No niin te vanhemmat ja "viisaammat" ihmiset jotka olette heti ensimmäisenä tuomitsemassa nuoria äitejä ja yksinhuoltajuutta.
Kysyn ihan mielenkiinnosta että mihin perustatte kovat väitteenne siitä että nuori olisi huono äiti? Ette edes halua nähdä mahdollisuutta että me nuorenmmat olisimme ihan yhtä kelvollisia lapsia kasvattamaan vai kuinka? Sanotte että meillä menee nuoruus pilalle kun ei voi juosta baareissa joka ainoa viikonloppu niinkun valitettavasti moni nuori tekee mutta kerronpa senkin että niin tekee myös valittevan moni vanhempi ihminen vaikka olisikin pieni lapsi kotona. En todellakaan kaipaa viinaa se on sotkenut jo tarpeeksi monen ihmisen elämän ja koen lapsen paljon arvokkaampana asiana kuin sen teidän nuoruuden joka ilmeisesti on sitten sisältänyt sitä baareissa yhtenään juoksemista. Antakaa hei olla jos ei todellakaan löydy mitään hyvää, tukevaa ja kannustavaa sanottavaa meille jotka olemme valinneet abortin sijasta lapsen jolla on täysi oikeus saada elämä. Me ei tavita teitä jotka olette jo valmiiksi muodostaneet sen kannan että meistä ilman muuta tulee huonoja äitejä nuoria kun olemme.
Kysyn ihan mielenkiinnosta että mihin perustatte kovat väitteenne siitä että nuori olisi huono äiti? Ette edes halua nähdä mahdollisuutta että me nuorenmmat olisimme ihan yhtä kelvollisia lapsia kasvattamaan vai kuinka? Sanotte että meillä menee nuoruus pilalle kun ei voi juosta baareissa joka ainoa viikonloppu niinkun valitettavasti moni nuori tekee mutta kerronpa senkin että niin tekee myös valittevan moni vanhempi ihminen vaikka olisikin pieni lapsi kotona. En todellakaan kaipaa viinaa se on sotkenut jo tarpeeksi monen ihmisen elämän ja koen lapsen paljon arvokkaampana asiana kuin sen teidän nuoruuden joka ilmeisesti on sitten sisältänyt sitä baareissa yhtenään juoksemista. Antakaa hei olla jos ei todellakaan löydy mitään hyvää, tukevaa ja kannustavaa sanottavaa meille jotka olemme valinneet abortin sijasta lapsen jolla on täysi oikeus saada elämä. Me ei tavita teitä jotka olette jo valmiiksi muodostaneet sen kannan että meistä ilman muuta tulee huonoja äitejä nuoria kun olemme.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Olen täysin samaa mieltä kanssasi.
ei tähän muuta voi sanoa. Hyvää syksyä sinulle tuleva_äiti.:)
Hei tuleva_äiti! Olen kanssasi aivan samaa mieltä, että monet tuomitsevat nuoret äidit ennen kuin ovat asioista yhtään selvillä! Minä sain ensimmäisen lapseni juuri täytettyäni 18v. Jopa neuvolassa tädit katselivat aina paheksuvasti ja olivat aina sitä mieltä, ettei noin nuori voi olla hyvä ja vastuun tuntoinen äiti! Tuosta kaikesta on kulunut jo yli kuusi vuotta ja nyt olen kohta 25v ja kolmen lapsen äiti. lapset 6v,4v ja 2v. Olemme pärjänneet todella hienosti ja nyt jo naapurin mummot, jotka aiemmin katsoivat "kotileikkiämme" paheksuvasti, voivat myöntää että olemme hoitaneet lapsemme aivan mallikelpoisesti! =)
Hyvää jatkoa kaikille nuorille äideille! Älkää alistuko muiden arvosteltaviksi! Olette aivan yhtä hyviä äitejä, kuin vanhemmatkin äidit, jos vain itse haluatte!
sain ensimmäisen lapseni juuri ja juuri 18-vuotiaana, nyt olen 24 ja kolmen lapsen äiti.
Joskus on harmittanut, mutta päivääkään en silti antaisi pois. En myöskään vaihtaisi elämääni, keski-ikäisen, hyvintoimeentulevan, lapsettoman uraäidin elämään. =))
Minä en itse kokenut, ensimmäisen ollessa vauva, että meitä olisi kummeksuttu ulkopuolelta, mutta suurin osa kavereistani katosi vauvan myötä, heitä ei vaan enää näkynyt, eikä kuulunut. Onneksi minulle jäi pari oikeaa ystävää! =)
anoppi silloin tällöin tuntui epäilevän lapsenhoito kykyjäni, ei sanonut koskaan suoraan, mutta huomautteli asioista kokoajan.
Olisin mieluummin kestänyt ulkopuolisten ihmisten paheksunnan "uravalinnastani", mutta läheisiltään sitä ei odottanut ja se kyllä satuttaa.
Mutta, äitiys ei ole iästä kiinni vaan henkilöstä, minun, kuten varmasti monien, monien muiden nuorten äitien lapset ovat hyvin kasvatettuja, henkisesti ja fyysisesti normaaleja ja kaikkea sitä mitä lapsen "kuuluukin" olla! =)) Tsemppiä meille kaikille! =)) Ja iloista syksyn jatkoa!
Eihän äitiys iästä ole kiinni! Nuorista tulee yhtä hyviä tai huonoja äitejä kun meistä vanhemmistakin...Kukaanhan ei ole täydellinen, ei elämässä eikä äitiydessä. Minusta on hienoa että nuori pitää lapsen eikä päädy aborttiin, tosin en ole aborttiakaan vastaan. Äitiydessä on RAKKAUS tärkeintä eikä mikään muu. Tukea ja neuvoa tarvitsevat niin nuoret kuin vanhemmatkin äidit.
Onnea ja voimia kaikille äideille!
Tehkää vaan lapsenne mieluummin kaksi - kuin nelikymppisinä. Kaikki vanhat vanhemmat ovat mun kokemukseni mukaan jollain tavalla sekaisin tai ainakaan eivät pysty tarjoamaan lapsilleen kunnon lapsuutta. Jos olet 40-vuotta elänyt vain itsellesi ja puolisollesi, niin miten voisitkaan ymmärtää pientä lasta ja sen alati muuttuvia tarpeita. Mulla on asiasta esimerkkejä vaikka kuinka paljon. Koittakaa äidit jaksaa ja iästä huolimatta lippu korkeella!
Tällaisia yleistyksiä täällä saa lukea jatkuvasti sekä vanhoista että nuorista äideistä. Itse olen kai vanha äiti ainakin nuorimmaiselleni, jonka sain yli nelikymppisenä, mutta en minä pidä itseäni sen hurahtaneempana kuin aikoinaan esikoista hoidellessani. Minä olen kyllä sitä mieltä, että hyviä äitejä on nuorissa ja vanhoissa äideissä, mutta kyllä kumpaankin joukkoon mahtuu huonojakin tapauksia. Oikeasti minä haluaisin tietää, mikä niistä vanhoista äideistä tekee sinun silmissäsi niin huonoja, etteivät pysty edes kunnon lapsuutta tarjoamaan. Vai koskeeko tämä vain niitä äitejä, jotka saavat esikoisensa yli nelikymppisenä? Minä kunnioitan hyviä äitejä riippumatta siitä, minkä ikäisiä he ovat.
Yhdun kanssasi samaan! Kiitos, aivan upea kirjoitus!
kiitos, hyvin kirjotettu ja kaikkea hyvää sinulle toivottaapi jo mummonikäinen tantta.
oli pakko ottaa kantaa ku näin viestisi.Olen todellakin aivan samaa mieltä.Olin 17vuotias kun aloin odottamaan pikku prinsessaani. Raskauden aikana joskus tuntui pahalta kun vanhemmat ihmiset katsoivat todella paheksuen.Kukaan ei kuitenkaan onneksi sanonut mitään tylyä...ilmeet kylläkin kertoivat enemmän kuin tuhat sanaa.Jokatapauksessa olin alusta asti todella ylpeä siitä pienestä, joka sisälläni kasvoi.Kävelin kadulla maha pystyssä ja yritin olla huomioimatta näitä katselijoita.Nyt tyttöni on 2vuotias enkä tiedä mitään ihanempaa kuin hän.Joskus on todella voimat lopussa, mutta hyvät hetket antaa voimia jaksaa.....ja sitäpaitsi vuorena jaksaa paremmin.En todelakaan ole kaivannut mitään baareissa juoksenteluja tai nuoruutani...nautin nyt näistä hetkistä ja vapaudesta silloin, kun lapseni on jo aikuinen ja olen itsekkin vielä nuori.
onnea sinulle ja lapsellesi nuori äiti!!
on aikuinen ja sinulla on vapautesi, olet jo vanha. Kaikki ne ihanat asiat jotka kuuluu nuoruuteen 17-27 vuotiaana ovat peruuttamattomasti menetetty.
siis anteeksi... mistä kaikesta hauskasta olen muka jäänyt paitsi? Sain ensimmäisen lapseni juuri täytettyäni 18v. Rakastan lapsiani yli kaiken ja päivääkään en pois vaihtaisi!
Olen hankkinut itselleni hyvän ammatin ym... Mistä olen muka jäänyt paitsi? Jos tarkoitat baareissa notkumista ja kavereiden kanssa kännissä sekoilua, niin olen todella iloinen että valitsin rauhallisen perhe-elämän!
Salli mun nauraa...
No joo, olet jäänyt paitsi vapautta, ulkomaan matkoja, henkistä sivistystä, opiskelijaelämää (on muutakin kuin ryyppäystä), työkokemusta, tietoa elämän eri vaihtoehdoista,yleensäkin erilaisista kokemuksista, _nuoruutta_...
Vietä sinä vain sitä perhe-elämää ihan rauhassa, älä vaan tule sitten kun lapset ovat isoja itkemään että kun "minun elämäni on niin tyhjää". Mulla on ikää jo sen verran että tiedän kuinka käy, muutamat ystävät hankkivat penskat teineinä ja nyt ovat varsin onnettomia.
Itse asun mieheni kanssa omakotitalossa, vakityöt kummallakin, ulkomaillakin asuttu sekä akateeminen koulutus. Lasta suunnitellaan kun nyt on menohalut ohi ja varaa siihen lapseen. Ai niin, olen tietty liian vanha äidiksi (28v)...
Jos on lusikalla annettu, ei voi kauhalla vaatia.
Vaikuttaa siltä, että sinä et ole jäänyt mistään olennaisesta paitsi. Päinvastoin. Ja uskon, että sinulle on annettu kauhalla eikä lusikalla.
Joo voi sitä elää ilman viinaa vaikkei olis lastakaan mistä täytyy huolta pitää totta. Silti se että hankkii lapsen/lapset nuorena ei tarkota sitä että jää nuoruus elämättä.Uskoisin ainakin ettei lapsi tee musta yhtään sen vanhempaa vaikka tuo tietenkin vastuun. Vaikka niinhän te vanhemmat ja "viisaammat" kaiken kokeneet haluatte väittää että lapsi pilaa sen nuoruuden.
Salli mun nauraa! Mietippä asiaa vaikka siltä kannalta että kun mun lapsi on aikuinen olen minäkin vielä nuori ja mukana elämässä. Kerkeän kyllä ammatin hankkimaan ihan hyvin ja sen aion myös hankkia kun tilanne antaa myöten.
Salli mun nauraa!!!
Voi voi, ai että oikeen akateeminen koulutus ja kaikkea...
Voin sanoa etten ole sit paljosta paitsi jäänyt! Olen kyllä matkustelemaan ehtinyt, koulutus on hankittu (2 ammattia), talo ym... Henkistä sivistystäkin löytyy ja "nuoruuttakin" on eletty.
Nyt olen kohta 25v. ja olen todellakin sitä mieltä, että uraa, matkustelua ym.. tärkeämpää on perhe ja ihana rakastava aviomies! En vaihtaisi omaa perhe-elämääni mistään hinnasta mihinkään akateemiseenuraan!