Kirkon tehtävä?

Kun virassa olevat papit lähtevät mukaan vaikkapa paikallispolitiikkaan, ei se herätä erityistä myötätuntoa seurakuntalaisissa. Kuntapuolella johtavilla viranhaltijoilla ei ole edes mahdollisuutta osallistua kuntavaaleihin. Laki ei sitä salli.

On tiettyjä taloudellisia intressejä, joita evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherra voi ajaa kunnallisella puolella. Nämä taloudelliset intressit voivat liittyä omaan seurakuntaan. Kirkkoherralla voi olla myös henkilökohtaisia varsinaisen työnsä ulkopuolisia intressejä, jotka liittyvät esimerkiksi erilaisiin vapaa-ajan harrastuksiin, kuten esimerkiksi jääkiekkoon. Kouvolaan olisi nimittäin tarpeellista saada harjoitusjäähalli KooKoon juniorijääkiekkoilijoille. Onko tämä eräs syy kirkkoherran mielenkiinnolle kuntavaaleihin?

porvarillista maailmankäsitystä. Tämän tajusi jo Kari Suomalainen muutama vuosikymmen sitten, kun hän alkoi kuvata Kansallista Kokoomusta kypäräpäisenä pappina. Kouvolan kirkkoherraan tämä sopii kuin naula päähän. Hän on nimittäin entinen sotilaspastori. Kokoomus on siten kirkon miehelle luonteva poliittinen vaikutuskanava.

Vasemmisto nähdään edelleenkin kirkon vastaisena ryhmittymänä, josta kirkolle ei ole muuta hyötyä kuin tämän porukan maksamat kirkollisverot.

Huolehtia, että raha poikii.

"Kirkolla valtava omaisuus

Sunnuntai 05.10.2008 klo 06:00

Suomen evankelisluterilainen kirkko on kerännyt jättiomaisuuden. Tuloilla mitattuna kirkko nousee kirkkaasti sadan suurimman yrityksen joukkoon Suomessa.

Tiedot käyvät ilmi yhteen lasketuista tilinpäätös- ja tasetiedoista.

Vuonna 2007 kirkon varallisuuden tasearvo oli noin kolme miljardia euroa.

Summasta oli peräti 800 miljoonaa euroa likvidejä kassavaroja, josta oli käteistä 255 miljoonaa ja 542 miljoonaa euroa oli kiinni erilaissa osakkeissa, osuuksissa ja arvopapereissa.

Vastaavan kokoiset taseet löytyvät muun muassa SOK:lta, SanomaWSOY:ltä ja Rautaruukilta.

Tase ei kuitenkaan mittaa kirkon omaisuuden käypiä arvoja, joten kirkon omaisuus on todennäköisesti selvästi tasearvoja suurempi.

Kirkon omaisuusmassa on rahoitettu lähes kokonaan kirkon omin varoin. Seurakunnilla oli korollista velkaa vain 56 miljoonaa euroa.

Koska kassavaroja on selvästi korollista velkaa enemmän, kirkko on käytännössä velaton. Kirkon omavaraisuusaste oli taseesta laskettuna 92 prosenttia.
Alkon kokoluokkaa

Kirkon talous kestää varsin suurenkin jäsenkadon. Viime vuonna kirkon ylijäämä, tulorahoituksesta vähennettyjen investointien jälkeen, oli 45 miljoonaa euroa.

Käytännössä kirkosta voisi erota nykyisellä kulurakenteella noin 240 000 ihmistä, jotta ylijäämää ei jäisi lainkaan.

Tilannetta helpottaa se, että kirkolla on likvidejä varoja kassassaan suunnilleen vuotuisen verokertymän verran eli noin 800 miljoonaa euroa.

Kirkon kokonaistuotot eli liikevaihto muodostuvat valtaosin kirkollis- ja yhteisöveroista sekä toimintatuotoista.

Viime vuonna kirkon liikevaihto nousi reilun miljardiin euroon. Summa on vastaava kuin esimerkiksi Alkolla. Liikevaihdollaan kirkko nousisi reippaasti sadan suurimman suomalaisyrityksen joukkoon.

Kirkon tuloista verojen osuus oli 805 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua 5,5 prosenttia. Yritysten maksamia yhteisöverotuottoja kertyi 118 miljoonaa euroa, jossa oli kasvua yhdeksän miljoonaa euroa.

Toimintatuottoja kirkko keräsi 139 miljoonaa euroa. Summa kasvoi lähes seitsemän prosenttia. Toimintatuottojen kasvu johtui lähinnä kirkon metsätalouden tuottojen kasvusta eli puun myynnistä. Seurakunnat saivat metsistä tuloja 20 miljoonaa euroa.

Kyösti Jurvelin
[email protected]
358-10-665 101

http://www.kauppalehti.fi/5/i/talous/uutiset/etusivu/uutinen.jsp?oid=2008/10/15041