Kyllähän klapeilla lämmittäminen on edullista.
Mutta on se myös aika työlästä hommaa, ei se sovi laiskalle omakotitalon omistajalle.
Klapeja on ylivuotisia pilkotttuja noin 60 mottia.
Klapit pitää kantaa pihalta sylissä pannuhuoneeseen,neljä sylillistä, joka aamu näillä keleillä, ja sytytää.
Kovilla pakkasilla sytytys 2 kertaa vrk:ssa, noin 60 kg klapeja.
Kyllähän tämän rallin mies kestää, mutta välillä tulee näitä heikkouden tunteita.
Öljyn kulutus on ollut 0 litraa 2: ssa vuodessa.
Eikä sähkövastuskaan 6 kw ole ollut sekunttiakaan päällä.
Alapalokattila 2000l varaaja.
Mutta on se myös aika työlästä hommaa, ei se sovi laiskalle omakotitalon omistajalle.
Klapeja on ylivuotisia pilkotttuja noin 60 mottia.
Klapit pitää kantaa pihalta sylissä pannuhuoneeseen,neljä sylillistä, joka aamu näillä keleillä, ja sytytää.
Kovilla pakkasilla sytytys 2 kertaa vrk:ssa, noin 60 kg klapeja.
Kyllähän tämän rallin mies kestää, mutta välillä tulee näitä heikkouden tunteita.
Öljyn kulutus on ollut 0 litraa 2: ssa vuodessa.
Eikä sähkövastuskaan 6 kw ole ollut sekunttiakaan päällä.
Alapalokattila 2000l varaaja.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Itsellä on pannuhuone onneksi alakerrassa ja vieressä on halkovarasto jonne saa tehtyä suoraan klapikoneella puut / kärryllä kippaamalla. Suurin ongelma halkolämmityksen kanssa on kyllä kuinka monet "sormenjäljet" tulee kalikkaan, itse olen päässyt viiteen eli moto, ajokone, halkokone, uuniin laitto, tuhkan poisto.
Tulikohan tehtyä väärä valinta. Kunhan öljy loppuu niin tarkoitus olis siirtyä puu ralliin. Pihalla kuivaa puuta noin 20 pinomottia ja varalla myös 6kw vastus sekä ilppi. Paljonko sulla on neliöitä ja paljon kuluu motteja vuodessa? Itselläni on lämmitettävää alaa noin 120 m2. Öljyä on kulunut 2000 litraa vuodessa. Varaaja on 1500 litraa kattila vanha yläpalo jämä. Ruumiillista työtä oon tehny koko ikäni et se ei ole mitään uutta mutta ton kattilan varaus kyky vähän hirvittää voi mennä vaihtoon.
kun lämmittää sähköllä ja jättää auton pihaan ja ajaa polkupyörällä. Säästää bensarahat. Saa paremman kunnon kaupan päälisiksi.
Männeenätalvena reilu 10 mottiloi sekahalkoo.134 asuinpintaa Ompi jämä 40 ja varraaja 2000.L Lämmitystä joka toinenpäivä.Kovimmilla pakkasilla jokapäivä tulta pesässä.!Talvella tullunna puut pulkanpiällä kevyesti.
Nousee kattoonasti jos töihin on 50 km matkaa.Illalla takas tietty.
hieno homma! liitäpä vielä aurinkokeräimet varaajaan nii säästyy puuta seuraaville vuosille.. lämmin vesi tulisi kesällä auringon voimalla ja harvemmin tarvisi lämmityskautenakin puuta pistää pesään. jos nyt ite rakentaisin niin puu/aurinko/sähkö-varalla olisi lämmitysmuoto (puut appiukon metsistä tietenkin :)
Jos oikein muistan, niin 1 kuutio olisi vastannut 100 litraa öljyä...
Jep, pikaisen nettihaun perusteella näin todella olisi. 1 i-m³ koivua vastaa energiasisällöltään 100 litraa kevyttä polttoöljyä.
Jos oletetaan että hyötysuhde on likimain sama öljyllä ja puulla, niin äkkiseltään laskien kulutus olisi noin 20 i-m³, koivua, kulutuksen muilla puulajeilla voinee arvioida melko tarkkaan tiheyksien suhteessa, esim. tammi on tiheämpää, eli sitä menisi vähemmän, vastaavasti mänty on kevyempää, eli sitä tarvitaan enemmän.
Kattilan suhteen en tekisi mitään hätiköityä, jos kattila on edelleen moitteettomassa kunnossa, niin ei sille ole välttämättä pakko tehdä yhtään mitään. Kyllähän vanhallakin kattilalla ihan kohtuullisiin hyötysuhteisiin pääsee. Etenkin jos kierukat ynnä muut ovat varaajassa, silloin voi päästää kattilan kylmäksi, jolloin säästyy tyhjäkäyntihäviöiltä.
Toisaalta jos kattilaa on pakko pitää lämpimänä, niin sen tyhjäkäyntihäviöitä voi pienentää mm. lisäeristyksillä, jos eristettä on ennestään niukalti.
Kattilan säädöissä olisi syytä huolehtia riittävästä toisioilmansaannista, yleensä kattiloiden toisioilma on jo alunperin suunniteltu liian pieneksi, eikä mielestäni toisioilman jako ole uusissakaan mitenkään ihanteellinen. Mitä pidän kummallisena, ei toisioilman merkitys kuitenkaan ole mikään uusi tai ihmeellinen asia, vaan sen takana piileksivä logiikka on yksinkertaista, ja tunnettiin Brasilian takametsissä jo puolisen vuosisataa sitten.
1 pinokuutiometri koivuhalkoa(20% kosteus)vastaa:
170 litraa kevyttä polttoöljyä
1700 kWh sähköä
Lisäksi 1 pinokuutio = 670 litraa puuta.
1 heittokuutio = 400 litraa puuta.
Nämä siis Työtehoseuran tietoja.
1 kiintokuutio on 1.5 pinokuutioa tai 2.5 heittokuutioa
400 litraa puuta on heittomotti tai 600 litraa puuta on pinomotti.
Käyttövesikierukka ja patteriverkoston lähdöt on varaajassa. Patteriverkostoa säätää ouman. Lataus on automaattinen termovarlatauspaketti. Putket on eristetty. Kattila tosiaan vanha jämä junior 1k. Polttoaineeksi ohjeen mukaan käy öljy, hiili, puu ja antrasiitti. Noi tehot kuitenkin aavistuksen pieniä kiinteälle polttoaineelle 11-23 kw
Kunnon pakkasilla talo haukkaa varmaan 5kw tai enemmän ja jos vielä käytetään runsaasti lämmintä vettä niin oletan että varaajan lämmön nostaminen on tuskaisan hidasta, aikaa toki on.
Uusissa puukattiloissa lupaillaan 40 kilowatin tehoja, mutta mahtaako olla laskettu koivulle. Kattilaan ostin myös toisioilmaa säätelevän luukun ja termarin. Luukulla saa varmaan aikaan kitupolton jos termarin asteet on väännetty liian alas. Parempi olis varmaan pitää luukku kokoajan täysin auki kun kattila on varustettu kiehumista estävällä termisellä varoventtiilillä.
Toki, mutta minä käytin yksikkönä irtokuutiota (i-m³).
Sota-ajan ihimiäkö täällä on.....
Ei nyt kukaan nykyaikana puilla lämmitä. Haloo.
Vai pulkalla tuodaa puuta???
Puilla lämmitetään paljon ja sähkön kallistuessa vain yleistyy. Meilläkin on seitsemän talven puut pinossa takapihalla. 100 neliöö mökissä ja kerran päivässä syllyys puita leivinuunin pesään ja pakkasella kaksi, niin johan mökki pysyy lämpimänä ja pullat ja ruuat kypsyy kans uunissa.
Sota-aikanakin asuttiin taloissa ja syötiin ruokaa. Se että jotain tehtiin kauan sitten, ei automaattisesti tarkoita että se olisi vanhanaikaista, ja siitä pitäisi päästä eroon.
Nykyaikaisella tekniikalla puun poltto on oikeastaan aika helppoa, joskaan ei suinkaan yhtä vaivatonta kuin esim. öljyllä tai sähköllä lämmittäminen. Toisaalta kukaan ei estä pitämästä öljyä ja/tai sähköä varalla.
Ja mikäli sinulta on päässyt jotenkin jäänyt huomaamatta, niin mainittakoot, että Suomessa on tällä hetkellä satoja tuhansia, ellei peräti miljoonia tulisijoja... Pula-ajan jäänteitäkö? Ei suinkaan, vaan nykyään tehdään uusia jopa niiden 60- ja 70-luvuilla hävitettyjen tilalle. Pitkään pelkästään öljypolttoisina toimineita kaksoiskattiloita varustetaan varaajilla ja otetaan puu taas käyttöön.
Puu on kuitenkin kotimainen ja puhdas polttoaine. Jos joku lämmitysmuoto olisi pakko vanhanaikaiseksi nimetä, niin se olisi öljy.
lukemiseksi tiiliteollisuus ry:n muuratut tulisijat -vihko, jota saa ilmaiseksi tiilikauppialta.
Muuraminen ohjeiden mukaan on yksinkertaista hommaa ja tulisijan voi tehdä itsekin kuka vaan, kenellä ei ole peukalo keskellä kämmentä.
Onhan se tietty halpaa (ja ehkä myös ekologista) jos oman metsän puilla lämmittää. Minä lämmitin yhden talven ja lopetin. Kyllästyin. Joka päivä talvella pari tuntia lämmön takia. Ei kiitos enää.
Viidet-kahdeksat sormenjälet puissa tarkoittaa vuosittain lähes kuukauden ylimääräistä työpanosta. Kolmastoista typerä puu-kuukausi!
Minullakin uunillinen puita palaa parissa tunnissa mutta minä en sitä aikaa kyllä ole pannuhuoneessa kyttäämässä että milloin tuli sammuu, vaan täytän kattilan ja sytytän - noin 5 min, parin tunnin päästä käyn ottamassa latausmpupun päältä ja suljen pellin, 1 min. Tosin nykyaikaisissa puulämmitysjärjestelmissä tuota toista kertaa ei tarvitse tehdä vaan se hoituu itekseen.
Itse laskin noin viikon työpanoksen menevän talon lämmitykseen lämpimään käyttöveteen. En tiedä mistä paremmin hankkisin viikossa tuon rahamäärän vaikka lämmitysöljyn ostoon.
Toisaalta hyötyliikuntaa tulee liian vähän yhden talon polttopuista, eli jotain muutakin tartteis varmaan tehdä...
Laiskalle ei puulämmitys sovellu, siinä tule hiki joskus puita tehdessä. Puut pitää tehdä kerralla koko talveksi, eikä joka päivä tuhrata pilkkoa niitä. Sitten ei mene kuin vartti päivässä uunilämmityksessa.
ku on sentää varaaja! mulla on sentään sytytys monta kertaa päivässä. ja perkele kerran oli se 6kw vastus peruslämpönä, puuta meni myös 10heittokuutiota ja sähkölasku 22000kwh sinä vuonna. 150m¨2 rintamamiestalo. en suosittele kenellekkään, mut voihan siinä silti asua.
Kun kuuntelee näitä puulämmittäjien mieltä, niin alkaa entistä enemmän maalämpömiestä huvittamaan. Kyllä on hyvä investointi tuo maalämpö. Ei tarvitse lämmitysmielessä kokoajan takkaan tahkota puita, vaan voi lämmitellä silloinkun haluaa. Lisäksi kun takkalämpö ei lämmitä koskaan sitä perimmäistä makuuhuonetta. Sellaista ilmastointia ei ole vielä keksittykään, joka jakaisi lämmön tasaisesti. Yhdessä paikassa liian kuuma, muissa liian kylmä. Sellainenhan on puulämmitystalo. Lisäksi kun esim. on puukattila, niin sinneppä ei kelpaakaan mikä tahansa klapi, vaan pitää olla priimatavaraa, sopivan kuivaa ja kokoista. Voi sitä työn määrää.
Maalämpö=sähkölämmitys. Kallista on sähkö. Itse tein sellasen ratkaisun että sähkö ja ilmalämpöpumppu on varalla jos ei into puiden pilkkomiseen riitä. Ratkaisevaa maalämmössä on mielestäni investoinnin takaisinmaksuaika. Maalammössä jos kompura poksahtaa ennen aikojaan niin oliko siitä investoinnista sitten hyötyä? Hyvällä pohjalla ollaan omakotitalossa silloin, kun siinä on vesikiertoinen järjestelmä ja varaaja. Varaajaa voidaan ladata millä halutaan esim. vilp, puu, aurinko, tuuli, pelletti, hake. Rahaa jos olis niin lisäisin omaan varaajaan ainakin aurinkolämmityksen niin ei tarvis kesällä puita poltella sitäkään vähää käyttöveden lämmittämiseen. Puukattilaan kyllä kelpaa ihan mikä tahansa klapi kunhan on kuivaa. Ihmisiä on erinlaisia minä teen ruummillista työtä päivät ja illat puita, toiset istuu päivät konttorissa ja illat sohvalla.
Puulämmitys on kauhistus.Joutuu poikkeen jääkaappipolulta puuvajaan.Uuusavuttomille menee tikku sormeen jos puut ei ole höylätavaraa.!Maalämpömies luulee omistavan sa IKILIKKUJAN joka on kompuran muodossa.Ilmeisesti polkaa kuntopyörällä sähkönsä.!
Ehkä maalämpömies tekee lapsia silläaikaa kun puulämpömies tahkoaa pökköä pesään.
Könyää kompurametsäs kun puumies panee kompuran eukkoo.!