni on ollut sama ainakin kymmenen vuotta - ja 35-vuotiaana olin naimisissa, johtajatason puoliso, ei väkivaltainen eikä juoppo, molemmilla työpaikka, oma suuri talo ja puutarha, autot - - siis ei kertakaikkiaan minkäänlaista "sosiaalista" syytä. Siitä huolimatta olisin teettänyt abortin, sillä en olisi halunnut lasta (jos siis olisi nini käynyt).

    Toisaalta - koska emme asuneet Suomessa, olisin todennäköisesti teettänyt abortin ilman typeriä selittelyjä ja "syyn" etsimisiä, joten tämä kaikki on todellakin vain spekulointia.

    ..mutta sinulla näkyy olevan luonnetta myöntää se asia, että abortteja teetetään (sinäkin olisit teettänyt siis käsittääkseni Suomessa asuessasikin- korjaa, jos käsitin väärin) ilman oikeita sosiaalisia syitä- "syillä" eli muka-syillä!

    *Hatunnosto rehellisyydestäsi*

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    lähes kaikissa asioissa, jopa naurettavissa.

    Päätös abortista on kuitenkin vakava asia. Miten on mahdollista, että Ruotsissa on normaali aborttilainsäädäntö mutta meillä ei?

    No, onneksi käytännössä meillä on vapaa abortti, vähän vain nyppii ne "sosiaaliset" syyt - sitä tuntisi itsensä ihan joksikin luuseriksi, pultsariksi....

    ..on tutkimusten mukaan Suomessa siis melkoisen kielteistä, ja kun demokratiassa elellään, enemmistösäännön vaikutuksen alla, niin päättäjät eivät ilmeisesti ole katsoneet voivansa ryhtyä mielivaltaisiksi. Kun vain noin puolet hyväksyy edes ne sosiaalisin syin tehtävät abortit, niin täysin vapaata aborttia ei mitä ilmeisimmin hyväksyisi enemmistö- edes se puolet kansasta. Vain kansanäänestyksellä saisimme selville abortin todellisen vastustuksen/vapaan abortin kannatuksen määrän ja kansan mielipiteen siitä, mutta tuolta edellä kerrotulta se kaikkien faktojen valossa kuitenkin nyt näyttää.

    Käytännössä abortin saa kyllä vapaasti, mutta juuri siinä se ristiriita lakiin nähden piileekin. Virallisiksi syiksi kaivetaan ja 'muotoillaan' vain sitten jotakin sopivaa.

    Eli kuten tuolla aloituksessa olevassa lainauksessakin sanotaan: Jos tarkoitus olisi kirjoittaa laki, jonka mukaan nainen saa abortin aina pyytäessään, ei olisi tarpeen kirjoittaa ensimmäiseen pykälään kuusikohtaista luetteloa raskauden keskeytyksen syistä. Riittäisi todeta, että nainen saa abortin pyytäessään. Ei olisi myöskään tarpeen säännellä kielteisestä aborttipäätöksestä tehtävää muutoksenhakua, mikä vie suuren joukon pykäliä.

    On selvää, että nykyinen käytäntö ei ole lainmukainen.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..mutta sinulla näkyy olevan luonnetta myöntää se asia, että abortteja teetetään (sinäkin olisit teettänyt siis käsittääkseni Suomessa asuessasikin- korjaa, jos käsitin väärin) ilman oikeita sosiaalisia syitä- "syillä" eli muka-syillä!

    *Hatunnosto rehellisyydestäsi*

    Mikäli Suomessa on tehty asiat näin vaikeiksi, ei se minun syytäni ole. Se, että nainen ei halua lasta on AINA pätevä syy aborttiin. Käytännössä se toimii Suomessakin. Ruotsissa se toimii myös teoriassa.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..on tutkimusten mukaan Suomessa siis melkoisen kielteistä, ja kun demokratiassa elellään, enemmistösäännön vaikutuksen alla, niin päättäjät eivät ilmeisesti ole katsoneet voivansa ryhtyä mielivaltaisiksi. Kun vain noin puolet hyväksyy edes ne sosiaalisin syin tehtävät abortit, niin täysin vapaata aborttia ei mitä ilmeisimmin hyväksyisi enemmistö- edes se puolet kansasta. Vain kansanäänestyksellä saisimme selville abortin todellisen vastustuksen/vapaan abortin kannatuksen määrän ja kansan mielipiteen siitä, mutta tuolta edellä kerrotulta se kaikkien faktojen valossa kuitenkin nyt näyttää.

    Käytännössä abortin saa kyllä vapaasti, mutta juuri siinä se ristiriita lakiin nähden piileekin. Virallisiksi syiksi kaivetaan ja 'muotoillaan' vain sitten jotakin sopivaa.

    Eli kuten tuolla aloituksessa olevassa lainauksessakin sanotaan: Jos tarkoitus olisi kirjoittaa laki, jonka mukaan nainen saa abortin aina pyytäessään, ei olisi tarpeen kirjoittaa ensimmäiseen pykälään kuusikohtaista luetteloa raskauden keskeytyksen syistä. Riittäisi todeta, että nainen saa abortin pyytäessään. Ei olisi myöskään tarpeen säännellä kielteisestä aborttipäätöksestä tehtävää muutoksenhakua, mikä vie suuren joukon pykäliä.

    On selvää, että nykyinen käytäntö ei ole lainmukainen.

    laki ei ole käytännön mukainen :D

    Muistelen muuten lukeneeni, ettei Suomessa olla koskaan ryypätty niin tanakasti kuin kieltolain aikana - ja että epäonnistunut kieltolaki sai aikaan yleisen lainkunnioituksen alenemisen...

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    lähes kaikissa asioissa, jopa naurettavissa.

    Päätös abortista on kuitenkin vakava asia. Miten on mahdollista, että Ruotsissa on normaali aborttilainsäädäntö mutta meillä ei?

    No, onneksi käytännössä meillä on vapaa abortti, vähän vain nyppii ne "sosiaaliset" syyt - sitä tuntisi itsensä ihan joksikin luuseriksi, pultsariksi....

    miten sinulla on noin omituiset käsitykset sosiaalisista syistä? Asioita selvittänyt ihminen kuitenkin :D

    Eihän edes lain suunnitteluvaiheessa sosiaaliset syyt tarkoittaneet mitään luuseri/pultsari-juttuja.

    Tosiaan jo lain suunnitteluvaiheessa taloudelliset ja sosiaaliset syyt oli toisistaan erotettuja.

    Tässä alla Helsingin yliopistossa tehty seminaarityö aiheesta ja otteita sieltä:

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
    (SKDL) piirissä toiminut itsenäinen naisjärjestö, joka ajoi voimakkaasti nykylain muodostamista ja valmisteli pitkälkti lakiesityksen. "SNDL
    lakkautettiin vuonna 1990, kun SKDL ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustivat
    Vasemmistoliiton, jonka naistoimintaa hoitamaan perustettiin Vasemmistonaiset.18"


    "SNDL:n lausunnossaan esittämistä muutoksista siihen jäi tärkein, eli sosiaaliset syyt abortin perusteluina sekä se, ettei
    sosiaaliviranomaisen lausuntoa vaadita abortin saamiseksi."


    "Keskeinen sosiaalisten syiden osa SNDL:n argumenteissa oli tietämättömyys ehkäisyasioissa. ... Liitto viittaa usein
    tietämättömyydestä johtuviin vahinkoihin, joilla on sitten naisten elämälle mittavat seuraukset,
    kun opiskelu keskeytyy tai raskaus merkitsee työpaikan menetystä. Valistuksellinen elementti
    sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada.74 Sen sijaan kiinnostavaa on, että SNDL:n puheenvuoroissa ei kertaakaan mainita
    abortin taustalla ehkäisyvälineiden pettämistä. Kenties luottamus uuteen epilleriin
    oli
    naisliiton aktiivien parissa hyvin korkea, jolloin he uskoivat, että ehkäisyn laajenmman käytön
    myötä abortteja ei juuri tarvittaisi."

    "Esimerkiksi aborttilakikomitealle lähettämässään
    lausunnossa Selma Mäkelä kirjoittaa, että suunnittelematta syntyvien lasten aiheuttamat
    pakkoavioliitot johtavat usein eroon ”ja vastuu lapsen kasvattamisesta ja elättämisestä jää
    tavallisimmin naisen kannattavaksi, jolloin se on naisen vapauden riisto”.75 Samoin Mäkelä
    kirjoittaa, että perheasiain neuvottelukunnassa on katsottu ”ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että
    jokaisella kansalaisella on oikeus itse päättää, milloin haluaa perustaa perheen”.76 Oikeus
    päättää lapsen synnyttämisestä tuntuukin olevan nimenomaan jokaisen ihmisen oikeus, ei
    erityisesti naisen oikeus. SNDL:n julkaisuissa korostetaan nimittäin usein vanhempien
    mahdollisuuksia kantaa vastuuta lapsesta ja toivotaan aborttiin liittyvän ehkäisyvalistuksen
    suuntaamista myös kumppanille, ”oli kyseessä sitten laillinen tai 'laiton' aviomies”77.
    Tavoitteena tällä sanavalinnalla oli epäilemättä molempien vanhempien vastuun
    painottaminen, mutta mahdollisesti myös aborttikysymyksen esittäminen yleisenä, ei vain
    naisia koskevana asiana."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä.
    Raija Julkunen kirjoittaa, että kansandemokraattisille naisille abortti oli
    luokkataistelukysymys.80 Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat
    myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden
    luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä
    politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti.81
    Hämmästyttävän usein SNDL:n argumenteissa viitattiin lapsen oikeuksiin. Jotta koteihin
    saataisiin vain toivottuja lapsia, pitäisi ennen kaikkea kotien olosuhteita parantaa – tähän liitto
    tarjosi välineiksi kasvatusta ja valistusta.82 SNDL:n mukaan tavoitteena olisi pidettävä, että
    jokainen lapsi voi syntyä toivottuna silloin, kun hänen vanhempansa voivat ottaa vastuun
    lapsesta.83 Selma Mäkelä myös korosti liittotoimikunnan kokouksessa, että uusi laki on
    kaikkein tärkein lapselle, jotta lapsi syntyisi toivottuna, ”ei rangaistuksena aikuisten tietämättömyydestä tai holtittomuudesta”.84 Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä. SNDL halusi selvästi korostaa, että ei ole kenenkään edun mukaista saattaa maailmaan
    eitoivottuja
    lapsia – aborttilakikomitealle lähetetyssä lausunnossa esimerkiksi todetaan, että
    aviottomien tai ”rikkinäisten” kotien lapsista tulee todennäköisemmin rikollisia.85 Vaikka
    SNDL:n muussa toiminnassa olikin olennaista muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lapset
    eivät olisi liiaksi rasite naisille86, aborttilakipuheenvuoroissa tämä näkökulma oli esillä
    hämmästyttävän vähän, paljon suurempi painotus oli esimerkiksi ehkäisyvalistuksella."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien
    sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen. ... Naiset eivät siis olleet olemassa synnyttääkseen lapsia: Iiris Ollikainen sanookin SNDL:n
    lakiluonnoksesta, että ”[e]sityksessämme olemme pitäneet liian ahtaana nykyistä käytäntöä,
    jonka mukaan 'jokainen terve ihminen voi synnyttää'”89 Samoin aborttilakikeskustelussa
    hahmottuu uusi nainen, jonka elämän sisältö ei ole ainoastaan perhe tai avioliitto: naisilla on
    parisuhteita, joiden tarkoitus ei ole tuottaa jälkeläisiä, eikä näihin suhtauduta moralistisesta –
    SNDL nosti esille esimerkiksi sen, kuinka ehkäisyvalistusta ja välineitä
    ei useinkaan ole
    tarjottu naimattomille naisille.90"

    "Tämä vastaa mielestäni hyvin sitä, millaiselta SNDL:n
    aborttipolitiikka vaikuttaa. Siinä ensisijaista oli parantaa niiden naisten asemaa, joille jatkuva
    synnyttäminen on terveydellinen ja taloudellinen rasite. SNDL vältti liian radikaalilta
    kuulostavia mielipiteitä, jotta tarpeelliset uudistukset aborttilakiin eivät vaarantuisi. Silti
    taustalla väikkyy toive yhteiskunnasta, jossa äitiys ei olisi kohtuuton rasite ja lapset voisivat
    syntyä toivottuina."

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    miten sinulla on noin omituiset käsitykset sosiaalisista syistä? Asioita selvittänyt ihminen kuitenkin :D

    Eihän edes lain suunnitteluvaiheessa sosiaaliset syyt tarkoittaneet mitään luuseri/pultsari-juttuja.

    Tosiaan jo lain suunnitteluvaiheessa taloudelliset ja sosiaaliset syyt oli toisistaan erotettuja.

    Tässä alla Helsingin yliopistossa tehty seminaarityö aiheesta ja otteita sieltä:

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
    (SKDL) piirissä toiminut itsenäinen naisjärjestö, joka ajoi voimakkaasti nykylain muodostamista ja valmisteli pitkälkti lakiesityksen. "SNDL
    lakkautettiin vuonna 1990, kun SKDL ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustivat
    Vasemmistoliiton, jonka naistoimintaa hoitamaan perustettiin Vasemmistonaiset.18"


    "SNDL:n lausunnossaan esittämistä muutoksista siihen jäi tärkein, eli sosiaaliset syyt abortin perusteluina sekä se, ettei
    sosiaaliviranomaisen lausuntoa vaadita abortin saamiseksi."


    "Keskeinen sosiaalisten syiden osa SNDL:n argumenteissa oli tietämättömyys ehkäisyasioissa. ... Liitto viittaa usein
    tietämättömyydestä johtuviin vahinkoihin, joilla on sitten naisten elämälle mittavat seuraukset,
    kun opiskelu keskeytyy tai raskaus merkitsee työpaikan menetystä. Valistuksellinen elementti
    sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada.74 Sen sijaan kiinnostavaa on, että SNDL:n puheenvuoroissa ei kertaakaan mainita
    abortin taustalla ehkäisyvälineiden pettämistä. Kenties luottamus uuteen epilleriin
    oli
    naisliiton aktiivien parissa hyvin korkea, jolloin he uskoivat, että ehkäisyn laajenmman käytön
    myötä abortteja ei juuri tarvittaisi."

    "Esimerkiksi aborttilakikomitealle lähettämässään
    lausunnossa Selma Mäkelä kirjoittaa, että suunnittelematta syntyvien lasten aiheuttamat
    pakkoavioliitot johtavat usein eroon ”ja vastuu lapsen kasvattamisesta ja elättämisestä jää
    tavallisimmin naisen kannattavaksi, jolloin se on naisen vapauden riisto”.75 Samoin Mäkelä
    kirjoittaa, että perheasiain neuvottelukunnassa on katsottu ”ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että
    jokaisella kansalaisella on oikeus itse päättää, milloin haluaa perustaa perheen”.76 Oikeus
    päättää lapsen synnyttämisestä tuntuukin olevan nimenomaan jokaisen ihmisen oikeus, ei
    erityisesti naisen oikeus. SNDL:n julkaisuissa korostetaan nimittäin usein vanhempien
    mahdollisuuksia kantaa vastuuta lapsesta ja toivotaan aborttiin liittyvän ehkäisyvalistuksen
    suuntaamista myös kumppanille, ”oli kyseessä sitten laillinen tai 'laiton' aviomies”77.
    Tavoitteena tällä sanavalinnalla oli epäilemättä molempien vanhempien vastuun
    painottaminen, mutta mahdollisesti myös aborttikysymyksen esittäminen yleisenä, ei vain
    naisia koskevana asiana."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä.
    Raija Julkunen kirjoittaa, että kansandemokraattisille naisille abortti oli
    luokkataistelukysymys.80 Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat
    myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden
    luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä
    politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti.81
    Hämmästyttävän usein SNDL:n argumenteissa viitattiin lapsen oikeuksiin. Jotta koteihin
    saataisiin vain toivottuja lapsia, pitäisi ennen kaikkea kotien olosuhteita parantaa – tähän liitto
    tarjosi välineiksi kasvatusta ja valistusta.82 SNDL:n mukaan tavoitteena olisi pidettävä, että
    jokainen lapsi voi syntyä toivottuna silloin, kun hänen vanhempansa voivat ottaa vastuun
    lapsesta.83 Selma Mäkelä myös korosti liittotoimikunnan kokouksessa, että uusi laki on
    kaikkein tärkein lapselle, jotta lapsi syntyisi toivottuna, ”ei rangaistuksena aikuisten tietämättömyydestä tai holtittomuudesta”.84 Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä. SNDL halusi selvästi korostaa, että ei ole kenenkään edun mukaista saattaa maailmaan
    eitoivottuja
    lapsia – aborttilakikomitealle lähetetyssä lausunnossa esimerkiksi todetaan, että
    aviottomien tai ”rikkinäisten” kotien lapsista tulee todennäköisemmin rikollisia.85 Vaikka
    SNDL:n muussa toiminnassa olikin olennaista muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lapset
    eivät olisi liiaksi rasite naisille86, aborttilakipuheenvuoroissa tämä näkökulma oli esillä
    hämmästyttävän vähän, paljon suurempi painotus oli esimerkiksi ehkäisyvalistuksella."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien
    sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen. ... Naiset eivät siis olleet olemassa synnyttääkseen lapsia: Iiris Ollikainen sanookin SNDL:n
    lakiluonnoksesta, että ”[e]sityksessämme olemme pitäneet liian ahtaana nykyistä käytäntöä,
    jonka mukaan 'jokainen terve ihminen voi synnyttää'”89 Samoin aborttilakikeskustelussa
    hahmottuu uusi nainen, jonka elämän sisältö ei ole ainoastaan perhe tai avioliitto: naisilla on
    parisuhteita, joiden tarkoitus ei ole tuottaa jälkeläisiä, eikä näihin suhtauduta moralistisesta –
    SNDL nosti esille esimerkiksi sen, kuinka ehkäisyvalistusta ja välineitä
    ei useinkaan ole
    tarjottu naimattomille naisille.90"

    "Tämä vastaa mielestäni hyvin sitä, millaiselta SNDL:n
    aborttipolitiikka vaikuttaa. Siinä ensisijaista oli parantaa niiden naisten asemaa, joille jatkuva
    synnyttäminen on terveydellinen ja taloudellinen rasite. SNDL vältti liian radikaalilta
    kuulostavia mielipiteitä, jotta tarpeelliset uudistukset aborttilakiin eivät vaarantuisi. Silti
    taustalla väikkyy toive yhteiskunnasta, jossa äitiys ei olisi kohtuuton rasite ja lapset voisivat
    syntyä toivottuina."

    naisen itsemääräämisoikeuteen omasta elämäntavastaan ja elämänolosuhteistaan(potilaan itsemääräämisoikeus on monen muunkin lain soveltamisen kulmakivi). Naisen omilla toiveilla katsotaan siis olevan väliä. EI nyky-yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään synnyttämään vastoin tahtoaan.

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Mikäli Suomessa on tehty asiat näin vaikeiksi, ei se minun syytäni ole. Se, että nainen ei halua lasta on AINA pätevä syy aborttiin. Käytännössä se toimii Suomessakin. Ruotsissa se toimii myös teoriassa.

    ..haluamattomuus saada lapsi tai halu tehdä 'sitä tai tätä', ei ole pätevä syy aborttiin, kuten varmasti varsin hyvin tiedät, vaan tarvitaan (mikäli mikään muu hyväksyttävä peruste ei toteudu) naisen/hänen perheensä elämänoloissa/muissa olosuhteissa tekijät, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava rasitus (ne sosiaaliset syyt). Aborttia vahvimmin naisen edun näkökulmasta katsonut SNDL vaati abortin hyväksyttävät syyt kirjattaviksi aborttilakiin, jotta kaikille olisi selvää, milloin abortin voi saada. Noin selkeistä sosiaalisista syistä (ei siis mistään haluamisista, ei-haluamisista) oli kyseiset (sosiaaliset) syyt hyväksyvän lain säätämisessä siis kyse. Lain virallisiksi tavoitteiksi asetettiin laittomien aborttien ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen vähentäminen (kansanterveydellinen tekijä) sekä abortin hakijoiden sosiaalisen tasa-arvon lisääminen.

    Äänestä

  • viittaa myös kirjoitti:

    naisen itsemääräämisoikeuteen omasta elämäntavastaan ja elämänolosuhteistaan(potilaan itsemääräämisoikeus on monen muunkin lain soveltamisen kulmakivi). Naisen omilla toiveilla katsotaan siis olevan väliä. EI nyky-yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään synnyttämään vastoin tahtoaan.

    tuo oli tosiaan lainauksien sanoma!

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    miten sinulla on noin omituiset käsitykset sosiaalisista syistä? Asioita selvittänyt ihminen kuitenkin :D

    Eihän edes lain suunnitteluvaiheessa sosiaaliset syyt tarkoittaneet mitään luuseri/pultsari-juttuja.

    Tosiaan jo lain suunnitteluvaiheessa taloudelliset ja sosiaaliset syyt oli toisistaan erotettuja.

    Tässä alla Helsingin yliopistossa tehty seminaarityö aiheesta ja otteita sieltä:

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
    (SKDL) piirissä toiminut itsenäinen naisjärjestö, joka ajoi voimakkaasti nykylain muodostamista ja valmisteli pitkälkti lakiesityksen. "SNDL
    lakkautettiin vuonna 1990, kun SKDL ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustivat
    Vasemmistoliiton, jonka naistoimintaa hoitamaan perustettiin Vasemmistonaiset.18"


    "SNDL:n lausunnossaan esittämistä muutoksista siihen jäi tärkein, eli sosiaaliset syyt abortin perusteluina sekä se, ettei
    sosiaaliviranomaisen lausuntoa vaadita abortin saamiseksi."


    "Keskeinen sosiaalisten syiden osa SNDL:n argumenteissa oli tietämättömyys ehkäisyasioissa. ... Liitto viittaa usein
    tietämättömyydestä johtuviin vahinkoihin, joilla on sitten naisten elämälle mittavat seuraukset,
    kun opiskelu keskeytyy tai raskaus merkitsee työpaikan menetystä. Valistuksellinen elementti
    sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada.74 Sen sijaan kiinnostavaa on, että SNDL:n puheenvuoroissa ei kertaakaan mainita
    abortin taustalla ehkäisyvälineiden pettämistä. Kenties luottamus uuteen epilleriin
    oli
    naisliiton aktiivien parissa hyvin korkea, jolloin he uskoivat, että ehkäisyn laajenmman käytön
    myötä abortteja ei juuri tarvittaisi."

    "Esimerkiksi aborttilakikomitealle lähettämässään
    lausunnossa Selma Mäkelä kirjoittaa, että suunnittelematta syntyvien lasten aiheuttamat
    pakkoavioliitot johtavat usein eroon ”ja vastuu lapsen kasvattamisesta ja elättämisestä jää
    tavallisimmin naisen kannattavaksi, jolloin se on naisen vapauden riisto”.75 Samoin Mäkelä
    kirjoittaa, että perheasiain neuvottelukunnassa on katsottu ”ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että
    jokaisella kansalaisella on oikeus itse päättää, milloin haluaa perustaa perheen”.76 Oikeus
    päättää lapsen synnyttämisestä tuntuukin olevan nimenomaan jokaisen ihmisen oikeus, ei
    erityisesti naisen oikeus. SNDL:n julkaisuissa korostetaan nimittäin usein vanhempien
    mahdollisuuksia kantaa vastuuta lapsesta ja toivotaan aborttiin liittyvän ehkäisyvalistuksen
    suuntaamista myös kumppanille, ”oli kyseessä sitten laillinen tai 'laiton' aviomies”77.
    Tavoitteena tällä sanavalinnalla oli epäilemättä molempien vanhempien vastuun
    painottaminen, mutta mahdollisesti myös aborttikysymyksen esittäminen yleisenä, ei vain
    naisia koskevana asiana."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä.
    Raija Julkunen kirjoittaa, että kansandemokraattisille naisille abortti oli
    luokkataistelukysymys.80 Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat
    myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden
    luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä
    politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti.81
    Hämmästyttävän usein SNDL:n argumenteissa viitattiin lapsen oikeuksiin. Jotta koteihin
    saataisiin vain toivottuja lapsia, pitäisi ennen kaikkea kotien olosuhteita parantaa – tähän liitto
    tarjosi välineiksi kasvatusta ja valistusta.82 SNDL:n mukaan tavoitteena olisi pidettävä, että
    jokainen lapsi voi syntyä toivottuna silloin, kun hänen vanhempansa voivat ottaa vastuun
    lapsesta.83 Selma Mäkelä myös korosti liittotoimikunnan kokouksessa, että uusi laki on
    kaikkein tärkein lapselle, jotta lapsi syntyisi toivottuna, ”ei rangaistuksena aikuisten tietämättömyydestä tai holtittomuudesta”.84 Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä. SNDL halusi selvästi korostaa, että ei ole kenenkään edun mukaista saattaa maailmaan
    eitoivottuja
    lapsia – aborttilakikomitealle lähetetyssä lausunnossa esimerkiksi todetaan, että
    aviottomien tai ”rikkinäisten” kotien lapsista tulee todennäköisemmin rikollisia.85 Vaikka
    SNDL:n muussa toiminnassa olikin olennaista muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lapset
    eivät olisi liiaksi rasite naisille86, aborttilakipuheenvuoroissa tämä näkökulma oli esillä
    hämmästyttävän vähän, paljon suurempi painotus oli esimerkiksi ehkäisyvalistuksella."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien
    sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen. ... Naiset eivät siis olleet olemassa synnyttääkseen lapsia: Iiris Ollikainen sanookin SNDL:n
    lakiluonnoksesta, että ”[e]sityksessämme olemme pitäneet liian ahtaana nykyistä käytäntöä,
    jonka mukaan 'jokainen terve ihminen voi synnyttää'”89 Samoin aborttilakikeskustelussa
    hahmottuu uusi nainen, jonka elämän sisältö ei ole ainoastaan perhe tai avioliitto: naisilla on
    parisuhteita, joiden tarkoitus ei ole tuottaa jälkeläisiä, eikä näihin suhtauduta moralistisesta –
    SNDL nosti esille esimerkiksi sen, kuinka ehkäisyvalistusta ja välineitä
    ei useinkaan ole
    tarjottu naimattomille naisille.90"

    "Tämä vastaa mielestäni hyvin sitä, millaiselta SNDL:n
    aborttipolitiikka vaikuttaa. Siinä ensisijaista oli parantaa niiden naisten asemaa, joille jatkuva
    synnyttäminen on terveydellinen ja taloudellinen rasite. SNDL vältti liian radikaalilta
    kuulostavia mielipiteitä, jotta tarpeelliset uudistukset aborttilakiin eivät vaarantuisi. Silti
    taustalla väikkyy toive yhteiskunnasta, jossa äitiys ei olisi kohtuuton rasite ja lapset voisivat
    syntyä toivottuina."

    Kylläpä se oli hyvä.

    Johtuukohan se, että sosiaalisuus mielletään synonyymiksi taloudellisuuden kanssa siitä, että sosiaalitoimen pääasiallinen tehtävä nyky suomessa on jakaa toimeentulotukea? Keskivertoinen ihminen on tekemisissä sosiaalitoimen kanssa hakiessaan toimeentuloonsa sossun tukea. Siksi kuvitellaan, että koko toimen tehtävä on olla jokin taloustoimisto... Huomiotta jätetään, että siellä sosiaalitoimen alla on myös lastensuojelu, päihde-, perhe- ja vanhustyö noin jotain mainitakseen...

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    laki ei ole käytännön mukainen :D

    Muistelen muuten lukeneeni, ettei Suomessa olla koskaan ryypätty niin tanakasti kuin kieltolain aikana - ja että epäonnistunut kieltolaki sai aikaan yleisen lainkunnioituksen alenemisen...

    Voihan sen sanoa noinkin päin. :D

    Ryyppäämisessä kieltolain aikana taisi olla vähän sitä kielletyn hedelmän parempaa makua. Itsekin muistan, miten jännittävää, hauskaa ja kaikkea.. se alkoholin ottaminen oli ennen täysi-ikäisyyttä... Muistan myös, kun olin 17-vuotias ja eräs parikymppinen mies sanoi minulle, että hän haluaisi itsekin olla vielä joku 16v ja juoda pussikaljaa jossakin metsikössä, ja että enää ei ole mitään jännitystä... Silloin se ihmetytti, mutta realiteetit tulivat tietoisuuteen hieman myöhemmin. ;)

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..haluamattomuus saada lapsi tai halu tehdä 'sitä tai tätä', ei ole pätevä syy aborttiin, kuten varmasti varsin hyvin tiedät, vaan tarvitaan (mikäli mikään muu hyväksyttävä peruste ei toteudu) naisen/hänen perheensä elämänoloissa/muissa olosuhteissa tekijät, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava rasitus (ne sosiaaliset syyt). Aborttia vahvimmin naisen edun näkökulmasta katsonut SNDL vaati abortin hyväksyttävät syyt kirjattaviksi aborttilakiin, jotta kaikille olisi selvää, milloin abortin voi saada. Noin selkeistä sosiaalisista syistä (ei siis mistään haluamisista, ei-haluamisista) oli kyseiset (sosiaaliset) syyt hyväksyvän lain säätämisessä siis kyse. Lain virallisiksi tavoitteiksi asetettiin laittomien aborttien ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen vähentäminen (kansanterveydellinen tekijä) sekä abortin hakijoiden sosiaalisen tasa-arvon lisääminen.

    Kaikki tietävät tämän asian, mutta en ymmärrä, miksi ihmeessä itsestään selvyyksistä väännetään kättä ketju toisensa jälkeen.

    Kuten olen todennut, tärkeintä on tietenkin, että käytäntö toimii kuten pitääkin.

    Silti on oudoksuttavaa, ettei lakia ole rukattu ajan tasalle, vaikka elämme sentään jo 2000-luvulla!!

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    miten sinulla on noin omituiset käsitykset sosiaalisista syistä? Asioita selvittänyt ihminen kuitenkin :D

    Eihän edes lain suunnitteluvaiheessa sosiaaliset syyt tarkoittaneet mitään luuseri/pultsari-juttuja.

    Tosiaan jo lain suunnitteluvaiheessa taloudelliset ja sosiaaliset syyt oli toisistaan erotettuja.

    Tässä alla Helsingin yliopistossa tehty seminaarityö aiheesta ja otteita sieltä:

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
    (SKDL) piirissä toiminut itsenäinen naisjärjestö, joka ajoi voimakkaasti nykylain muodostamista ja valmisteli pitkälkti lakiesityksen. "SNDL
    lakkautettiin vuonna 1990, kun SKDL ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustivat
    Vasemmistoliiton, jonka naistoimintaa hoitamaan perustettiin Vasemmistonaiset.18"


    "SNDL:n lausunnossaan esittämistä muutoksista siihen jäi tärkein, eli sosiaaliset syyt abortin perusteluina sekä se, ettei
    sosiaaliviranomaisen lausuntoa vaadita abortin saamiseksi."


    "Keskeinen sosiaalisten syiden osa SNDL:n argumenteissa oli tietämättömyys ehkäisyasioissa. ... Liitto viittaa usein
    tietämättömyydestä johtuviin vahinkoihin, joilla on sitten naisten elämälle mittavat seuraukset,
    kun opiskelu keskeytyy tai raskaus merkitsee työpaikan menetystä. Valistuksellinen elementti
    sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada.74 Sen sijaan kiinnostavaa on, että SNDL:n puheenvuoroissa ei kertaakaan mainita
    abortin taustalla ehkäisyvälineiden pettämistä. Kenties luottamus uuteen epilleriin
    oli
    naisliiton aktiivien parissa hyvin korkea, jolloin he uskoivat, että ehkäisyn laajenmman käytön
    myötä abortteja ei juuri tarvittaisi."

    "Esimerkiksi aborttilakikomitealle lähettämässään
    lausunnossa Selma Mäkelä kirjoittaa, että suunnittelematta syntyvien lasten aiheuttamat
    pakkoavioliitot johtavat usein eroon ”ja vastuu lapsen kasvattamisesta ja elättämisestä jää
    tavallisimmin naisen kannattavaksi, jolloin se on naisen vapauden riisto”.75 Samoin Mäkelä
    kirjoittaa, että perheasiain neuvottelukunnassa on katsottu ”ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että
    jokaisella kansalaisella on oikeus itse päättää, milloin haluaa perustaa perheen”.76 Oikeus
    päättää lapsen synnyttämisestä tuntuukin olevan nimenomaan jokaisen ihmisen oikeus, ei
    erityisesti naisen oikeus. SNDL:n julkaisuissa korostetaan nimittäin usein vanhempien
    mahdollisuuksia kantaa vastuuta lapsesta ja toivotaan aborttiin liittyvän ehkäisyvalistuksen
    suuntaamista myös kumppanille, ”oli kyseessä sitten laillinen tai 'laiton' aviomies”77.
    Tavoitteena tällä sanavalinnalla oli epäilemättä molempien vanhempien vastuun
    painottaminen, mutta mahdollisesti myös aborttikysymyksen esittäminen yleisenä, ei vain
    naisia koskevana asiana."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä.
    Raija Julkunen kirjoittaa, että kansandemokraattisille naisille abortti oli
    luokkataistelukysymys.80 Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat
    myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden
    luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä
    politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti.81
    Hämmästyttävän usein SNDL:n argumenteissa viitattiin lapsen oikeuksiin. Jotta koteihin
    saataisiin vain toivottuja lapsia, pitäisi ennen kaikkea kotien olosuhteita parantaa – tähän liitto
    tarjosi välineiksi kasvatusta ja valistusta.82 SNDL:n mukaan tavoitteena olisi pidettävä, että
    jokainen lapsi voi syntyä toivottuna silloin, kun hänen vanhempansa voivat ottaa vastuun
    lapsesta.83 Selma Mäkelä myös korosti liittotoimikunnan kokouksessa, että uusi laki on
    kaikkein tärkein lapselle, jotta lapsi syntyisi toivottuna, ”ei rangaistuksena aikuisten tietämättömyydestä tai holtittomuudesta”.84 Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä. SNDL halusi selvästi korostaa, että ei ole kenenkään edun mukaista saattaa maailmaan
    eitoivottuja
    lapsia – aborttilakikomitealle lähetetyssä lausunnossa esimerkiksi todetaan, että
    aviottomien tai ”rikkinäisten” kotien lapsista tulee todennäköisemmin rikollisia.85 Vaikka
    SNDL:n muussa toiminnassa olikin olennaista muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lapset
    eivät olisi liiaksi rasite naisille86, aborttilakipuheenvuoroissa tämä näkökulma oli esillä
    hämmästyttävän vähän, paljon suurempi painotus oli esimerkiksi ehkäisyvalistuksella."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien
    sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen. ... Naiset eivät siis olleet olemassa synnyttääkseen lapsia: Iiris Ollikainen sanookin SNDL:n
    lakiluonnoksesta, että ”[e]sityksessämme olemme pitäneet liian ahtaana nykyistä käytäntöä,
    jonka mukaan 'jokainen terve ihminen voi synnyttää'”89 Samoin aborttilakikeskustelussa
    hahmottuu uusi nainen, jonka elämän sisältö ei ole ainoastaan perhe tai avioliitto: naisilla on
    parisuhteita, joiden tarkoitus ei ole tuottaa jälkeläisiä, eikä näihin suhtauduta moralistisesta –
    SNDL nosti esille esimerkiksi sen, kuinka ehkäisyvalistusta ja välineitä
    ei useinkaan ole
    tarjottu naimattomille naisille.90"

    "Tämä vastaa mielestäni hyvin sitä, millaiselta SNDL:n
    aborttipolitiikka vaikuttaa. Siinä ensisijaista oli parantaa niiden naisten asemaa, joille jatkuva
    synnyttäminen on terveydellinen ja taloudellinen rasite. SNDL vältti liian radikaalilta
    kuulostavia mielipiteitä, jotta tarpeelliset uudistukset aborttilakiin eivät vaarantuisi. Silti
    taustalla väikkyy toive yhteiskunnasta, jossa äitiys ei olisi kohtuuton rasite ja lapset voisivat
    syntyä toivottuina."

    innostuu ilmaisemaan itseään hieman kärkkäästi :D Tottahan tiedän, että sanalla "sosiaalinen" on tavattoman laaja kirjo.

    Saisin laillisesti abortin kertomalla olevani lapsiepäsosiaalinen :D

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Kylläpä se oli hyvä.

    Johtuukohan se, että sosiaalisuus mielletään synonyymiksi taloudellisuuden kanssa siitä, että sosiaalitoimen pääasiallinen tehtävä nyky suomessa on jakaa toimeentulotukea? Keskivertoinen ihminen on tekemisissä sosiaalitoimen kanssa hakiessaan toimeentuloonsa sossun tukea. Siksi kuvitellaan, että koko toimen tehtävä on olla jokin taloustoimisto... Huomiotta jätetään, että siellä sosiaalitoimen alla on myös lastensuojelu, päihde-, perhe- ja vanhustyö noin jotain mainitakseen...

    myös ei-lääketieteellistä syytä, siis tarvittavan diagnoosin puuttuessa. Lievät ja keskivaikeat F-diagnoosit (mielenterveyden ongelmat)luokitellaan myös sosiaalisiin syihin.

    Sana sosiaalinen on siis ymmärretty hyvin laajasti, sillä ei välttämättä ole tekemistä talouden kanssa eikä edes sosiaalitoimen.

    Äänestä

  • viittaa myös kirjoitti:

    naisen itsemääräämisoikeuteen omasta elämäntavastaan ja elämänolosuhteistaan(potilaan itsemääräämisoikeus on monen muunkin lain soveltamisen kulmakivi). Naisen omilla toiveilla katsotaan siis olevan väliä. EI nyky-yhteiskunnassa ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään synnyttämään vastoin tahtoaan.

    lain säätämisen perusteita ja historiaa, TEO:n tekstejä ym., niin ehkä pääsette vihdoinkin jyvälle siitä, mitä elämänoloilla/muilla olosuhteilla laissamme tarkoitetaan.

    Potilaan itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa ei liity tähän asiaan sillä tavoin, että sitä kannattaisi juuri tässä yhteydessä mainita. Itsemääräämisoikeus on voimassa silloin, kun asiat koskevat vain potilasta itseään ja hänelle (hänen kehoonsa/mieleensä) tehtäviä toimenpiteitä/hoitoja.

    Sinun mielestäsi nyky-yhteiskunnassa ei ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään synnyttämään, mutta laissa on katsottu, että jos ollaan jo raskaana, saa jo alkunsa saaneen ihmisyksilön tappaa vain tietyin perustein! Tyydy siihen tai ala ajamaan vapaata aborttia. :D

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Kaikki tietävät tämän asian, mutta en ymmärrä, miksi ihmeessä itsestään selvyyksistä väännetään kättä ketju toisensa jälkeen.

    Kuten olen todennut, tärkeintä on tietenkin, että käytäntö toimii kuten pitääkin.

    Silti on oudoksuttavaa, ettei lakia ole rukattu ajan tasalle, vaikka elämme sentään jo 2000-luvulla!!

    ajantasalle jos ne toimivat. Meillä mentiin 1800-luvulta olevalla Maakaarella kiinteisökaupoissa ym todella pitkään. Soveltamista ohjattiin asetuksella, ennakkotapauksilla ja ohjeilla. Pitkän valmistelutyön jälkeen saatiin viimein 1995 valmiiksi uusi Maakaari. Jospa aborttilakia uusitaan samalla aikataululla, niin saamme ehkä joskus vuosisadan lopulla uuden lain, sitten kun menetelmät ovat täysin muuttuneet ja abortin saa aikaan pelkällä inhalaatiolla.

    Sitä odotellessa pärjätään ministeriön, TEO:n, Stakesin, Lääkäriliiton ja Duodecimin ohjeilla.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    miten sinulla on noin omituiset käsitykset sosiaalisista syistä? Asioita selvittänyt ihminen kuitenkin :D

    Eihän edes lain suunnitteluvaiheessa sosiaaliset syyt tarkoittaneet mitään luuseri/pultsari-juttuja.

    Tosiaan jo lain suunnitteluvaiheessa taloudelliset ja sosiaaliset syyt oli toisistaan erotettuja.

    Tässä alla Helsingin yliopistossa tehty seminaarityö aiheesta ja otteita sieltä:

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    SNDL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton
    (SKDL) piirissä toiminut itsenäinen naisjärjestö, joka ajoi voimakkaasti nykylain muodostamista ja valmisteli pitkälkti lakiesityksen. "SNDL
    lakkautettiin vuonna 1990, kun SKDL ja Suomen Kommunistinen Puolue (SKP) perustivat
    Vasemmistoliiton, jonka naistoimintaa hoitamaan perustettiin Vasemmistonaiset.18"


    "SNDL:n lausunnossaan esittämistä muutoksista siihen jäi tärkein, eli sosiaaliset syyt abortin perusteluina sekä se, ettei
    sosiaaliviranomaisen lausuntoa vaadita abortin saamiseksi."


    "Keskeinen sosiaalisten syiden osa SNDL:n argumenteissa oli tietämättömyys ehkäisyasioissa. ... Liitto viittaa usein
    tietämättömyydestä johtuviin vahinkoihin, joilla on sitten naisten elämälle mittavat seuraukset,
    kun opiskelu keskeytyy tai raskaus merkitsee työpaikan menetystä. Valistuksellinen elementti
    sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada.74 Sen sijaan kiinnostavaa on, että SNDL:n puheenvuoroissa ei kertaakaan mainita
    abortin taustalla ehkäisyvälineiden pettämistä. Kenties luottamus uuteen epilleriin
    oli
    naisliiton aktiivien parissa hyvin korkea, jolloin he uskoivat, että ehkäisyn laajenmman käytön
    myötä abortteja ei juuri tarvittaisi."

    "Esimerkiksi aborttilakikomitealle lähettämässään
    lausunnossa Selma Mäkelä kirjoittaa, että suunnittelematta syntyvien lasten aiheuttamat
    pakkoavioliitot johtavat usein eroon ”ja vastuu lapsen kasvattamisesta ja elättämisestä jää
    tavallisimmin naisen kannattavaksi, jolloin se on naisen vapauden riisto”.75 Samoin Mäkelä
    kirjoittaa, että perheasiain neuvottelukunnassa on katsottu ”ihmisoikeuksiin kuuluvaksi, että
    jokaisella kansalaisella on oikeus itse päättää, milloin haluaa perustaa perheen”.76 Oikeus
    päättää lapsen synnyttämisestä tuntuukin olevan nimenomaan jokaisen ihmisen oikeus, ei
    erityisesti naisen oikeus. SNDL:n julkaisuissa korostetaan nimittäin usein vanhempien
    mahdollisuuksia kantaa vastuuta lapsesta ja toivotaan aborttiin liittyvän ehkäisyvalistuksen
    suuntaamista myös kumppanille, ”oli kyseessä sitten laillinen tai 'laiton' aviomies”77.
    Tavoitteena tällä sanavalinnalla oli epäilemättä molempien vanhempien vastuun
    painottaminen, mutta mahdollisesti myös aborttikysymyksen esittäminen yleisenä, ei vain
    naisia koskevana asiana."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä.
    Raija Julkunen kirjoittaa, että kansandemokraattisille naisille abortti oli
    luokkataistelukysymys.80 Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat
    myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden
    luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä
    politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti.81
    Hämmästyttävän usein SNDL:n argumenteissa viitattiin lapsen oikeuksiin. Jotta koteihin
    saataisiin vain toivottuja lapsia, pitäisi ennen kaikkea kotien olosuhteita parantaa – tähän liitto
    tarjosi välineiksi kasvatusta ja valistusta.82 SNDL:n mukaan tavoitteena olisi pidettävä, että
    jokainen lapsi voi syntyä toivottuna silloin, kun hänen vanhempansa voivat ottaa vastuun
    lapsesta.83 Selma Mäkelä myös korosti liittotoimikunnan kokouksessa, että uusi laki on
    kaikkein tärkein lapselle, jotta lapsi syntyisi toivottuna, ”ei rangaistuksena aikuisten tietämättömyydestä tai holtittomuudesta”.84 Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä. SNDL halusi selvästi korostaa, että ei ole kenenkään edun mukaista saattaa maailmaan
    eitoivottuja
    lapsia – aborttilakikomitealle lähetetyssä lausunnossa esimerkiksi todetaan, että
    aviottomien tai ”rikkinäisten” kotien lapsista tulee todennäköisemmin rikollisia.85 Vaikka
    SNDL:n muussa toiminnassa olikin olennaista muuttaa yhteiskuntaa sellaiseksi, että lapset
    eivät olisi liiaksi rasite naisille86, aborttilakipuheenvuoroissa tämä näkökulma oli esillä
    hämmästyttävän vähän, paljon suurempi painotus oli esimerkiksi ehkäisyvalistuksella."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien
    sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen. ... Naiset eivät siis olleet olemassa synnyttääkseen lapsia: Iiris Ollikainen sanookin SNDL:n
    lakiluonnoksesta, että ”[e]sityksessämme olemme pitäneet liian ahtaana nykyistä käytäntöä,
    jonka mukaan 'jokainen terve ihminen voi synnyttää'”89 Samoin aborttilakikeskustelussa
    hahmottuu uusi nainen, jonka elämän sisältö ei ole ainoastaan perhe tai avioliitto: naisilla on
    parisuhteita, joiden tarkoitus ei ole tuottaa jälkeläisiä, eikä näihin suhtauduta moralistisesta –
    SNDL nosti esille esimerkiksi sen, kuinka ehkäisyvalistusta ja välineitä
    ei useinkaan ole
    tarjottu naimattomille naisille.90"

    "Tämä vastaa mielestäni hyvin sitä, millaiselta SNDL:n
    aborttipolitiikka vaikuttaa. Siinä ensisijaista oli parantaa niiden naisten asemaa, joille jatkuva
    synnyttäminen on terveydellinen ja taloudellinen rasite. SNDL vältti liian radikaalilta
    kuulostavia mielipiteitä, jotta tarpeelliset uudistukset aborttilakiin eivät vaarantuisi. Silti
    taustalla väikkyy toive yhteiskunnasta, jossa äitiys ei olisi kohtuuton rasite ja lapset voisivat
    syntyä toivottuina."

    Muistathan satua taas erottaa ne SNDL:n, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta, ja lain säätämisen varsinaiset perusteet (olen huomauttanut sinua ennenkin). :)

    Siinä olet kyllä oikeassa, että sosiaaliset syyt eivät ole mitään luuseri/pultsariutta, mutta selkeitä ja puhtaita sosiaalisia syitä kuitenkin. Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    Äänestä

  • syyllä tarkoitetaan kirjoitti:

    myös ei-lääketieteellistä syytä, siis tarvittavan diagnoosin puuttuessa. Lievät ja keskivaikeat F-diagnoosit (mielenterveyden ongelmat)luokitellaan myös sosiaalisiin syihin.

    Sana sosiaalinen on siis ymmärretty hyvin laajasti, sillä ei välttämättä ole tekemistä talouden kanssa eikä edes sosiaalitoimen.

    Olen aina kuvitellut, että F- diagnoosit ovat terveydellisiä syitä. Tosin minä en ehkä ole niitä lieviä tai keskivaikeita juuri koskaan pohtinutkaan. Aspergen esimerkiksi varmaan on sellainen lievä, monillahan on lapsia, mutta olen kuvitellut, että autistinen ihminen, oli lievästi tai vakavasti, saisi abortin automaattisesti terveydellisestä syystä, sillä autismi on niin voimakkaasti periytyvää...

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Olen aina kuvitellut, että F- diagnoosit ovat terveydellisiä syitä. Tosin minä en ehkä ole niitä lieviä tai keskivaikeita juuri koskaan pohtinutkaan. Aspergen esimerkiksi varmaan on sellainen lievä, monillahan on lapsia, mutta olen kuvitellut, että autistinen ihminen, oli lievästi tai vakavasti, saisi abortin automaattisesti terveydellisestä syystä, sillä autismi on niin voimakkaasti periytyvää...

    Tässä ehkä on käynyt ilmiö: "kun itsellä on irlanninsusikoiria alkaa pitää saksanpaimenia pikkukoirina"...

    Eli autismi ei taida missään muodossa olla lievä diagnoosi, jos ottaa huomioon, että on olemassa myös masennusta ja muuta "pikkunäpertelyä"?

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    Muistathan satua taas erottaa ne SNDL:n, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta, ja lain säätämisen varsinaiset perusteet (olen huomauttanut sinua ennenkin). :)

    Siinä olet kyllä oikeassa, että sosiaaliset syyt eivät ole mitään luuseri/pultsariutta, mutta selkeitä ja puhtaita sosiaalisia syitä kuitenkin. Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    juuri kyseisestä asiasta tässä:



    >>Nyt enemmällä ajalla
    Kirjoittanut: sydänakka 15.9.2008 klo 20.18


    lisää vastausta.

    En todellakaan unohtanut lukea kokonaan. Yritä sinä ymmärtää SNDL:n argumentointi ja lain säätämisen perusteet. Etkö ymmärrä, että kaikki tuolla linkin takana oleva todistaa, että sosiaalisilla syillä tarkoitetaan ihan muuta kuin naisen haluamisia. Abortti tuli uuden lain myötä luvalliseksi silloin, kun naisen elämässä on sosiaalisia tekijöitä, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisi hänelle huomattava rasitus, ei naisen haluamisten perusteella tai naisen oikeutena päättää lapsensa elämästä halujensa perusteella.


    "Uutta lakia ei myöskään perusteltu naisten oikeuksilla, eikä sitä toisaalta
    myöskään vastustettu lapsenmurhana. Uusi ja edelleen voimassa oleva aborttilaki ei myöskään
    ollut vapaan abortin laki, joskin siinä otettiin laajasti huomioon sellaisia sosiaalisia ja
    taloudellisia perusteita, jotka olivat useiden laittomien aborttien taustalla. Suomessa abortista tehtiin ennen muuta lääketieteellinen kysymys, päätösvalta abortista jäi viime kädessä
    lääkäreille ja aborttilain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset."


    "Toisin kuin muiden LänsiEuroopan
    maiden aborttikamppailuja, suomalaista keskustelua ei leimannut naisen ja sikiön oikeuksien ristiriita. Sikiön kuolema ei ollut moraalisen tuomitsemisen perusta ja toisaalta naisten oikeuksista puhuttiin vähän."

    "Tasaarvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Leila Räsänen kirjoitti vuonna 1984, että aborttilain muutosta perusteltiin Suomessa alueellisella ja taloudellisella tasaarvolla,
    ei naisten oikeuksilla, vaikka esimerkiksi Yhdistys 9 piti tätä pääargumenttinaan."


    "SNDL perusti liittokokouksessaan vuonna 1965 perheasiain neuvottelukunnan, jonka yhdeksi
    tehtäväksi tuli valmistella aloitetta uudeksi aborttilaiksi. Neuvottelukunnan johtoon asetettiin Selma Mäkelä. Tarvetta valmistelulle perusteltiin Parkkolan Naisten tekemässä liittokokousaloitteessa sillä, että koteihin pitäisi saada vain toivottuja lapsia ja Vanajan Naisyhdistyksen aloitteessa sillä, että liiton olisi otettava kantaa polttavaan kysymykseen, aborttilain uudistukseen, jotta lakiin saataisiin mukaan sosiaaliset syyt ja jotta erityisesti otettaisiin huomioon ne tilanteet, jolloin kestävän avioliiton solmiminen on mahdotonta."


    "Uusi neuvottelukunta aloitti työnsä vuoden 1966 alussa ja sen esitys uudeksi aborttilaiksi oli
    SNDL:n liittotoimikunnan käsittelyssä joulukuussa. Selma Mäkelän mukaan ”vallitsevan
    tilanteen” eli laittomien aborttien suuren määrän vuoksi valistustyö
    perhesuunnittelukysymyksissä on tarpeen ja hän ehdottikin, että SNDL lähestyisi Suomen
    hallitusta esityksellä laiksi perhesuunnittelusta ja raskauden keskeytyksestä. Lääkäriliittoon, SKDL:n elimiin ja sosialidemokraattisiin naisjärjestöihin pitäisi ottaa yhteyttä ja ehdottaa yhteistyötä asiassa. Mäkelän ehdotus hyväksyttiin kokouksessa keskustelun jälkeen ja
    ”neuvottelukunnalle annettiin täydet valtuudet viedä asiaa eteenpäin”.

    "Helmikuussa 1967 SNDL luovutti sisäministerille esityksensä uudeksi aborttilaiksi.
    Esityksessä vaadittiin laillisen abortin perusteiden muuttamista siten, että niissä
    huomioitaisiin myös sosiaaliset syyt. Riittävinä syinä olisi liiton mielestä pidettävä ”korkeaa
    ikää, leskeyttä, aviottomuutta, tai avioeroa, perheen suurilukuisuutta, perheen jäsenen
    sairautta, opintojen keskeytymistä, työpaikan tai ammatin menetystä tai muuta näihin
    verrattavaa syytä”. Syiden tuli siis olla sellaisia, että niiden nojalla voitaisiin olettaa, että lapsen vanhemmat eivät voisi riittävästi turvata lapsen elämää. SNDL tahtoi myös, että samassa laissa käsiteltäisiin perhesuunnittelua, tämä vaatimus näkyy koko aborttikeskustelun ajan ja liiton edustajia selvästi häiritsi keskustelun painottuminen abortin hyväksyttäviin
    syihin."

    "Abortin perusteista lausunnossa todettiin, että sosiaalisia syitä ei ole syytä aliarvioida. sillä pakkolapset johtavat pakkoavioliittoihin, jotka taas usein epäonnistuvat. SNDL esitti myös, että laissa olisi rajoitus ainoastaan kolmesta abortista samalle naiselle ja vähintään puolen vuoden välistä abortista toiseen. Näillä perusteilla väljennykset olisivat melko pieniä, eikä laista tulisi vapaan abortin lakia."

    "SNDL painotti, että lapsen syntymälle on
    oltava voimassa myös taloudelliset edellytykset, jotta äiti voi suhtautua asiaan ”oikealla
    tavalla. Aviottomien ja muutenkin vähävaraisten äitien asema olikin ollut yksi vasemmiston
    naisten tärkeimpiä teemoja koko liikkeen olemassaolon ajan, Abortti saattoi siis olla myös
    keino helpottaa aviottomaan äitiyteen liittyviä ongelmia antamalla naisille mahdollisuus
    keskeyttää avioton raskaus."


    "Valistuksellinen elementti sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada."

    "Toisaalta vaikuttaa siltä, että liiton sisällä aborttia käsiteltiin paljon suoremmin
    naiskysymyksenä kuin lainsäätäjille tai muille virallisille tahoille osoitetuissa
    puheenvuoroissa."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä."

    "Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti."

    "Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen."

    "Nähdäkseni sekä ”revolutionistinen” SNDL
    että ”revolutionistinen” Aleksandra Kollontai toimivat aborttikysymyksessä varsin
    ”reformistisesti”, he pyrkivät muuttamaan yhteiskunnan reaalisia olosuhteita ja joutuivat
    tyytymään varsin vähäisiin muutoksiin."

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    lain säätämisen perusteita ja historiaa, TEO:n tekstejä ym., niin ehkä pääsette vihdoinkin jyvälle siitä, mitä elämänoloilla/muilla olosuhteilla laissamme tarkoitetaan.

    Potilaan itsemääräämisoikeus terveydenhuollossa ei liity tähän asiaan sillä tavoin, että sitä kannattaisi juuri tässä yhteydessä mainita. Itsemääräämisoikeus on voimassa silloin, kun asiat koskevat vain potilasta itseään ja hänelle (hänen kehoonsa/mieleensä) tehtäviä toimenpiteitä/hoitoja.

    Sinun mielestäsi nyky-yhteiskunnassa ei ole tarkoituksenmukaista pakottaa ketään synnyttämään, mutta laissa on katsottu, että jos ollaan jo raskaana, saa jo alkunsa saaneen ihmisyksilön tappaa vain tietyin perustein! Tyydy siihen tai ala ajamaan vapaata aborttia. :D

    Riitta Burrellin väitöskirja ja kannanotot. Tarvittaessa löydät sähköpostiosoitteen TEO:n sivuilta jos on tulkintakysymykissä epäselvyyttä.

    Naisen itsemääräämisoikeus on nykyisin selviö, silloin kun liikutaan lain sallimien raskausviikkojhen puitteissa.

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Kylläpä se oli hyvä.

    Johtuukohan se, että sosiaalisuus mielletään synonyymiksi taloudellisuuden kanssa siitä, että sosiaalitoimen pääasiallinen tehtävä nyky suomessa on jakaa toimeentulotukea? Keskivertoinen ihminen on tekemisissä sosiaalitoimen kanssa hakiessaan toimeentuloonsa sossun tukea. Siksi kuvitellaan, että koko toimen tehtävä on olla jokin taloustoimisto... Huomiotta jätetään, että siellä sosiaalitoimen alla on myös lastensuojelu, päihde-, perhe- ja vanhustyö noin jotain mainitakseen...

    ..minä en ole missään vaiheessa mieltänyt, ja olen sen tuonut jatkuvasti esille.

    Ja asiaan liittyen; sinunkin kannattaa lukea tämä:

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000038305444

    Äänestä

  • 1977 kirjoitti:

    Tässä ehkä on käynyt ilmiö: "kun itsellä on irlanninsusikoiria alkaa pitää saksanpaimenia pikkukoirina"...

    Eli autismi ei taida missään muodossa olla lievä diagnoosi, jos ottaa huomioon, että on olemassa myös masennusta ja muuta "pikkunäpertelyä"?

    silloin naisen päätös on tärkeä. Jos nainen ei halua jatkaa raskautta, onko mitään haittaa siitä että syyksi laitetaan sosiaaliset syyt. Asperger/autismi tms syndrooma kun ei aina ja kaikissa oloissa ole ylitsekäymätöm eksakti este raskauden jatkamiselle.

    Sosiaaliset syyt ovat yhtä hyväksyttäviä kuin kaikki muutkin syyt. Ei niissä ole mitään hävettävää. B-lausunnot ym pitkät psykitrian lausunnot ovat aikaavieviä ja niiden kanssa raskausviikot helposti etenevät turhan pitkään. Nykyisin pyritään abortit tekemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    juuri kyseisestä asiasta tässä:



    >>Nyt enemmällä ajalla
    Kirjoittanut: sydänakka 15.9.2008 klo 20.18


    lisää vastausta.

    En todellakaan unohtanut lukea kokonaan. Yritä sinä ymmärtää SNDL:n argumentointi ja lain säätämisen perusteet. Etkö ymmärrä, että kaikki tuolla linkin takana oleva todistaa, että sosiaalisilla syillä tarkoitetaan ihan muuta kuin naisen haluamisia. Abortti tuli uuden lain myötä luvalliseksi silloin, kun naisen elämässä on sosiaalisia tekijöitä, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisi hänelle huomattava rasitus, ei naisen haluamisten perusteella tai naisen oikeutena päättää lapsensa elämästä halujensa perusteella.


    "Uutta lakia ei myöskään perusteltu naisten oikeuksilla, eikä sitä toisaalta
    myöskään vastustettu lapsenmurhana. Uusi ja edelleen voimassa oleva aborttilaki ei myöskään
    ollut vapaan abortin laki, joskin siinä otettiin laajasti huomioon sellaisia sosiaalisia ja
    taloudellisia perusteita, jotka olivat useiden laittomien aborttien taustalla. Suomessa abortista tehtiin ennen muuta lääketieteellinen kysymys, päätösvalta abortista jäi viime kädessä
    lääkäreille ja aborttilain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset."


    "Toisin kuin muiden LänsiEuroopan
    maiden aborttikamppailuja, suomalaista keskustelua ei leimannut naisen ja sikiön oikeuksien ristiriita. Sikiön kuolema ei ollut moraalisen tuomitsemisen perusta ja toisaalta naisten oikeuksista puhuttiin vähän."

    "Tasaarvoasiain neuvottelukunnan pääsihteeri Leila Räsänen kirjoitti vuonna 1984, että aborttilain muutosta perusteltiin Suomessa alueellisella ja taloudellisella tasaarvolla,
    ei naisten oikeuksilla, vaikka esimerkiksi Yhdistys 9 piti tätä pääargumenttinaan."


    "SNDL perusti liittokokouksessaan vuonna 1965 perheasiain neuvottelukunnan, jonka yhdeksi
    tehtäväksi tuli valmistella aloitetta uudeksi aborttilaiksi. Neuvottelukunnan johtoon asetettiin Selma Mäkelä. Tarvetta valmistelulle perusteltiin Parkkolan Naisten tekemässä liittokokousaloitteessa sillä, että koteihin pitäisi saada vain toivottuja lapsia ja Vanajan Naisyhdistyksen aloitteessa sillä, että liiton olisi otettava kantaa polttavaan kysymykseen, aborttilain uudistukseen, jotta lakiin saataisiin mukaan sosiaaliset syyt ja jotta erityisesti otettaisiin huomioon ne tilanteet, jolloin kestävän avioliiton solmiminen on mahdotonta."


    "Uusi neuvottelukunta aloitti työnsä vuoden 1966 alussa ja sen esitys uudeksi aborttilaiksi oli
    SNDL:n liittotoimikunnan käsittelyssä joulukuussa. Selma Mäkelän mukaan ”vallitsevan
    tilanteen” eli laittomien aborttien suuren määrän vuoksi valistustyö
    perhesuunnittelukysymyksissä on tarpeen ja hän ehdottikin, että SNDL lähestyisi Suomen
    hallitusta esityksellä laiksi perhesuunnittelusta ja raskauden keskeytyksestä. Lääkäriliittoon, SKDL:n elimiin ja sosialidemokraattisiin naisjärjestöihin pitäisi ottaa yhteyttä ja ehdottaa yhteistyötä asiassa. Mäkelän ehdotus hyväksyttiin kokouksessa keskustelun jälkeen ja
    ”neuvottelukunnalle annettiin täydet valtuudet viedä asiaa eteenpäin”.

    "Helmikuussa 1967 SNDL luovutti sisäministerille esityksensä uudeksi aborttilaiksi.
    Esityksessä vaadittiin laillisen abortin perusteiden muuttamista siten, että niissä
    huomioitaisiin myös sosiaaliset syyt. Riittävinä syinä olisi liiton mielestä pidettävä ”korkeaa
    ikää, leskeyttä, aviottomuutta, tai avioeroa, perheen suurilukuisuutta, perheen jäsenen
    sairautta, opintojen keskeytymistä, työpaikan tai ammatin menetystä tai muuta näihin
    verrattavaa syytä”. Syiden tuli siis olla sellaisia, että niiden nojalla voitaisiin olettaa, että lapsen vanhemmat eivät voisi riittävästi turvata lapsen elämää. SNDL tahtoi myös, että samassa laissa käsiteltäisiin perhesuunnittelua, tämä vaatimus näkyy koko aborttikeskustelun ajan ja liiton edustajia selvästi häiritsi keskustelun painottuminen abortin hyväksyttäviin
    syihin."

    "Abortin perusteista lausunnossa todettiin, että sosiaalisia syitä ei ole syytä aliarvioida. sillä pakkolapset johtavat pakkoavioliittoihin, jotka taas usein epäonnistuvat. SNDL esitti myös, että laissa olisi rajoitus ainoastaan kolmesta abortista samalle naiselle ja vähintään puolen vuoden välistä abortista toiseen. Näillä perusteilla väljennykset olisivat melko pieniä, eikä laista tulisi vapaan abortin lakia."

    "SNDL painotti, että lapsen syntymälle on
    oltava voimassa myös taloudelliset edellytykset, jotta äiti voi suhtautua asiaan ”oikealla
    tavalla. Aviottomien ja muutenkin vähävaraisten äitien asema olikin ollut yksi vasemmiston
    naisten tärkeimpiä teemoja koko liikkeen olemassaolon ajan, Abortti saattoi siis olla myös
    keino helpottaa aviottomaan äitiyteen liittyviä ongelmia antamalla naisille mahdollisuus
    keskeyttää avioton raskaus."


    "Valistuksellinen elementti sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista
    lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi
    saada."

    "Toisaalta vaikuttaa siltä, että liiton sisällä aborttia käsiteltiin paljon suoremmin
    naiskysymyksenä kuin lainsäätäjille tai muille virallisille tahoille osoitetuissa
    puheenvuoroissa."

    "On mielenkiintoista pohtia, miksi naisliitto näytti sisäisessä keskustelussaan korostavan
    aborttikysymystä enemmän naisten asiana kuin liiton ulkopuolisille suunnatuissa viesteissä."

    "Ehkä näinkin, mutta juuri oman aineistoni perusteella
    sosiaaliluokkien välinen tasaarvo
    – jonka tavoittelua voi varmaankin luokkataisteluksikin
    kutsua – tai alueellinen tasaarvo,
    joka näkyi myös vahvana SNDL:n argumenteissa olivat myös perusteluja, joita käytettiin julkisuuden ja lainsäätäjien suuntaan, koska niiden luultavasti oletettiin edistävän lain hyväksymistä enemmän kuin naisten oikeuksilla
    argumentoinnin. Suomessa ei myöskään 1960luvulla
    ollut perinnettä naiserityisestä politiikasta, jossa naisten oikeudet olisivat olleet painava argumentti."

    "Lapsen oikeuksien painotuksella pyrittiin
    varmaankin hälventämään mahdollista ristiriitaa naisen oikeuksien ja lapsen oikeuksien
    välillä."

    "SNDL listasi lakiluonnokseensa aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden joukkoon muiden muassa opiskelun keskeytymisen."

    "Nähdäkseni sekä ”revolutionistinen” SNDL
    että ”revolutionistinen” Aleksandra Kollontai toimivat aborttikysymyksessä varsin
    ”reformistisesti”, he pyrkivät muuttamaan yhteiskunnan reaalisia olosuhteita ja joutuivat
    tyytymään varsin vähäisiin muutoksiin."

    linkittämällä omia typeryyksiäsi. Jauhat ja jauhat, mutta mitä oikein haluat sanoa. Tätäkö?

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000037169781

    Äänestä

  • syndroomia nuo kirjoitti:

    silloin naisen päätös on tärkeä. Jos nainen ei halua jatkaa raskautta, onko mitään haittaa siitä että syyksi laitetaan sosiaaliset syyt. Asperger/autismi tms syndrooma kun ei aina ja kaikissa oloissa ole ylitsekäymätöm eksakti este raskauden jatkamiselle.

    Sosiaaliset syyt ovat yhtä hyväksyttäviä kuin kaikki muutkin syyt. Ei niissä ole mitään hävettävää. B-lausunnot ym pitkät psykitrian lausunnot ovat aikaavieviä ja niiden kanssa raskausviikot helposti etenevät turhan pitkään. Nykyisin pyritään abortit tekemään mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

    Kun miettii todellakin esimerkiksi autismin lievintä muotoa eli aspergenia, nousee kysymys siitä miksi nainen ei tahdo jatkaa raskauttaan oleelliseksi. Eikö hän halua jatkaa raskauttaan puhtaasti terveydelliseti, sillä että kantaa sairautta, joka kaikella todennäköisyydellä tulee myös lapselle vai eikö hän halua jatkaa raskautta jostain muusta syystä. Eli jos syy on se, että hän ei halua autistista lasta, koska yhteikunta ei ole helppo paikka autistille elää, menee tosissaan varmaan kategoriaan sosiaaliset syyt.

    Sama kun jokin adhd, joka myös periytyy. Jos esimerkiksi miehellä on adhd, niin tekeekö nainen abortin välttääkseen lapsen suuren sairastumisen riskin vai tekeekö hän abortin, koska adhd lapset voivat huonosti yhteiskunnassa...

    Hmm... näkökulmasi asiaan antoi paljon miettimisen aihetta...

    Samaahan voi miettiä myös iän kohdalla, eikä vain terveydellisten syiden kohdalla. Mm alle 17-vuoden ikähän ei estä tyttöä tekemästä lasta. Mutta haluaako hän lapsen ja mistä syystä ei. Pelkästään iän takia vai yhteiskunnallisen statuksensa takia (ei ole vielä ammattia, on itse vielä vanhemmistaan riippuvainen)..

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    Voihan sen sanoa noinkin päin. :D

    Ryyppäämisessä kieltolain aikana taisi olla vähän sitä kielletyn hedelmän parempaa makua. Itsekin muistan, miten jännittävää, hauskaa ja kaikkea.. se alkoholin ottaminen oli ennen täysi-ikäisyyttä... Muistan myös, kun olin 17-vuotias ja eräs parikymppinen mies sanoi minulle, että hän haluaisi itsekin olla vielä joku 16v ja juoda pussikaljaa jossakin metsikössä, ja että enää ei ole mitään jännitystä... Silloin se ihmetytti, mutta realiteetit tulivat tietoisuuteen hieman myöhemmin. ;)

    sittenhän huumeetkin ois järkevää laillistaa niin niitä käytettäs vähemmän..? ;D

    Äänestä

  • TEOn lakimiehen kirjoitti:

    Riitta Burrellin väitöskirja ja kannanotot. Tarvittaessa löydät sähköpostiosoitteen TEO:n sivuilta jos on tulkintakysymykissä epäselvyyttä.

    Naisen itsemääräämisoikeus on nykyisin selviö, silloin kun liikutaan lain sallimien raskausviikkojhen puitteissa.

    ..eri kuin laki- se on erittäin selvää-, mutta se (em.) tosiasia tai yksittäisen lakimiehen (olkoon sitten TEO:n tai minkä tahansa) lausunto ei poista voimassaolevan lakimme, voimassaoloa edelleen. :D

    Laitahan esille kyseiset kannanotot, jotka mielestäsi todistavat, että lakia noudetetaan ja abortit tehdään lain tarkoittamin perustein Burrellin mielestä (en nyt ehdi alkaa kokonaisia väitöskirjoja lukemaan, ja sinä, jos kerran asian tunnet, löydät oleelliset kohdat helpommin).

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    Kaikki tietävät tämän asian, mutta en ymmärrä, miksi ihmeessä itsestään selvyyksistä väännetään kättä ketju toisensa jälkeen.

    Kuten olen todennut, tärkeintä on tietenkin, että käytäntö toimii kuten pitääkin.

    Silti on oudoksuttavaa, ettei lakia ole rukattu ajan tasalle, vaikka elämme sentään jo 2000-luvulla!!

    ..näytä tajuavan, että ne on ne konkreettiset elämänoloissa/muissa olosuhteissa olevat tekijät, jotka ovat siis niin konkreettisia ja nähtäviä, että ne (niiden aiheuttama rasitus) voitaisiin haluttaessa tutkituttaa ammattilaisilla ja hakea niistä lausunto- jotka oikeuttavat aborttiin, eivätkä ne haluamiset/ei-haluamiset (joiden ainoa merkitys on se, että ne voivat vahvistaa elämänolojen/muiden olosuhteiden tuomaa rasitusta, ja että aborttiin tarvitaan naisen pyyntö/halu).

    Äänestä


  • tosin.. kirjoitti:

    sittenhän huumeetkin ois järkevää laillistaa niin niitä käytettäs vähemmän..? ;D

    mutta eräs vakava huumeiden lieveilmiö poistuisi niiden laillistamisen myötä - järjestäytynyt rikollisuus. Tästä on puhuttu ihan viisaamissakin piireissä, olisiko järkeä sallia ainakin lievät huumeet. Itse en oikein osaa muodostaa kantaani, molempien osapuolten (vastustajat/vapauttajat) argumentit kuullostavat päteviltä.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..eri kuin laki- se on erittäin selvää-, mutta se (em.) tosiasia tai yksittäisen lakimiehen (olkoon sitten TEO:n tai minkä tahansa) lausunto ei poista voimassaolevan lakimme, voimassaoloa edelleen. :D

    Laitahan esille kyseiset kannanotot, jotka mielestäsi todistavat, että lakia noudetetaan ja abortit tehdään lain tarkoittamin perustein Burrellin mielestä (en nyt ehdi alkaa kokonaisia väitöskirjoja lukemaan, ja sinä, jos kerran asian tunnet, löydät oleelliset kohdat helpommin).

    Sinulle on osoitettu, että:

    1. perusteet lain muuttamiselle aikoinaan eivät olleet sitä, mitä sinä väität.

    2. käytäntö lain alkuaikoina ei ollut sitä, mitä sinä väität.

    3. käytäntö nykypäivänä ei ole sitä, mitä sinä väität.

    4. lääkärit toimivat lainmukaisesti, eivätkä lainvastaisesti, kuten väität.

    5. jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty, eikä laiton, kuten väität.

    6. lääkäreille on annettu virallinen ohjeistus lain tulkinnasta ja sitä muutetaan tarpeen vaatiessa.

    7. lakia ei ole kaikesta tästä huolimatta koettu tarpeelliseksi muuttaa lähes 40 vuoteen.


    Johtopäätös: sinulla ei ole hajuakaan, mitä yrität sönköttää ja todellisuuden kanssa jutuillasi ei ole mitään tekemistä.

    Jos sinulla ei ole tietoa, eikä kykyä/aikaa/tahtoa selvittää totuutta, älä ole typerä ja väitä täyttä sontaa. Täällä on ihmisiä, jotka tuntevat aiheen sinua paremmin. On typeryyttä jauhaa omaa tietämättömyyttään.


    Siis kumoa alkajaiseksi nuo 7 faktakohtaa.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    Sinulle on osoitettu, että:

    1. perusteet lain muuttamiselle aikoinaan eivät olleet sitä, mitä sinä väität.

    2. käytäntö lain alkuaikoina ei ollut sitä, mitä sinä väität.

    3. käytäntö nykypäivänä ei ole sitä, mitä sinä väität.

    4. lääkärit toimivat lainmukaisesti, eivätkä lainvastaisesti, kuten väität.

    5. jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty, eikä laiton, kuten väität.

    6. lääkäreille on annettu virallinen ohjeistus lain tulkinnasta ja sitä muutetaan tarpeen vaatiessa.

    7. lakia ei ole kaikesta tästä huolimatta koettu tarpeelliseksi muuttaa lähes 40 vuoteen.


    Johtopäätös: sinulla ei ole hajuakaan, mitä yrität sönköttää ja todellisuuden kanssa jutuillasi ei ole mitään tekemistä.

    Jos sinulla ei ole tietoa, eikä kykyä/aikaa/tahtoa selvittää totuutta, älä ole typerä ja väitä täyttä sontaa. Täällä on ihmisiä, jotka tuntevat aiheen sinua paremmin. On typeryyttä jauhaa omaa tietämättömyyttään.


    Siis kumoa alkajaiseksi nuo 7 faktakohtaa.

    pakkomielteistä ihmistä. Siitä kärsii koko palsta.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    Muistathan satua taas erottaa ne SNDL:n, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta, ja lain säätämisen varsinaiset perusteet (olen huomauttanut sinua ennenkin). :)

    Siinä olet kyllä oikeassa, että sosiaaliset syyt eivät ole mitään luuseri/pultsariutta, mutta selkeitä ja puhtaita sosiaalisia syitä kuitenkin. Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    "keskustelemaan" aiheesta.

    Tuo dokumentti on erittäin hyvä, jokainen lain suunnittelun ja toteutuneiden muutosten perusteista kiinnostunut lukekoon sen.

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    Jos et tiennyt, SNDL EI katsonut asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta. Sen olet oppinut myös, jos olet tuon dokumentin lukenut.

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    Muistathan satua taas erottaa ne SNDL:n, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta, ja lain säätämisen varsinaiset perusteet (olen huomauttanut sinua ennenkin). :)

    Siinä olet kyllä oikeassa, että sosiaaliset syyt eivät ole mitään luuseri/pultsariutta, mutta selkeitä ja puhtaita sosiaalisia syitä kuitenkin. Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    lisään vain tämän:

    "Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    "keskustelemaan" aiheesta.

    Tuo dokumentti on erittäin hyvä, jokainen lain suunnittelun ja toteutuneiden muutosten perusteista kiinnostunut lukekoon sen.

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf

    Jos et tiennyt, SNDL EI katsonut asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta. Sen olet oppinut myös, jos olet tuon dokumentin lukenut.

    ..lähteäkään keskustelemaan/väittelemään.. ;D

    SNDL oli kylläkin se, joka katsoi vahvimmin asiaa naisen näkökulmasta.

    Tuosta ko. tekstistä on selkeästi erotettavissa- jos vain luku-ja ymmärrystaito löytyy- mikä on SNDL:n argumentointia, ja mitkä taas perusteita, jotka hyväksyttiin yleisesti ja viranomaisten taholta. SNDL ei edes yrittänyt argumentoida viranomaisten suuntaan suoranaisesti naisen oikeuksilla, vaan juurikin niillä sosiaalisilla tekijöillä (jotka vaati jopa kirjattaviksi lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada) ja niiden huonouden mahdollisilla haittavaikutuksilla perheen ja lapsen elämään. Vain liiton sisäisessä keskustelussa asiaa käsiteltiin selkeämmin naisen oikeutena.

    Tuolloin säädetty ja edelleen voimassa oleva aborttilaki ei siis ole vapaan abortin laki, mutta siinä otetaan huomioon sellaisia sosiaalisia ja taloudellisia perusteita, jotka olivat aikaisemmin useiden laittomien aborttien taustalla. Vapaa abortti on se, joka perustuu naisen toiveisiin elämänsä suhteen, mutta kun laissa edellytetään sosiaalisia syitä, edellytetään konkreettisia, lapsenpidosta huomattavan rasituksen tekeviä tekijöitä naisen/hänen perheensä elämäntilanteessa, ja _niitä hakemukseen myös kirjataan_ ! Jos nainen hakee aborttia terveydellisin perustein, hakemukseen kirjataan ne terveydelliset tekijät, joiden perusteella aborttia haetaan, ja kun nainen taas hakee aborttia sosiaalisin syin, hakemukseen kirajataan ne tekijät naisen/hänen perheensä elämäntilanteesta, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava (=tavanomaista suurempi) rasitus. Aborttilain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset, ja lain tavoitteiksi asetettiin laittomien aborttien ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen vähentäminen ja sosiaalisen tasa-arvon lisääminen!

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    lisään vain tämän:

    "Niin selkeitä, että jopa SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada!

    Hyväksyttäviä syitä on useita, ja opisekelujen keskeytyminenkin voi olla sellainen, jos se siis on se todellinen syy.. :D

    Meniköhän sinulla taas SNDL:n argumentointi ja lakiin hyväksytyt perusteet sekaisin? Meillä kun ei ed. voi saada aborttia sillä, että on hutiloinut ehkäisyssä. :D

    Kuka on ylpeillyt sillä, ettei naisen oikeuksista isommin puhuttu vielä tuolloin? Naisenoikeuksia ja tasa-arvoa kannattaa varmasti lähes kaikki nykypäivänä, mutta on eri asia, mitä kaikkea voi nähdä naisen(kaan) oikeutena..!

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..lähteäkään keskustelemaan/väittelemään.. ;D

    SNDL oli kylläkin se, joka katsoi vahvimmin asiaa naisen näkökulmasta.

    Tuosta ko. tekstistä on selkeästi erotettavissa- jos vain luku-ja ymmärrystaito löytyy- mikä on SNDL:n argumentointia, ja mitkä taas perusteita, jotka hyväksyttiin yleisesti ja viranomaisten taholta. SNDL ei edes yrittänyt argumentoida viranomaisten suuntaan suoranaisesti naisen oikeuksilla, vaan juurikin niillä sosiaalisilla tekijöillä (jotka vaati jopa kirjattaviksi lakiin, jotta kenellekään ei jäisi epäselväksi, millä perustein abortin voi saada) ja niiden huonouden mahdollisilla haittavaikutuksilla perheen ja lapsen elämään. Vain liiton sisäisessä keskustelussa asiaa käsiteltiin selkeämmin naisen oikeutena.

    Tuolloin säädetty ja edelleen voimassa oleva aborttilaki ei siis ole vapaan abortin laki, mutta siinä otetaan huomioon sellaisia sosiaalisia ja taloudellisia perusteita, jotka olivat aikaisemmin useiden laittomien aborttien taustalla. Vapaa abortti on se, joka perustuu naisen toiveisiin elämänsä suhteen, mutta kun laissa edellytetään sosiaalisia syitä, edellytetään konkreettisia, lapsenpidosta huomattavan rasituksen tekeviä tekijöitä naisen/hänen perheensä elämäntilanteessa, ja _niitä hakemukseen myös kirjataan_ ! Jos nainen hakee aborttia terveydellisin perustein, hakemukseen kirjataan ne terveydelliset tekijät, joiden perusteella aborttia haetaan, ja kun nainen taas hakee aborttia sosiaalisin syin, hakemukseen kirajataan ne tekijät naisen/hänen perheensä elämäntilanteesta, joiden vuoksi lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava (=tavanomaista suurempi) rasitus. Aborttilain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset, ja lain tavoitteiksi asetettiin laittomien aborttien ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen vähentäminen ja sosiaalisen tasa-arvon lisääminen!

    Ei ole kiva väitellä ihmisten kanssa, jotka eivät edes lue tekstejä, jotka itse tuovat ja joista jotain väittävät.

    SNDL ei ollut se, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    Ei ole kiva väitellä ihmisten kanssa, jotka eivät edes lue tekstejä, jotka itse tuovat ja joista jotain väittävät.

    SNDL ei ollut se, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta.

    SNDL oli- vaikka siis toista väität- näistä tahoista, joiden välillä varsinainen aborttilakikeskustelu käytiin, se, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta ja naisen asiana. Koko aborttilain muutoskeskustelu lähti (vaikka aborttilakia oltaisiin todennäköisesti pian muutettu muutenkin) SNDL:n argumentoinnista, ja sen asian esille tuomisesta, että heidän mukaansa abortti oli naisen oma asia, ja esityksestä saada Suomeen vapaa abortti (joka jäi kuitenkin toteutumatta, koska muut tahot eivät olleet samoilla linjoilla)!

    Luehan itse uudelleen ja yritä myöskin ymmärtää.. :D

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    SNDL oli- vaikka siis toista väität- näistä tahoista, joiden välillä varsinainen aborttilakikeskustelu käytiin, se, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta ja naisen asiana. Koko aborttilain muutoskeskustelu lähti (vaikka aborttilakia oltaisiin todennäköisesti pian muutettu muutenkin) SNDL:n argumentoinnista, ja sen asian esille tuomisesta, että heidän mukaansa abortti oli naisen oma asia, ja esityksestä saada Suomeen vapaa abortti (joka jäi kuitenkin toteutumatta, koska muut tahot eivät olleet samoilla linjoilla)!

    Luehan itse uudelleen ja yritä myöskin ymmärtää.. :D

    naisen asia.

    Mutta kamala ajatus, että normaalit ihmisoikeudet myös naisille Suomeen saatiin KOMMUNISTIEN toimesta - nyt tulee yrjö...

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    SNDL oli- vaikka siis toista väität- näistä tahoista, joiden välillä varsinainen aborttilakikeskustelu käytiin, se, joka katsoi asiaa vahvimmin naisen näkökulmasta ja naisen asiana. Koko aborttilain muutoskeskustelu lähti (vaikka aborttilakia oltaisiin todennäköisesti pian muutettu muutenkin) SNDL:n argumentoinnista, ja sen asian esille tuomisesta, että heidän mukaansa abortti oli naisen oma asia, ja esityksestä saada Suomeen vapaa abortti (joka jäi kuitenkin toteutumatta, koska muut tahot eivät olleet samoilla linjoilla)!

    Luehan itse uudelleen ja yritä myöskin ymmärtää.. :D

    mutta olet väärässä.

    Etsi sieltä dokumentista "yhdistys 9", sen pääargumentit ja miten se liittyi varsinaiseen lainvalmistelutoimikuntaan (verrattuna SNDL:ään). Voit etsiä aiheesta muualtakin.

    Kun kerran haluat puhua varsinaisesta toteutuneesta laista, etkä sen aloitteen tekemisestä. Yhdistys 9:n kanta oli vielä paljon enemmän naisten oikeuksia ajava ja vain naisten oikeuksiin tukeutuva ja se oli osallisena lain lopullisessa valmistelutoimikunnassa, ei SNDL. Valitan.

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    naisen asia.

    Mutta kamala ajatus, että normaalit ihmisoikeudet myös naisille Suomeen saatiin KOMMUNISTIEN toimesta - nyt tulee yrjö...

    Vaikka äärimuotoon vedettynä jotkin suuntaukset toimimattomia ovatkin, niissä saattaa piillä arvokas hyöty.

    Vasemmistosuuntaus yleisesti ottaen oli tosiaan se, joka alkoi puuhata tavallisille työläisnaisillekin yhtäläisiä mahdollisuuksia kuin rikkaillekin (rahalla saa vaikka mitä). Siis ajamassa naisten tasa-arvoa niin keskenään naisten välillä kuin myös miehiin nähden. Eivät tosin onneksi olleet ainoita loppupeleissä.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    mutta olet väärässä.

    Etsi sieltä dokumentista "yhdistys 9", sen pääargumentit ja miten se liittyi varsinaiseen lainvalmistelutoimikuntaan (verrattuna SNDL:ään). Voit etsiä aiheesta muualtakin.

    Kun kerran haluat puhua varsinaisesta toteutuneesta laista, etkä sen aloitteen tekemisestä. Yhdistys 9:n kanta oli vielä paljon enemmän naisten oikeuksia ajava ja vain naisten oikeuksiin tukeutuva ja se oli osallisena lain lopullisessa valmistelutoimikunnassa, ei SNDL. Valitan.

    ..kylläkin nyt siitä koko tuolloisesta aborttikeskustelusta! Mihin pyrit pilkunviilauksellasi? Viemäänkö huomion pois siitä, että olit väärässä? :D

    Äänestä

  • Saara kirjoitti:

    naisen asia.

    Mutta kamala ajatus, että normaalit ihmisoikeudet myös naisille Suomeen saatiin KOMMUNISTIEN toimesta - nyt tulee yrjö...

    ..vain sinun mielipiteesi. :D Yleinen kanta asiaan ei ole ollut tuo, vaikka aikanaan mm. juuri SNDL ja satuan mainitsema yhdistys 9 sitä sellaisena pitivätkin ja yrittivät taistella sen puolesta (SNDL kylläkin argumentoi viranomaisten suuntaan eri argumentein kuin mm. sisäisessä keskustelussaan). Ja jos mennään jälleen siihen, että vain puolet suomalaisista hyväksyy tutkimusten mukaan _edes_ sosiaalisin syin tehtävät abortit, niin siitä voimme päätellä jokseenkin, kuinka suuri osa ihmisistä pitää aborttia ihan naisen omana asiana (jätetään turha spekulointi mielipiteiden muuttumisesta suuntaan tai toiseen taas tästä pois, koska molempiin suuntiin kallistavia tekijöitä on, kuten on aiemminkin todettu).

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    ..vain sinun mielipiteesi. :D Yleinen kanta asiaan ei ole ollut tuo, vaikka aikanaan mm. juuri SNDL ja satuan mainitsema yhdistys 9 sitä sellaisena pitivätkin ja yrittivät taistella sen puolesta (SNDL kylläkin argumentoi viranomaisten suuntaan eri argumentein kuin mm. sisäisessä keskustelussaan). Ja jos mennään jälleen siihen, että vain puolet suomalaisista hyväksyy tutkimusten mukaan _edes_ sosiaalisin syin tehtävät abortit, niin siitä voimme päätellä jokseenkin, kuinka suuri osa ihmisistä pitää aborttia ihan naisen omana asiana (jätetään turha spekulointi mielipiteiden muuttumisesta suuntaan tai toiseen taas tästä pois, koska molempiin suuntiin kallistavia tekijöitä on, kuten on aiemminkin todettu).

    suoraan sanoen, minua ei juuri kiinnosta, mitä suomalaiset hyväksyvät ja mitä eivät - mutta mikäli MINÄ tulisin raskaaksi, olisin ainoastaan minä joka päätän mitä teen ja tiedän mitä haluan.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    Sinulle on osoitettu, että:

    1. perusteet lain muuttamiselle aikoinaan eivät olleet sitä, mitä sinä väität.

    2. käytäntö lain alkuaikoina ei ollut sitä, mitä sinä väität.

    3. käytäntö nykypäivänä ei ole sitä, mitä sinä väität.

    4. lääkärit toimivat lainmukaisesti, eivätkä lainvastaisesti, kuten väität.

    5. jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty, eikä laiton, kuten väität.

    6. lääkäreille on annettu virallinen ohjeistus lain tulkinnasta ja sitä muutetaan tarpeen vaatiessa.

    7. lakia ei ole kaikesta tästä huolimatta koettu tarpeelliseksi muuttaa lähes 40 vuoteen.


    Johtopäätös: sinulla ei ole hajuakaan, mitä yrität sönköttää ja todellisuuden kanssa jutuillasi ei ole mitään tekemistä.

    Jos sinulla ei ole tietoa, eikä kykyä/aikaa/tahtoa selvittää totuutta, älä ole typerä ja väitä täyttä sontaa. Täällä on ihmisiä, jotka tuntevat aiheen sinua paremmin. On typeryyttä jauhaa omaa tietämättömyyttään.


    Siis kumoa alkajaiseksi nuo 7 faktakohtaa.

    Et ole osoittanut noista väitteistäsi yhtäkään todeksi, joten eipä ole kumottavaa. :D

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    Sinulle on osoitettu, että:

    1. perusteet lain muuttamiselle aikoinaan eivät olleet sitä, mitä sinä väität.

    2. käytäntö lain alkuaikoina ei ollut sitä, mitä sinä väität.

    3. käytäntö nykypäivänä ei ole sitä, mitä sinä väität.

    4. lääkärit toimivat lainmukaisesti, eivätkä lainvastaisesti, kuten väität.

    5. jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty, eikä laiton, kuten väität.

    6. lääkäreille on annettu virallinen ohjeistus lain tulkinnasta ja sitä muutetaan tarpeen vaatiessa.

    7. lakia ei ole kaikesta tästä huolimatta koettu tarpeelliseksi muuttaa lähes 40 vuoteen.


    Johtopäätös: sinulla ei ole hajuakaan, mitä yrität sönköttää ja todellisuuden kanssa jutuillasi ei ole mitään tekemistä.

    Jos sinulla ei ole tietoa, eikä kykyä/aikaa/tahtoa selvittää totuutta, älä ole typerä ja väitä täyttä sontaa. Täällä on ihmisiä, jotka tuntevat aiheen sinua paremmin. On typeryyttä jauhaa omaa tietämättömyyttään.


    Siis kumoa alkajaiseksi nuo 7 faktakohtaa.

    ..nuo esittämäsi 7 mutua- mitään faktaahan et ole kyennyt esittämään :D
    __________


    1. (Väitteesi: perusteet lain muuttamiselle aikoinaan eivät olleet sitä, mitä sinä väität.)

    -Lain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset (mm. laittomien aborttien ehkäisy, naisen psyykkistä kestokykyä vallitsevan elämäntilanteen vuoksi liiallisesti koettelevien tilanteiden ehkäisy, lapsen terveydelliset seikat, jotka riipuvaisia vanhempien mahdollisuuksista turvata hänen elämäänsä) ja sosiaalista ja alueellista tasa-arvoa koskevia (pyrkimys siihen, ettei kukaan joutuisi sosiaalisesti selvästi muita huonompaan asemaan). Muutamat tahot argumentoivat kyllä naisen oikeudesta päättää itse abortista/elämästään, ja vaativat vapaata aborttia, mutta kyseinen vaatimus ei mennyt läpi! Lakia ei siis perusteltu (vaatimuksista huolimatta) naisen oikeudella päättää abortista/elämästään, eikä säädetty tuollaista haluperusteista oikeutta antamaan!


    “Uutta lakia ei myöskään perusteltu naisten oikeuksilla, eikä sitä toisaalta
    myöskään vastustettu lapsenmurhana.”

    “Uusi ja edelleen voimassa oleva aborttilaki ei myöskään
    ollut vapaan abortin laki, joskin siinä otettiin laajasti huomioon sellaisia sosiaalisia ja taloudellisia perusteita, jotka olivat useiden laittomien aborttien taustalla.”

    “Aborttilain muuttamisen syyt olivat etupäässä kansanterveydelliset.”

    “Aborttilain muutosta perusteltiin Suomessa alueellisella ja taloudellisella tasaarvolla, ei naisten oikeuksilla.”

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf


    “Lain virallisina tavoitteina mainittiin aikanaan laittomien aborttien ja niihin liittyvien terveydellisten vaarojen vähentäminen sekä abortin hakijoiden alueellisen ja sosiaalisen tasa-arvon lisääminen.”

    http://www.etene.org/dokumentit/Etpk6_00pdf.pdf
    __________

    2. (Väittesi: käytäntö lain alkuaikoina ei ollut sitä, mitä sinä väität.)

    -Käytännöstä lain alkuaikoina olen sanonut sen, että dokumenttien mukaan se villiintyi heti, ja että vain harvat lääkärit vaivautuivat hakemaan selvitystä naisen/hänen perheensä elämänoloista/muista olosuhteista, vaikka mm. ylilääkäri Keijo Soivan mukaan lausuntojen hakemiseen olisi ollut selvästikin enemmän tarvetta.

    ”Vain harva on esimerkiksi vaivautunut tiedustelemaan sosiaaliviranomaiselta, -työntekijältä, tai sairaanhoitotoimen harjoittajalta selvitystä tutkittavan naisen tai hänen perheensä elämänoloista.”

    "Monet keskeytystä koskevat lausunnot antavat puutteellisuudessaan ja ylimalkaisuudessaan aihetta epäillä, ovatko kaikki lausunnonantajalääkärit tietoisia siitä, kuinka merkitseviä ja kauaskantoisia heidän lausuntonsa todella ovat."

    http://www.terveysportti.fi/d-htm/articles/1970_22_1295-1297.pdf
    __________

    3. (Väitteesi: käytäntö nykypäivänä ei ole sitä, mitä sinä väität.)

    Käytäntö on nykyään juurikin se, että halu-perusteisia abortteja tehdään (vaikka laki ei niitä salli), käyttäen virallisina syinä muka-syitä. Tässä esimerkiksi Saara kertoo asian- sen, että hänkin käyttäisi muka-syitä- hyvin rehellisesti:

    ”Sitä juuri
    Kirjoittanut: Saara 29.9.2008 klo 14.10

    Minulla ei olisi mitään muuta syytä aborttiin, kuin se, että en halua lasta. Ihan vain yksinkertaisesti en halua.

    Ikää käyttäisin sydänakan lanseeraamana "mukasyynä", ei ikäni nyt vielä mahdoton ole, vaikka tiukempaan raskausajan syyniin joutuisinkin kuin kymmenen vuotta nuoremmat.

    Milloinkahan tämä laki saadaan ajanmukaistettua muiden Pohjoismaiden tasalle?”

    http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=116&conference=1500000000000024&posting=22000000038235252
    __________

    4. (Väitteesi: lääkärit toimivat lainmukaisesti, eivätkä lainvastaisesti, kuten väität.)

    -Lääkärit toimivat lainmukaisesti, jos he uskovat naisen ilmoittavan todellisia syitä abortilleen. Muussa tapauksessa laki velvoittaa (sanoo: on pyydettävä) tutkittamaan naisen ilmoittamat tekijät ja hakemaan niistä ammattilaisen lausunnon. Nainen (ei lääkäri) toimii lainvastaisesti ilmoittaessaan muka-syitä.


    ”Raskaus voidaan tämän lain säännöksiä noudattaen naisen pyynnöstä keskeyttää:
    -------
    2) kun hänen tai hänen perheensä elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus;”

    ”7§
    ----
    Ennen sellaisen päätöksentekoa, joka perustuu 1 §:n 2 kohtaan, on, milloin siihen katsotaan syytä olevan, pyydettävä sosiaaliviranomaisen taikka kätilön, terveyssisaren tai näitä vastaavan henkilön selvitys naisen ja hänen perheensä elämänoloista ja muista olosuhteista.”

    http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1970/19700239


    -Abortin saa siis lain 1§:n 2. kohdan mukaan, jos lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava rasitus hänen/hänen perheensä elämänolojen/muiden olosuhteiden vuoksi, ja niiden perusteella (ei sen mitä kaikkea nainen haluaa elämältään/mitä kaikkea haluaa lapselleen antaa) abortit meillä tehdään ja 'tehdään'.


    "Raskauden keskeyttäminen voidaan suorittaa hakemuksesta kahden lääkärin päätöksellä, kun raskaus on kestänyt enintään 12 raskausviikkoa ja lapsen synnyttäminen ja hoito olisivat hakijan elämänolojen ja muiden olosuhteiden vuoksi hänelle huomattava rasitus---"

    http://www.teo.fi/FI/Luvat/Raskauden_keskeyttaminen/Sivut/etusivu.aspx


    "Eniten kaikista keskeytyksistä tehdään ns. sosiaalisella perusteella (85 %) eli elämänoloista ja muista olosuhteista aiheutuvan huomattavan rasituksen
    vuoksi."

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/thw/?${APPL}=utppdf&${BASE}=utppdf&${THWIDS}=0.17/1220887397_338283&${TRIPPIFE}=PDF.pdf


    -Koko nykyistä lakia edeltäneen aborttikeskustelun ajan puhuttiin niin selkeistä ja konkreettisista sosiaalisista syistä (ei kunkin haluamisista), että jopa vahvan naisnäkökulman omaava SNDL vaati hyväksyttävien syiden listaamista lakiin:

    "Helmikuussa 1967 SNDL luovutti sisäministerille esityksensä uudeksi aborttilaiksi.
    Esityksessä vaadittiin laillisen abortin perusteiden muuttamista siten, että niissä
    huomioitaisiin myös sosiaaliset syyt. Riittävinä syinä olisi liiton mielestä pidettävä ”korkeaa
    ikää, leskeyttä, aviottomuutta, tai avioeroa, perheen suurilukuisuutta, perheen jäsenen
    sairautta, opintojen keskeytymistä, työpaikan tai ammatin menetystä tai muuta näihin
    verrattavaa syytä”. Syiden tuli siis olla sellaisia, että niiden nojalla voitaisiin olettaa, että lapsen vanhemmat eivät voisi riittävästi turvata lapsen elämää."

    "SNDL tahtoi myös, että samassa laissa käsiteltäisiin perhesuunnittelua, tämä vaatimus näkyy koko aborttikeskustelun ajan ja liiton edustajia selvästi häiritsi keskustelun painottuminen abortin hyväksyttäviin
    syihin."

    “Valistuksellinen elementti sisältyi myös siihen, että SNDL vaati aborttiin oikeuttavien sosiaalisten syiden listaamista lakiin – tällä haluttiin varmistaa, että kukaan ei jää tietämättömäksi, milloin abortin voi saada.”

    http://www.helsinki.fi/~taavetti/paperikori/kuuluuoikeuksiin.pdf


    -Olisi vähintäänkin omituinen lista, jos siinä sanottaisiin, että “abortin voi saada leskeyden, avioeron, opiskelujen keskeytymisen, työpaikan menetyksen… ja sen perusteella, että haluaa elämältään joitakin asioita, joihin lapsi ei sovi”. :D Mitä järkeä missään listassa siis olisi (tai yleensäkään lakimme 1§:n kuusikohtaisessa luettelossa abortin hyväksyttävistä syistä), jos asia olisi, kuten satua väittää, ja naisen haluamiset olisivat _lain mukaan_ määrääviä tekijöitä abortin oikeutusta mietittäessä? Ei yhtikäs mitään. :D

    Vielä rautalankaa…

    -Eli kyse on ihan konkreettisista elämänoloista ja muista olosuhteista, _joiden vuoksi_ lapsen synnyttäminen ja hoitaminen olisivat naiselle huomattava (=tavanomaista suurempi) rasitus- juuri niin kuin laki sanoo, eikä siitä, mitä kaikkea nainen haluaa elämältään ja mitä kaikkea haluaa lapselleen antaa, kuten sinä satua väität. Kyseisistä asioista voidaan siis lain oikeutuksella (/velvoituksella) hakea ammattilaisten lausunto, ja siis tutkituttaa naisen ilmoittamat elämänolot/muut olosuhteet heidän toimestaan! Naisen toiveita ja haluja olisi täysin turhaa ja älytöntä lähteä tutkimaan :D samoin elämänoloja/muita olosuhteita tilanteessa, jossa naisen haluamiset olisivat kuitenkin sitten merkittävä/määräävä tekijä. :D Ihme, että et jo vihdoin huomaa sanomasi ristiriitaa lain kanssa…

    Ja väännetään nyt sitä rautalankaa lisää tästäkin..

    On siis selvää, ettei lain 1§:än ole tehty kuutta kohtaa, joissa mainitaan abortin hyväksyttävät perusteet, sen vuoksi, että samaan lakiin kirjataan sitten yksi pykälä, (sis. noihin kuuteen kohtaan) joka pitää naisen haluamisia abortin hyväksyttävinä perusteina. :D Olisi myöskin erittäin kummallista mm., että lain 1§:n 6. kohdassa lukisi (lukee), että raskaus voidaan naisen pyynnöstä keskeyttää, kun jommankumman tai kummankin vanhemman sairaus, häiriytynyt sieluntoiminta tai muu niihin verrattava syy _vakavasti _rajoittaa heidän kykyään hoitaa lasta, ja sitten olisi pykälä, jonka mukaan se, mitä kaikkea nainen haluaa elämältään ja mitä kaikkea haluaa lapselleen antaa, olisivat merkittäviä abortin oikeutuksen kannalta. Eli sairauden, häiriintyneen sieluntoiminnan tai muun niihin verrattavan syyn pitäisi rajoittaa _vakavasti_ vanhemman kykyä hoitaa lasta, jotta tuollainen syy oikeuttaisi aborttiin, mutta sitten 1§:n 2. kohta hyväksyisikin naisen haluamiset… No just.. :D
    __________

    5. (Väitteesi: jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty, eikä laiton, kuten väität.)

    Totta kai jokaisen naisen laillinen abortti on lainmukaisesti tehty :D :D eli jokaisen aborttinsa _todelliset_ syyt, jotka ovat myös lainmukaiset, ilmoittaneen naisen abortti on lainmukaisesti tehty. Muka-syitä käyttävien naisten taas ei ole! Voiko se olla noin vaikea ymmärtää? :D
    __________

    6. (lääkäreille on annettu virallinen ohjeistus lain tulkinnasta ja sitä muutetaan tarpeen vaatiessa.)

    Lääkäreille ei anneta lakienvastaisia ohjeistuksia, ja edelleen abortin virallisiksi syiksi on ilmoitettava tai naisen/lääkärin 'muotoiltava' (viimeksi main.=muka-syyt) sosiaaliset syyt, joita aborttilain 1§:n 2. kohta edellyttää.
    __________

    7. (Väitteesi: lakia ei ole kaikesta tästä huolimatta koettu tarpeelliseksi muuttaa lähes 40 vuoteen. )

    -Aborttilaki on säädetty nimenomaan pääosin kansanterveydellisin perustein (mm. laittomat abortit, mielenterveyden kestämiseen liittyvät tekijät, lapsen terveydellisiin oloihin liittyvät tekijät) ja sosiaalista tasa-arvoisuutta (sitä, ettei kukaan joutuisi sosiaalisesti selvästi muita huonompaan asemaan) turvaamaan. Käytännössä, jos nainen sanoo, ettei voi pitää lasta/lapsen pitäminen olisi huomattavan rasittavaa/vaikeaa niissä oloissa, on sitä ulkopuolisen vaikea mennä kumoamaan, ja pystyä erottelemaan joukosta ne naiset, jotka päätyisivät laittomaan aborttiin tai joille lapsen pitäminen olisi todellakin huomattava (ja kestokykyä/mielenterveyttä koetteleva) rasitus kyseisissä oloissa. Täten lakia on vaikea mennä kiristämään (en lähtisi siihen itsekään), ja kuten on usein jo todettu, annettujen tietojen paikkansapitävyys ja abortin lainmukaisuus jää täten naisen omalle vastuulle ja omatunnolle!

    Päättäjämme ovat tietoisia tästä ongelmasta ja myöskin siitä, että vain puolet suomalaisista on tutkimusten mukaan hyväksynyt _edes_ sosiaalisin syin tehtävät abortit, joten vapaan abortin kirjoittaminen lakiin ei olisi demokratiassa oikein. Päättäjämme ovat siis aikalailla puun ja kuoren välissä; he tietävät, että aborttikäytäntö ei vastaa lakia, mutta vapaaseen aborttiin ei ole kansan tukea, ja nykyisen lain kiristämiseen ja toteutumisen intensiiviseen valvomiseen liittyisi jälleen yleistyvien laittomien aborttien riski!

    ”Julkisuudessa on kuitenkin toistuvasti selvitetty, että käytäntö
    on muotoutunut lain tarkoitusta vastaamattomaksi siten, että
    käytännössä raskauden keskeytyksen saa lähes aina, kun nainen sitä vain pyytää.”

    (Tässä nyt huomio juuri tuohon kyseiseen kohtaan, koska sillä, ettei aloite johtanut toimiin ei ole tuota faktaa kumoavaa merkitystä. Kyseisestä asiasta puhuttiin 90-luvun lopulla julkisuudessa enemmän, ja mm. eräillä minunkin ammattiopintoihini liittyneillä luennoilla.)

    http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/akxhref2.sh?%7BKEY%7D=TA+1055/1991


    “Kokouksessa keskusteltiin myös siitä, että on muitakin kysymyksiä, joissa vallitseva
    lainsäädäntö ei noudata monien suurten kansalaisryhmien edustamaa moraalia. Lainsäädännöllä pyritään turvaamaan ennen kaikkea kansalaisten turvallisuus ja tasa-arvoisuus tietyissä asioissa (mm. aborttilaki).”

    http://www.etene.org/dokumentit/Etpk6_00pdf.pdf


    "Ei kukaan pidä aborteista, mutta vaarallinen laiton abortti on aina huonompi vaihtoehto kun valvottu laillinen abortti."

    http://janina.vuodatus.net/blog/320190
    __________


    Ja nyt on sinun vuorosi todistaa väitteesi, jonka mukaan naisen haluamiset ja siis se, mitä kaikkea hän toivoo elämältään ja mitä kaikkea haluaa lapselleen antaa, ovat merkityksellisiä/määrääviä tekijöitä abortin lainmukaisuuden suhteen, ja että kaikki abortit tehdään miellä ihan lainmukaisesti, muka-syitä käyttämättä (muistahan tässä kohtaa myös Saaran rehellinen sanoma..). Tähän asti olet esittänyt vain mutuasi ja vedonnut siihen, miten ajatus tuosta edellä mainitusta tulee, kun joutuu itse siihen tilanteeseen. Valitettavasti täytyy pettymykseksesi todeta, että tuollainen ajattelu ei ole yhtä kuin se, mitä laki todella sanoo/miten asia todellisuudessa on. :D

    Ja kumoahan kerrankin sanomani asiat kohta kohdalta, jos kykenet (muullakin kuin mutullasi), äläkä vain heittele tyhjää kolisevia kommenttejasi 'minun väärässäolemisestani ja hassuudestani'

    Äänestä

Se että aborttilupahakemuksiin satuillaan "syitä", on ihan yleisessä tiedossa ja vähänväliä keskusteluissa.

"Ymmärrän kyllä, enkä ole muuta väittänytkään. Totesin vain, että käytännössä tilanne on molemmissa maissa abortin saamisen suhteen melkolailla sama. Ainoa erona se että Suomessa kukaan ei abortin viralliseksi syyksi ilmoita ehkäisyn pettämistä, vaan satuilee hieman paperille siitä miten lapsen kasvattaminen ei vaan nyt onnistu. Sinä vedit tästä johtopäätöksen että jotkin lääkärit Suomessa ovat valmiita rikkomaan lakia."

http://www.tiede.fi/keskustelut/viewtopic.php?p=382469&sid=28eefb6862d6e55fc1806b1b9844a0b0


Kyllä ne tosiaan on ne satuilijat niitä lainrikkojia, eivätkä lääkärit, jotka nielevät kaiken!

Äänestä
  • uudelleen. Naisen subjektiivinen näkemys omasta tilanteestaan riittää sosiaaliseksi syyksi abortin perusteluksi. Lääkäri kirjaa sen ja molemmat vahvistavat allekirjoituksellaan.

    Äänestä

  • tätä keitostasi kirjoitti:

    uudelleen. Naisen subjektiivinen näkemys omasta tilanteestaan riittää sosiaaliseksi syyksi abortin perusteluksi. Lääkäri kirjaa sen ja molemmat vahvistavat allekirjoituksellaan.

    ..että hänen/hänen perheensä elämäntilanteessa on lapsenpidosta huomattavan rasituksen tekeviä asioita l. kokee, että lapsen pitäminen olisi niissä oloissa vaikeaa/raskasta ja esittää nuo kyseiset tekijät, on kyse oikeista syistä. Mikäli nainen taas ei vain halua lasta tai haluaa elämältään jotakin muuta (tehdä 'sitä ja tätä') ja ilmoittaa aborttinsa virallisiksi syiksi jotakin (joitakin tekijöitä elämästään) ihan muodon vuoksi, on kyse muka-syistä!

    Äänestä

  • tätä keitostasi kirjoitti:

    uudelleen. Naisen subjektiivinen näkemys omasta tilanteestaan riittää sosiaaliseksi syyksi abortin perusteluksi. Lääkäri kirjaa sen ja molemmat vahvistavat allekirjoituksellaan.

    te huorintekijät, teidät pitäisi kaikki raa-asti murhata niin kuin olette tehneet lapsillenne, sama teille murhaajien hyssyttelijöille. silmä silmästä...

    Äänestä

  • sydänakka kirjoitti:

    te huorintekijät, teidät pitäisi kaikki raa-asti murhata niin kuin olette tehneet lapsillenne, sama teille murhaajien hyssyttelijöille. silmä silmästä...

    en usko tätä sydänakan kirjoittamaksi.

    Kuka pilailee toisten nimimerkeillä?

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    en usko tätä sydänakan kirjoittamaksi.

    Kuka pilailee toisten nimimerkeillä?

    tavalla tyhmä kuin tämä. Sydänakkaa en kuitenkaan mitenkään palstalle kaipaile.

    Äänestä

  • satua kirjoitti:

    en usko tätä sydänakan kirjoittamaksi.

    Kuka pilailee toisten nimimerkeillä?

    Kiitos, että et lähtenyt tuollaiseen mukaan, vaikka väittely onkin käynyt kuumana... Asiat riitelevät- toivottavasti emme me ihmisinä. :)

    Tuo ei todellakaan ollut minun kirjoittamani, mutta en aio edes valittaa tuosta osoittaa vain selkeästi sen, miten jollakin ei ole mitään sanottavaa asiaan, jonka todellisuus näyttää v**uttavan kovasti.. :D

    Äänestä


Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


sydänakka kirjoitti:

Esim. vuonna 2005 87% raskaudenkeskeytyksistä perusteltiin sosiaalisin syin, eli _elämänoloista ja muista olosuhteista aiheutuvalla_ huomattavalla rasituksella. Niitä ei siis perusteltu naisen haluamisilla tai ei-haluamisilla/niistä juontavalla rasituksella.. :D Monikohan noistakaan koki todella elämänolonsa/muut olosuhteet niin huonoiksi, että tekivät aborttinsa todella sen vuoksi..?


"Aborttiin päädytään yleensä sosiaalisista syistä. Viime vuonna lähes 87 % keskeytyksistä perusteltiin sosiaalisin syin, eli ”elämänoloista ja muista olosuhteista aiheutuvan huomattavan rasituksen vuoksi”. 6,2 % aborteista perusteltiin raskaana olevan alle 17 vuoden iällä."

http://www.terkkari.fi/?page=0560865&id=6241045


Ja alla pari hyvää kommenttia asiaan liittyen:

"Jos tarkoitus olisi kirjoittaa laki, jonka mukaan nainen saa abortin aina pyytäessään, ei olisi tarpeen kirjoittaa ensimmäiseen pykälään kuusikohtaista luetteloa raskautuksen keskeytyksen syistä. Riittäisi todeta, että nainen saa abortin pyytäessään. Ei olisi myöskään tarpeen säännellä kielteisestä aborttipäätöksestä tehtävää muutoksenhakua, mikä vie suuren joukon pykäliä."

"Tiedän varsin hyvin, mikä on laintulkinta käytännössä. Toteankin lähinnä, että millään muulla alalla lakia ei tulkita noin selkeästi sen henkeä vastaan. Esimerkiksi puolimielen kommentti aborttiperusteen syntymisestä on järjetön: ”jos nainen sanoo ettei kestäisi synnytystä ja hoitoa, se on riittävä peruste.” Tämä olisi tulkittava muussa sosiaalitoimessa siten, että jos ihminen katsoo tarvitsevansa sosiaalitukea, hänellä on objektiivisesti katsoen oikeus siihen. Ei kai ihminen muuten sitä pyytäisi.
Mielestäni nykyinen raskauden keskeytystä koskeva lainsäädäntö on periaatteessa hyvä, mutta sitä ei käytännössä noudateta juuri siksi, että sosiaaliluonteisia abortteja myönnetään aivan liian kevein perustein. Jos lakia noudatettaisiin, tulisi myös kielteisiä päätöksiä esiintyä. En ole ikinä nähnyt yhdestäkään sellaisesta mainittavan.
Itse asiassa muuten ei lapsen pitämisestä ole äidilläkään päätösvaltaa enää sen jälkeen, kun abortin sallittu aika on mennyt ohi. Tämän jälkeen raskauden päättäminen on laitonta ja kriminalisoitua.

9.1.2008 klo 08.34, Erastotenes aleksandrialainen"

http://plaza.fi/ajassa/kolinaa-panuhuoneesta/kiltin-miehen-lapset-on-annettava-paihdeaidin-huostaan

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu