Ostettiin keväällä käytetyn Bavaria 34:sen purjeveneen, ja maihinnoston yhteydessä huomattiin että turkki-levyt nousivat ylös noin 1,5 cm. Veneellä ei ole koskaan ajettu kivelle, ja mitään korjauksia ei ole tehty pilssiin. Kaikki näyttää olevan kunnosssa pilsissä, mutta pehmeetä tuntuu olevan. Vene on kyllä tuettu tukevasti keulasta ja perästä.
Onko tämä yleistä näissä veneissä? vain asiallisia vastauksia
Onko tämä yleistä näissä veneissä? vain asiallisia vastauksia
Vastaukset 81
Vanhimmat
Jäykkäkin se on rungoltaan, mutta liukas liikkumaan. Osaajan käsissä tietenkin kaikki onnistuu.
Ei ole Bavaria pehmeä ei. Ainevahvuudet ja kölin kiinnitys yms. ovat parasta mitä tällä hetkellä pystytään tekemään.
http://www.youtube.com/watch?v=qmRIrh2hK5U
http://www.youtube.com/watch?v=sU1qTwkDSjo
http://www.youtube.com/watch?v=Nv2okiEKPrA&feature=related
Hyvin pysyy!
näkyy hyvin viimeisen videon alusta. 2 ensimmäisessä taas kölin muoto on outo.
Kaksi ensimmäistä on Bavarioita, kolmannesta on vaikea sanoa tuntematta niiden kölikiinnityksiä sen tarkemmin.
läpi palkiston yläpintaan, kuten joissain vanhemmissa skandeissa. Keskieurooppalaisissa, kuten Bavariassa, pultit jää apurungon alapinnan tasoon.
Videot 1 ja 2 samasta veneestä.Videossa 2 näkyy selvästi kölin sivukuva varjona maassa, T-mallinen köli, jossa bulbi venytetty myös eteenpäin. Ei ole Bavaria.
Videossa 3 kölipultit ulottuvat runkopalkkien yläpintaan. Ei ole Bavaria.
Minkä vuoksi näitä vääristelyjä täällä viitsitään esittää? Ja kuka?
42:sta oli kuvia, kun köli irtosi. Niissä tosiaankaan pultit eivät menneet palkkien läpi, kuten kuvista nähdään:
http://www.p-m-c.nl/documenten/AccidentinCroatia.pdf
Useiden köliongelmien jälkeen bavaria teki muutoksia kölin kiinnitykseen.
Taisi olla kuitenkin Bavaria.
Ohessa lisätietoa. Tapaus ei ollut ainoa.
http://www.plaats.nl/gemeente-velsen/videos/sU1qTwkDSjo/bavaria-keel-problems-may-2004-22/
Nimittäin Bava 38 Match
IJMUIDEN HOLLAND MAY 17 2004: For the first time out of the water after two months after purchasing two Bavaria's at Van den Bosch Yachting it appeared that the hull construction of these Bavaria Yachts around the keel were not sufficient for safe sailing or racing. It took Bavaria gmbh and Van den Bosch Yachting 2 full years to fix the problems. Zeezeilschool Scheveningen temporarily cancelled all lessons with these boats until construction was safe again. Bavaria Yachtbau gmbh was informed immediately and we have sent these video's the same day the problems were apparent.
http://www.plaats.nl/gemeente-velsen/videos/qmRIrh2hK5U/bavaria-keel-problems-may-2004-12/
Miksikohän jollain on tarve heti tuomita törkeäksi, kun esitetään kauppiaan kannalta ei-toivottua kuvamateriaalia turvallisuuteen vaikuttavista rakenteista? Eikö esimerkkejä pitäisi julkistaa mahdollisimman paljon? Ehkä se panee ajattelemaan ja ajan mittaan vaikuttaa myös veneiden tuottajapuolelle, venemerkistä riippumatta. Kaupallisia vene-esitteitä ja -mainoksia on saatavissa muualta. Niitä ei tarvita keskustelufoorumeilla.
Videot ongelmatilanteista saattoivat olla mitä tahansa veneitä. Mitä lisätietoa näissä videoissa oli? Taidat olla vääristelijä. Eikö ole hienoa olla VÄÄRISTELIJÄ? Jos itselläni olisi tuollainen piirre, niin tekisin jotakin pikaisesti. Tiedät kyllä mitä tarkoitan.
Niissä se lisätieto on.
MUIDERZAND HOLLAND MAY 18 2004: This video has been sent to the Bavaria Headoffice in Giebelstad the same day as it was made. Two of the Bavaria 38 Match of Zeezeilschool Scheveningen (build# 6 and 7) appeared to have too little hull reenforcement aroud the keel. These problems have been tackled 3 times by Van de Bosch Yachting and Bavaria Gmbh (until 2006. At this time the boats are just 2 months old. Zeezeilschool Scheveningen temporarily cancelled all lessons with these boats untill construction was safe again. The first reaction of Van den BAsch was that we must have hit the ground with the boat. Hitting the ground, though is what a yacht should be be able to handle. In many practices of sailingschools it is a trainingsitem to learn a technique to get loose from running aground.
meillä käytetty cruiseri. Bavaria lopetti Match-mallien teon vain muutaman vuoden aika epäonnistuneen kokeilun jällkeen.
tosin sen valmistusta oli vain muutaman vuoden, lopetettu joitain vuosia sitten.
Taas se sama kuvio kuin unkarilaisessakin tapauksessa. Bavaria ensimmäisenä väittää ajetun kiville, eikä myönnä omaa virhettään rakenteessa, vaan siitä pitää tapella pari vuotta. Minkälainen mahtaa valmistajan moraali olla?
Kyseessä oli Bavaria-tehtaan valmiste. Se on varma. Jokainen voi itse tehdä omat johtopäätöksensä.
Jos (niikuin kerroit) oikeasti oli "epäonnistunut kokeilu", eikö Bavaria Matchin ostajille olisi etukäteen tullut ilmoittaa venemallin olevan "kokeilu". Bavaria Yachts ilmeisesti "kokeili" miten halvalla rakenteella ja halvalla suunnittelulla kölin vielä pitäisi kestää. Ei sattunut kestämään purjehtimista. Kokeilu johti ihmishengen menetykseen ja monen Bavariaomistajan harmeihin.
Eikö veneen ostajan ole hyvä tietää kaikki taustat? Se tietenkin koskee kaikkia venemerkkejä.
Monessakohan kilpaveneeksi rakennetussa on samoja ongelmia??? Ne vaan on yleensä myyty OIKEILLE kisailioille eikä kaikelle kansalle. Kisaveneissä (kuten bavan Match) taiteillaan keveyden ja kestävyyden rajoilla ja välillä käy noin (On noita tapahtunut Balticin, Nautorin ja Finngulfin raasereillekkin).
Kilpaveneelle noita helpommin sattuukin. Jo joskus kymmeniä vuosia sitten osasivat suunnittelijat kysyä asiakkaalta, haluaako hän voittaa kauden rankingin, ison regatan vai yhden tietyn kisan ja vene mitoitettiin sen mukaan. Tällöin asiakas on jo suunnittelusta lähtien itse tietoinen ottamastaan riskistä ja hyväksyy sen. Lähestymistapaa ei kuitenkaan voi käyttää sarjavalmisteelle, jossa asiakas hädin tuskin tietää suunnittelijan nimen. Sarjaveneen valmistaja ei voi vastuutaan laistaa.
Kaksi kesää seilattu ja kahdesti telakoitu.
Ei vielä köli heilunut tuulessa noston yhteydessä. Rakoakaan ei tullut kölin ja rungon saumaan trailerille (trailerin kantavuus 20t.)nostettaessa.
En ole tietoinen onko bavaria jo minun veneeseen tehnyt vahvemman kölinkiinnityksen. Toivottavasti on. Mielenkiinnolla ja jännityksellä ensikesän seikkailuihin.
kaikkia purkkareita noin yleisesti pitäisikin. Tuet estävät venettä kaatumasta. Tyhmä!
Että ei ole koskaan ajettu kiville?
Myyjä valehtelee aina.
Ja bavaria ei oikeasti kestä kiville ajoa, korjasin kesällä yhden bavarian joka oli ajettu kivelle n 4 solmun vauhdilla koneella, ja rempontti oli melkoinen.
Salongin pöytäkin hajosi tuosta törmäyksestä.
Tämä keskustelu tais mennä pieleen, ei tunnu tulevan mitään järkevää vastausta.
Lopetetaan tähän. Kiitos.
Aloituksesi oli kökkönen.
Mutta oikeasti, jos veneen myyjä sanoo että vene ei ole koskaan käynyt kivillä, ei sillä varmaan ole sitten paljoa ajeltukkaan.
Sama kuin vanhan auton myyjä sanoo aina että autoa ei ole koskaan kolaroitu:)
Ja minä tosiaan korjasin tuollaisen kivelleajon kookkaammasta bavariasta, ja remontti oli oikeasti melkoinen.
Pohjassa materiaalit olivat todella ohuita vanhoihin skandeihin verrttuna, eikä pohjan vahvikkeet olleet juuri häävit.
Tarkoitus ei todellakaan ole vittuilla, mutta onhan siinä eroa, jos 80-luvun 30 jalkaisessa skandissa on 20 mm umpipohja, ja nykybavassa 40 ft. 10 mm.
Siis myös muissa kuin Bavoissa. Joskus vain vaikea huomata. Itselläni oli aikoinaan Scanmar, jossa havaitsin saman ilmiön. Ihan sama, miten veneen telakoi. Lattian ja pentterin laipion väliin ilmestyi rako samoin WC:n seinän ja katon väliin (oven yläpuolelle) veneen ollessa pukilla. Pikemminkin väittäisin veneen painuvan kasaan kuivilla ollessaan ja sen aiheuttavan kyseisen rakoilum. En olisi huolissani. Sitäpaitsi 34 taitaa olla jo aika vanha (?) ja kestänyt tähänkin saakka.
ison Finngulfin vessan ovi ei pysynyt kiinni, kai sen verran jousti pukeilla.
Siis luulitko että veneet/laivat ovat täysin jäykkiä rakenteeltaan ? Tuo joustaminenhan on ihan suunniteltu ominaisuus, ilman sitä runko vaurioituisi hyvinkin nopeasti.
Lujitemuovihan on materiaalina hyvin joustavaa ja juuri sitä joustoa voidaan käyttää hyväksi monissa eri runkoon kohdistuvissa voimissa. Jos köli painaa esimerkiksi 2000 kiloa, niin köliin kohdistuvat voimat ovat hyvinkin suuria tietyiltä osin. Nämä voimat voidaan kuolettaa juuri tuolla joustolla. Ilman sitä runkoon tulisi suuriakin vaurioita ajan myötä.
Miksi ihmeessä toit tämän asian tänne palstoille,siis tietysti olettaen ettet ole provoilija. Etkö tiedä, että Bavaristeillä on omat sivut, joilla käsitellään asiallisesti ja rehellisesti kaikkea Bavarian kuntoon, kauppaan, huoltoon ym. kuuluvia asioita. Suomi 24 sivujen "asiantuntijat" ovat pääasiassa katkeria skandien omistajia ja valmistajia, murrosikäisiä, kapakkapurjehtijöitä, aamulääkkeen unohtaneita mtt:n asiakkaita ym. Asiantuntevaa ja asiallista mielipidettä täältä on vaikea saada vaikka mukana tuntuu olevan myös todellisia merenkulkijoita ja päteviä asiantuntijoita. Katso Bavaristi.com
Kiitos tuesta. Valitettavasti olet kyllä oikeassa. Olkoon vene mikä tahansa, niin pääasia on että perhe viihtyy vesillä.
Kiitos kaikille.
" Suomi 24 sivujen "asiantuntijat" ovat pääasiassa katkeria skandien omistajia ja valmistajia, murrosikäisiä, kapakkapurjehtijöitä, aamulääkkeen unohtaneita mtt:n asiakkaita ym."
Taidat olla yksi "asiantuntijoista", kun tuollaista kirjoittelit! Miksi muuten veneen rakenteellisista ongelmista ei saisi kysyä mielipidettä? "Miksi ihmeessä toit tämän asian tänne palstoille...."
Kyllä rungon tulee joustaa kuten tuolla ylempänä todettiin, muuten pirstaleiksi menee.
Myös autonkori joustaa, oli sitten Mersu tai Lada. Meneppä ja tunkkaa auton kulma ylös ja kokeile ovien toiminta ja tarkasta ovirakojen sovitukset.
Jos et ennalta tiedä, niin yllätyt.
palstan asiantuntija joka tuntee Bavarioiden lisäksi palstan muiden kynäilijöiden taustat ja vaikuttimet. Jos on vähänkään kykyä seurata ulkomaisia keskustelupalstoja, huomaa heti ettei bavariakritiikki ole vain suomalainen ilmiö. Bavariasta saa hyvin tietoa esim. ruotsalaiselta bavariasivustolta http://www.bavariaklubben.se/
Lerppuköli(svajköl)näyttää olevan tuttu ilmiö myös alkuperäisen kyselijän veneessä http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=825 Ja runko tuntuu olevan joustavaa laatua http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=2963
http://www.bavariaklubben.se/forum_view.asp?id=163
Köliremontit ovat bavaristien arkipäivää, syystä tai toisesta: http://hafsorkestern.se/grunt/
jnejnejne...
Minä purjehdin wanhalla skandilla ja ajan vanhalla Volvolla enkä ole mitenkään kateellinen toisten uusista Ladoista tai Bavarioista.
Kyllä eri venemerkeissä on todella suuria eroja. On niitä veneitä, joissa rikiäkään ei saa tarpeeksi kireälle rungon pehmeyden takia. Ja on niitä, joissa riki pidetään todella kirällä ja valmistajakin niin suosittelee. Myös sisätiloissa on hyvin helppo huomata eroja. Toiset natisevat ja kitisevät kryssillä ja ovet liikkuvat huonosti tai ei ollenkaan. Sitten on niitä kompakteja veneitä, joissa natinoita ei kuulu ollenkaan tai kuuluu minimaalisesti. Niissä ovien ja karmien raotkin pysyvät muuttumattomana kryssistä tai rikin kiristyksestä tai telakoinnista riippumatta.
Telakoinnissa näkee eroja myös. Joissakin runko täytyy tukea laipioiden kohdalla, koska se on muualla liian pehmeä ja taipuu herkästi. Jotkut veneet voi telakoida vaikka niin, että köli roikkuu ilmassa eikä kölin ja rungon välinen sauma irvistele.
Lujitemuovikorjaamoilla näkemäni mukaan suurimmat pohjakosketusvauriot ovat juuri näissä pehmorunkoisissa veneissä. Joustamisen syy lienee liian ohut laminaatti ja liian vähäiset tukirakenteet (poikki- ja pituuspalkit, laipiot). On selittelyn sivumakua, kun joku väittää pehmeää tai joustavaa runkoa toivotuksi ominaisuudeksi.
paljon vaivaa penkoessasi Bavarian vikoja ja tuot ne tänne meitä muita Bavarioista varoittamaan aivan erinomaisen aktiivisesti. Esimerkillistä toimintaa!
Vai onkohan takana sittenkin jokin kauna ehkä jotain bavariakipparia kohtaan, pääsikö tekemään hernetempun vai mistä on kyse?
En ole "skandiveneilijä" enkä bavaristi, itselleni mieleisen veneen omistaja kuitenkin. Silti ihmettelen reaktiotasi. Minäkin olen vuosikausia ollut kiinnostunut kaikista venemerkeistä ja olen seurannut niistä tehtyjä raportteja. Millä muullakaan tavalla hankisit tietoa? Bavaria-ongelmista on voinut lukea mm. Yachting Worldin artikkeleista. Ei ole tarvinnut "penkoa" muualtakaan. Pitäisikö mielestäsi sensuroida mediasta (täältäkin) kaikki ne jutut, jotka ovat Bavarian myynnille jotenkin negatiivisia?
Hyvä, että "skandiveneilijä" tai kuka tahansa, niinkuin ketjun aloittajakin, kertoo veneiden todellisista ongelmista! "Skandiveneilijän" kommentti oli asiaa ja sisälsi hyvät linkit.
kun aina otat esille tuon Bavarian köliongelman, mutta et ole tippaakaan kiinnostunut muiden merkkien ongelmista, esimerkiksi näistä
Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_385.shtml
Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
Cruiser, ei raaseri, köli irtoamassa, hylättiin merelle
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05.html
Sweden Yachtin veneistä toisessa epäiltiin osasyyksi aiempaa karilleajoa ja korjausta, ei varma juttu.
SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
Raaseri
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/sh1228/
Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
Aikanaan kovakin raaseri. Nykymittapuun mukaan kai nopea cruiser-racer kisakäyttöön, köli nyt vaan putosi
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html
Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
Köli irtosi, arvellaan osuneen johonkin kelluvaan esineeseen, konttiin, ei varmaa.
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Siis lähes kuin Bavaria Match 42
(sivu poistettu netistä)
Farr 38, Rising Farrster, Australia 2001
2 menehtyi (yht. 6 crew) kölin irrotessa 5,5 mm ohuesta rungosta, suunnittelu- ja valmistusvirhe.
Nopea cruiser-racer
http://www.sailing.org.au/default.asp?Page=6916
Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
4 kuoli kölin pettäessä, valmistus- ja asennusvirhe kölissä
http://news.syd.ninemsn.com.au/article.aspx?id=77913
Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
6 kateissa / hukkunut kölin irrottua
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.sundayindependent.co.za/index.php?fArticleId=3107423
Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
1 hukkui, köli putosi, esitetty epäily aiemmasta kivelle ajosta
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.morsko-prase.hr/2006/
Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
Cruiser-racer, köli putosi. Köli oli rakennettu suunnittelijan piirustuksista poiketen.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070105125210ywnews.html
One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
Köli vaan putosi. Epäillään suunnitteluvirhettä, raportti ei vielä valmis.
http://media-newswire.com/release_1053245.html
One Off 54 ft, GiGo2, Intian Valtameri, 2007
"a 54-footer made of light carbon, designed as a competitive racer". Köli irtosi, omistaja epäilee kölipulttien pettäneen.
http://www.sail-world.com/index.cfm?SEID=2&Nid=39585&SRCID=0&ntid=0&tickeruid=0&tickerCID=0
http://www.haaretz.com/hasen/spages/927186.html?nid=39585
Taitaa olla niin, että köliongelmia tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä kilpakäyttöön suunnitelluille ja pienissä sarjoissa valmistetuille veneille. Bavarioita on valmistettu luokkaa 30.000 kappaletta, mutta sen "kisamallia" Match 42 mallia vain hyvin vähän. Kuten listan muitakin köliongelmaisia.
Pikkusarjoissa tehtävissä veneissä kölin tekijä voi olla vailla aiempaa kokemusta asiasta. Varminta on pysyä suurten valmistajien suosikkimalleissa.
Pohjaan voi veneitä mennä muistakin syistä, esimerkiksi kesäkuussa 2008 Harmajan lähellä pulputti Sirena 36 pohjaan peräsinakseli katkenneena.
Niinpä, enhän minä mikään skandifanaatikko ole, ja kun uuden veneen osto on joskus pyörinyt mielessäni, on Bavaria toki ollut kiinnostava vaihtoehto edullisen hintansa vuoksi. Tuolla ruotsalaisten sivuilla veneestä on mielestäni saanut asiallista ja suoraan meidän olosuhteisiimme sopivaa tietoa. Jokainen voi vetää tiedoista oman johtopäätöksensä, ihan ilman (poron)sarvia ja hampaita.
Että noista listaamistasi veneistä harva on ollut palstalaisten harkinnassa.
Varmaan jos tulis puhetta 70 jalkaisen SY hankinnasta, joku ottaisi nuokin ongelmat esille.
Bavariasta vaan kysellään paljon ja sitä kohtaa on paljon kiinnostusta.
Bavarioita on paljon kaupan, jotenka on automaattista että niistä puhutaan, sillon on hyvä kun nuo puutteetkin tulevat esille.
Itse harkitsin bavariaa yhdessä vaiheessa, muta onneksi tietoa löytyy.
kaikien palstan lukijoiden puolesta tuosta sinun vilpittömästä ja uhrautuvaisesta huolenpidosta. Toivottavasti jaksat jatkaa samaan malliin. Ja varmaan jaksatkin, jos ei ole huomiotasi muualle vievää ystäväpiiriä.
että esim. nyt ARC:n Karibialle purjehdukseen osallistuvista ruotsalaisbavaria vain 20% on Bavarioita, suomalaisista 25% mutta norjalaisista lähes 50% eli 5 norjalaisbavariaa. Juuri norjalaisten luulisi tietävän, mikä vene sopii koviin olosuhteisiin.
Pasaatituulipurjehdus Las Palmasista St.Lucialle ei ole "kovien olosuhteiden" reitti, jos puhutaan valtamerten ylityksistä. Atlantin ylitys samaa reittiä on tehty mitä moninaisimmilla aluksilla, mm. H-veneellä ja Kansanveneellä. Kyllä Bavariallakin voi uskaltautua. Mukava reissu se on!
"Kovempien olosuhteiden" reitti on vaikkapa Etelä-Amerikan tai Afrikan kiertäminen etelän kautta. Ei taida moni suomalainen tai norjalainenkaan valita nimenomaan Bavariaa siihen tarkoitukseen. Anna linkki, jos tiedät toisin.
Luuletko todella, että ne veneet jäävät Karibialle? Kaikki joko palaavat Pohjois-Atlantin kautta tai jatkavat esim. pallon ympäri.
Mielestäni Atlantin ylityksen vähättely osoittaa typeryyttä. Tässä parilta viime vuodelta ARC-veneiden kokemaa:
2006
Keli oli kova, mm. trooppinen myrsky osui reitille. Ongelmia oli veneillä paljon ja ARC osoittautui todella hyväksi tukiverkoksi, moni vene sai avun juuri ARC:n ansiosta, ilmeisesti 1 ihmishenkikin on pelastunut juuri ARC:n viestiyhteyksien ja avun ansiosta.
Camper & Nicholson 25 m sloop "Mustang" menetti mastonsa. Motoroi perille.
Beneteau First 42S7 "Duckwall Pooley" menetti mastonsa. Motoroi perille.
Camper & Nicholson 32 "Compromise" menetti mastonsa. Miehistö evakuoitu toiseen ARC-veneeseen.
Contest 48CS "Y Not" menetti peräsimensä. Teki hätäperäsimen, jatkaa.
Bavaria 35 "Arnolf " menetti peräsimen, miehistö (71 ja 65 v.) evakuoitu toiseen ARC-veneeseen.
Peterson 46 "Blackwattle" harus katkesi. Toinen ARC-vene auttoi, tuettu, jatkaa.
Ei-ARC-vene "Allegria" mies yli laidan hälytys. Etsinnässä ARC-veneitä, mm. suomalainen "Tracker My Way". Mies löytyi elossa 4 h kuluttua. Sai ensiavun toiselta ARC-veneeltä. Siirretty sota-alukselle.
2007
Bavaria 50 "Navillus" pelasti pienen 31 ft katamaran "Spam"in 3 hengen miehistön pelastuslautalta keskellä Atlantia, jonne "Spam" jätettiin hitaasti uppoamaan.Bavaria 50 "Navillus" jatkoi täydennetyllä miehistöllä St Lucialle.
Swan 48 "GiGi" pelasti pienen 9,3 m Westerly Corsair veneen "Barbary Dock"in 2 hengen miehistön. Vene hylättiin 1650 nm päässä St Lucialta, jonne Swan "GiGi" jatkoi täydennetyllä miehistöllä.
Bavaria 50 "Navillus" ja Swan 48 "GiGi" ovat molemmat ARC-veneitä, kumpikaan hädässä olleista pikkuveneistä ei.
St Lucialla on tehty suomalaisiinkin Bavarioihin rakenteiden vahvistuksia, jotta omistajat uskaltivat palata niiden kanssa kotiin. Ongelmana ovat olleet notkuvat rungot ja heiluvat laipiot.
Suomesta löytyy useitakin ARC-Bavoja, joihin on yritetty tehdä jäykistyksiä ja heti kotiin paastyä veneet ovat jatkaneet kiertoaan markkinoilla.
Alkuperäisen kysyjän vene kuulunee näihin kiertopalkintoihin. Mielenkiintoista nähdä muutaman vuoden kuluttua, miten käy kun materiaali väsyy.
"Suomesta löytyy useitakin ARC-Bavoja, joihin on yritetty tehdä jäykistyksiä.."
Ai että Suomessa olisi useitakin ARC-Bavarioita, ei tosiasiassa taida olla yhtä enempää.
Olen purjehtinut ARC:n Bavariallamme, veneeseen ei ole tehty minkäänlaisia vahvistuksia tms. Vene on nyt Välimerellä eikä ole vaihtanut omistajaa.
"St Lucialla on tehty suomalaisiinkin Bavarioihin rakenteiden vahvistuksia, jotta omistajat uskaltivat palata niiden kanssa kotiin."
En tiedä kuin 2 sieltä takaisin tännepäin tullutta Bavariaa eikä niihin ole tehty vahvistuksia.
Nyt Karibialla on 1 suomalaisbavaria ja toinen Kanarialta sinne lähdössä, molemmat hyvässä kunnossa.
"Ongelmana ovat olleet notkuvat rungot ja heiluvat laipiot."
Kertoisitko tarkemmin, missä veneissä. Nettiblogin mukaan nyt ARC:hen menossa oleva X-43 tosin kärsi laipion repeytymästä, kun aalto iski veneeseen. Mutta että Bavaria, kerro lisää!
"Mielenkiintoista nähdä muutaman vuoden kuluttua, miten käy kun materiaali väsyy. "
Bavariallamme on nyt purjehdittu yli 43.000 mailia (vastaa noin 2 x pallon ympäri) eikä mitään väsymisen merkkejä ole esiintynyt.
Taidat puhua paskaa.
Vähintään yhden Bavarian tiedän, jolla oli suunnitelma palatakin Karibialta, mutta myytiin siellä. Syynä nimenomaan pehmeä rakenne, johon miehistö ei luottanut.
"Vähintään yhden Bavarian tiedän, jolla oli suunnitelma palatakin Karibialta, mutta myytiin siellä. "
Vai että vähintäin yhden tiedät :)
ARC:n tulosluetteloista ei montaa suomalaisbavariaa löydy. Yhtäkään niistä ei ole siellä myyty vaikka yksi suomalaisbavaria siellä tosin on ollut jo pari vuotta.
Kerro tarkemmin, selitä edes mitä tarkoittaa kun tietää vähintäin yhden.
Puhumaan p...aa??? Alkuvuoden Vi Båtägaressa oli iso 40ft vertailu ja siellä todettiin bava mukavaksi ja varsin nopeaksi luokassaan (purjehdus osuuksien toiseksi nopein). Samassa jutussa ihmeteltiin mihin perustuu esim Najadin liki kolminkertainen hinta bavaan verrattuna.
Suomalaiset Bavariat ARC:ssa
2001 Ei
2002 Ei
2003 Bavaria 40 Penelope, nyt Välimerellä
2004 Ei
2005 Bavaria 49 Linda, nyt Aasiassa
2006 Ei
2007 Ei
Atlantin ovat ylittäneet lisäksi
2005 Bavaria 36, nyt Suomessa
2006 Bavaria 39, vielä Karibialla
ole kiertänyt palloa.
Joku kehui seilanneensa Bavarialla 43.000 mpk ja väitti sen vastaavan kahta pallon kiertoa. Aika kumma väite, kun omalla veneelläni yksi pallon kierto oli 40.000 mpk gps:llä mitattuna.
Jutut on siis kovia, mutta suoritukset vähäisiä.
"Kaikki joko palaavat Pohjois-Atlantin kautta tai jatkavat esim. pallon ympäri."
Etkö tiedä, että osa tuodaan rahtilaivalla takaisin. Muutama jää Karibialle myyntiin. Suuri osa kyllä purjehtii Bermudan ja Azorien kautta takaisin Eurooppaan, mutta vain pieni vähemmistö jatkaa pallon ympäri.
Se, että monenlaisia tapahtumia on sattunut Kanarian ja Karibian välisellä legillä (kuten luettelosikin osoittaa) ei silti muuta ko pasaatireittiä "kovaksi" verrattuna muihin valtamerireitteihin. Juuri myötätuulivoittoisuuden ja suhteellisen helppouden takia ARC on niin suosittu. Ehkä sinäkin joskus innostut kokeilemaan?
Kerääpä vertailua varten lista niistä vahingoista, joita on sattunut vaikkapa Englannin kanaalin ja Kanarian välillä. Se voi olla ARC:iin osallistuville kova legi, jos sattuu starttaamaan myöhään syksyllä.
Eikös Karibialle pääse muuten kuin ARCin mukana?
En tunne montaa Bavarian omistajaa ja vain yhden, joka on Atlantin ylittänyt. Voiko asiaa jotenkin tarkemmin selittää?
ensikertalaisille Atlantin ylittäjille: avun saanti on parempi kun paljon veneitä on samaan aikaan merellä, sääpalvelu on organisoitua, veneiden yhteydenpito on organisoitu, ennen starttia on koulutustilaisuuksia jne. Maissa on kaikenlaisia kokkareita ja hauskanpitoa yhdessä. Siksi tapahtuma on suosittu ja siitä puhutaan. ARCia voi myös seurata netistä niinkuin jokainen tietänee.
Tietenkin Karibialle voi purjehtia omaa reittivalintaa ja aikataulua noudattaen.
("Etkö tiedä, että osa tuodaan rahtilaivalla takaisin.")
..joka on Atlantin ylityksen jälkeen tuotu Karibialta rahtilaivalla takaisin.
"Muutama jää Karibialle myyntiin."
Kerro yksikin suomalaisvene, joka on Karibialla myyty.
"vaikkapa Englannin kanaalin ja Kanarian välillä. Se voi olla ARC:iin osallistuville kova legi, jos sattuu starttaamaan myöhään syksyllä"
Olen purjehtinut Manner-Euroopan ja Kanarian välin huhtikuussa, syyskuussa, lokakuussa ja marraskuussa. Tuo väli on paljon Atlantin ylitystä helpompi, sieltä ehtii vakavan myrskyn uhatessa aina johonkin turvasatamaan, kun vastuullisesti seuraa ssb-sääkarttoja.
mailimäärältään. Maapallon ympärysmitta on noin 24000 mailia, mutta lyhimmät pallonkierroksi laskettavat purjehdusreitit vain noin 20000 mailia. Pallonkiertokisojen reitit ovat yleensä 25000...28000 mailia. Suomesta Suomeen pallo kiertäen maileja tulee yleensä ainakin 30000.
... The Vendee Globe Challenge, Solo Nonstop Round the World Race .. around the bottom of Africa and S. America, staying far south where the distance is shortest.. 22,600 nautical miles...
... sail nonstop around the world, covering 25000 miles ...
... After 27000 miles, Ellen MacArthur celebrates as she arrives at Falmouth Bay after completing her record solo around-the-world sailing journey...
... Sailing Around The World Alone, Race Is 28000 Miles...
... They competed on identical 72 foot monohull racing yachts and faced the daunting challenge of sailing 29000 miles around the world...
... taking its fleet around the world in nine hazardous months and 33000 miles. ....
... narrates his three-year solo voyage of more than 46000 miles around the world... ...
Voit netistä hakea niitä laivayhtiöitä, joilla on juuri tähän tarkoitukseen laivoja eli purjeveneiden rahtaamista Atlantin yli takaisin Eurooppaan. Rahtikuljetusten suosio on viime vuosina lisääntynyt, koska palvelu on kehittynyt ja Atlantin ylitys Karibialta Eurooppaan on usein hankalampi kuin Euroopasta Karibialle.
En katso tarpeelliseksi mainita laivarahtina tuotujen suomalaisveneiden nimiä keskustelufoorumilla.
Toisekseen kysymys ei edes koskenut erityisesti suomalaisveneiden rahtausta - eikä mahdollista myyntiäkään ulkomailla. Keskustelun teema liittyi veneiden rakenteiden kestämiseen. Mielestäni vene on liian heikkorakenteinen, jos se ei kestä edes yhtä 2700 mpk:n pasaatituulipurjehdusta!
Yksittäiset havaintosi eivät muuta aikaisemmin esittämääni (jätit kertomatta montako kertaa olet ylittänyt Atlantin idästä länteen - vain kerran?). Pasaatituulireitti idästä länteen Atlantin yli on yksi helpoimmista ja mukavimmista valtameren ylityksen reiteistä. Itämeren kesäpurjehdukseen valtamerta on tietenkin turha verrata.
Se mitä kerrot sääfaksien seuraamisesta ja "aina johonkin turvasatamaan" ehtimisestä on aika vastuutonta optimismiä. Myrskymatalien liikkeet ovat usein oikullisia ja äkkinäisiä. Purjevene on yksinkertaisesti liian hidas niiden väistelemiseen tai satamiin ehtimiseen, kun puhutaan vaikkapa Engl.kanaalin ja Kanarian välisestä merialuueesta. Voi jopa olla turvallisempaa pysytellä kaukana rannikoista, jos "vakava myrsky" lähestyy. Mitään tilastollista todistelua et mielestäni voi esittää suppean kokemuksesi perusteella (neljä reissua Englannin kanaalin ja Kanarian saarten välillä). Kysypä mielipidettä kokeneemmilta ja tarkistele kantojasi uudelleen. Ehkäpä kuunari Helenan kipparilla olisi painavampi mielipide asiasta.
Mitä on "vastuullinen ssb-sääkarttojen seuraaminen"? Eikö sääfaksit, grib-filet, ilmanpaineen ja sääennusteiden seuraaminen ole rutiinia pitkillä purjehduksilla. HF-radio ("SSB") on yksi väline viestien vastaanottoon, mutta on muitakin keinoja. Säätilan seuraamista kannattaa hyödyntää myös Atlantin ylityksessä. ARC on siitä huono, että lähtöpäivä on etukäteen sovittu eikä lähestyvä matalapaine sitä muuta.
ovat täysin eri asia kuin lyhimmät mahdolliset reitit! Kinastelu tästä asiasta on tarpeetonta.
Kysymyshän oli ainoastaan väärän väitteen/kehumisen oikaisusta. Joku väitti Bavariallaan seilanneensa kahden pallonkierron verran, kun maileja oli kertynyt vähän yli 40.000!
Moniko suomalainen bava on muuten kiertänyt pallon vaikka sitä lyhintä cruising-reittiä Suezin kautta?
http://www.thelocal.se/14714/20081002/
"... sieltä ehtii vakavan myrskyn uhatessa aina johonkin turvasatamaan..."
s/y Sun Chaser oli viime viikon vaikeuksien aikaan vain 84 nm Portugalin rannikolta. Siis noin 1/2 vrk päässä satamasta.
Lehtijutussa ei puhuta mitään myrskystä, huonosta kelistä kyllä (..rescued in rough seas). Sattuu sitä onnettomuuksia tyynelläkin säällä, huonosta kelistä puhumattakaan.
Mitä yrität tuolla lehtijutulla kertoa.
Olen tässä lueskellut tätä väittelyä....
Ensinnäkään nuo eivät veneilleet minnekään turvasatamaan, vaan heidät pelastettiin veneestä laivaan.
Ja oliko hätä todella tuollainen, ilmeisesti taas on vaan pää loppunut, eikä olisi ensimmäinen kerta, kun vene selviää lopulta ehjänä.
Huvittaakin kun kovassa kelissä ihmiset "pelastautuvat" veneistään, ja ne löytyvät sitten jostain muualta ihan ehjinä, tai ne upotetaan, jotta eivät jää ajelehtimaan.
Joka tapauksessa, laivaan voi pelastautua myös keskellä atlantia. Rantaan ei menty tässäkään tapauksessa.
Venettä ei pidä jättää, jos välitön uppoamisvaara ei uhkaa:
Sinällään tämä on taas mielenkiintoinen ja opettavainen tapaus.
Ruotsalaisvene Sun Chaser, jossa oli 2 pariskuntaa, lähti su 28.9 pohjoisempaa Portugalista kohden Lagosia heikolla tuulella.
Tuuli yltyi ja oli aika vastainen Lagosiin, siksi kääntyivät kohden Madeiraa.
Yöllä tuuli yltyi 12-15 m/s, merisairautta, vahinkojiippi, puomi murtui
http://www.wetteronline.de/daten/segel/2008/09/29/003703.gif
Hätääntynyt olo, lähetettiin VHF-hätäsanoma. Tankkeri vastasi ja kysyi millaista apua tarvitaan.
Pyysivät päästä hinaukseen! Ei tietysti onnistu, valittava joko tankkeriin tai jatkavat veneellä.
Valitsivat tankkerikyydin, vene jätettiin ajelehtimaan. Tankkeri tuli Setubaliin Lissabonin eteläpuolelle, jonne pelastetut jätettiin.
5 päivää myöhemmin 3.10 Navtex varoitti Portugalin lounaiskulmalla ajelehtivasta purjeveneestä.
"The [Swedish] sailors radioed the rescue helicopter and said they could not abandon ship in the rough weather because their lifeboat had been ripped from the sailboat and drifted away," said the ship’s captain, Vasileiadis Lazaros, according to the US Coast Guard.
But bad weather prevented the helicopter from safely taking up the sailors, leaving the rescue operation up to the captain of the massive Greek tanker
De befann sig 80 mil utanför kusten. Låter kanske betryggande långt, men är faktiskt inte så mycket vid den långgrunda kusten med i stort sett total avsaknad av hamnar som kan angöras i storm. Om båten av en eller annan anledning var manöveroduglig så kan man räkna med att den driver snabbt, med åtskilliga knop, och för varje mil man närmar sig land försämras sjögången vartefter man närmar sig land. Och inom ett dygn hade de varit i en långt sämre situation med ett ännu akutare behov at bli räddade om vinden inte bedarrat dessförinnann.
Fartygstrafiken går lång ut från kusten och med i stort sett alla hamnar stängda kan man inte räkna med att få någon assistans när man närmar sig och riskerar att stranda. Så man kanske gjorde ett moget övervägande och tog chansen att bli upplockade när möjligheten fanns. (sailguide.com - keskustelupalsta)
Tuo vene "Sun Chaser" on CSY 44, 14 tonnia painava nimenomaan pitkiin valtameripurjehduksiin suunniteltu keskiohjaamovene.
Vene ajelehtii Portugalin ulkopuolella ja omistajat tumput suorana odottavat jonkun tuovan sen heille takaisin, kipparin vaimo kirjoittaa:
"Kära ”Sun Chaser” du ”seglar” stolt ute på havet och vi sitter här och kan inget göra!!! Dan har hela tiden sagt att du är ”osänkbar”! ”Kämpa på” vi håller tummarna att vi ses snart!
Oli kiinnostava lukea antamasi lisätiedot, mutta engl.kielisen weatheronlinen ja saksankielisen wetteronlinen tuulikartat ovat mielestäni olleet pelkkiä ennustekarttoja. Linkkisi mukaan olisikin ollut sopiva purjehdustuuli. Olisikohan sää kuitenkin muuttunut toiseksi kuin ennustettiin? Laitapa tähän linkki, josta voidaan nähdä tapahtuma-ajan säätila (säähavainnot).
Maalla osataan aina viisastella sitä mitä merellä tapahtui ja mitä olisi pitänyt tehdä.
Selvähän se on, että kokematon miehistö on alttiimpi paniikille kuin kokenut.
Pääasia, että selvisivät hengissä.
Oliko ruotsalaisvene ohjailukyvytön?
josta turvallisesti nostaa helikopteriin, oli paljon helpompaa ja turvallisempaa suuren tankkerin lee-sivulta kiivetä siihen.
CSY 44 on keskiohjaamovene, jonka perä on korkea. "Sun Chaser" on helikopterinostoon erityisen hankala, koska siihen on rakennettu massiivinen targa-kaari, jonka päällä tuuligeneraattori, aurinkopaneleita ja tutka yms. Näin edes peräharuksen irroitus ei olisi tuonut turvallista tilaa nostolle. Lisäksi pelastuslautta oli päässyt karkuun, joten sitäkään ei voinut käyttää nostoalustana.
Alueella ei ollut tuolloin myrsky, kova keli kyllä.
Tapauksessa tuntuu olevan aika kummallisia piirteitä, kenties kipparin vääriä paniikkiratkaisuja jos kerran kelikään ei ollut erityisen hankala. Minkähän takia paukkulautta karkasi, jos kovaa tuultakaan ei ollut? Eikö laukaisuliina ole mitoitettu niin, että se pysyy veneessä kiinni ja katkaistaan puukolla lautasta käsin?
Eikö helikopteripelastukset usein tehdä merestä eikä keikkuvan veneen kannelta? Peräharuksen katkaisu ja maston rojahtaminen nurin tuskin olisi hyvä ratkaisu missään pelastustilanteessa. Miksi edes ajattelit sellaista?
Nuo WetterOnLine ja WeatherOnLine päivittyvät useaan kertaan vuorokaudessa, joten arkistoon jää aina se lähes "tämän hetken" sää. Voihan siinä tietysti pientä heittoja todelliseen olla.
Arkistotietojen mukaan tuolla alueella oli kovaa tuulta vain sen yön 28.-29.9 ajan, jolloin tuo veneen hylkäys sattui. Myös sekä tankkeri että helikopteri raportoivat säästä "rough weather", eivät puhuneet mitään myrskystä. Aallokko on saattanut olla aika mahtava (tuolla alueella sen johdosta suljetaan usein satamia).
Tuosta pitkän matkan valtameriveneestä (CSY 44) oli puomi hajonnut vahinkojiipin seurauksena (ei ilmeisesti käytetty preventteriä?) ja pelastuslautta päässyt karkuun. Muista ongelmista merisaisauden lisäksi omistajat eivät raportoineet.
Tilanne pääsi jotenkin lipsumaan avunpyyntöön ja veneestä pakoon, aluksi ajattelivat vain, että pitää saada ainakin säätietoja, mutta lähettävätkin hätäsanoman, vaikka vene kulkee hyvin.
"Dan sänder VHF distresssändning som sänder automatiskt. Vi lyssnar och väntar, ingen hör….. Båten går fint så det är ingen som är direkt orolig bara kallt lugna."
Sitten tankkeri vastaa ja porukka hyppää sinne, koska tankkeri ei ota heitä hinaukseen.
Eiköhän joku sen nyt Portugalin ulkopuolella kelluvan veneen takaisin ruotsalaisille tuo, kuten odottavatkin. Saattavat joutua tuosta aika karvaasti maksamaan.
Oli siellä kovaa tuulta, mutta ei MYRSKYÄ (keskituuli >24 m/s, huiput paljon enemmän).
Tuo nostotilan raivaus peräharus irroittamalla on peräisin yhdestä helikopteriin nostojutusta, en nyt löytänyt sitä. Tässä yksi linkki helikopteripelastuksen ohjeisiin, siinä pelastaja tulee veneeseen ja nostot yleensä kannelta tai pelastuslautalta, joskus myös merestä:
http://www.sailtrain.co.uk/seamanship/helicopter.htm
"If the sea-state is too rough for a man to be lowered to the deck, the helicopter may lift you from a liferaft or dinghy. Occasionally you may be told to jump into the water and be rescued from there."
Pelastajan laskeminen veteen olisi tietysti onnistunut, mutta vaikeus oli kai vedestä nousu CSY 44:n kannelle ja sieltä veneen miehistön nostot estävät peräkannen lisärakenteet.
Oli paljon yksinkertaisempaa nousta isoon tankkeriin sen leen suojassa.
Tässä vielä sun Chaserin kotisivut:
http://www.dananne.se/index.html
http://www.dananne.se/bosseh
”…En engelsktalande kvinnoröst säger att det kommer att vara samma väder 24 timmar framåt! Alltså STORM 24 Timmar…
…Ambassad i Lissabon som berättade att Portugal, Algarvekusten ”tagits på sängen” av stormen. Flera städer längst kusten var översvämmade och alla fritid och yrkesbåtar var varnade att gå ut. Inga varningar hade gått ut före stormen då ingen visste det ”nyckfulla” vädret….”
Näin uutisoitiin:"...The rescuing ship, an 800-foot Greek tanker named Parthenon, was able to maneuver through rough weather to the troubled sailboat, about 84 miles off of Portuguese coast, while at the same time alerting rescue officials on the mainland.."
Rough weather on suomeksi rajuilma. Sitä ei ole ilmoitettu oliko tuolloin "near gale", "gale", "strong gale" vai peräti myrskyn rajan (25 m/s) ylittävä "rough weather" . Varmaan ruotsalaispurjehtijoille keli kuitenkin oli paha. Jiipissä hajonnut puomi oli lävistänyt sprayhoodin. Siitä lienee tullut lisäsyy paniikille.
Olosuhteet olivat varmasti kovemmat kuin meikälaisten laituriparlamenttien "myrskyt Porkkalan selällä". Meillä virallisestikin puhutaan myrkystä, kun keskituuli on yli 21 m/s.
Joka tapauksessa oli monessa suhteessa opettavainen tarina - taas kerran. Paniikki haittaa loogista toimintaa.
Jo vuoden 1979 fastnetista lukien kaikkien pitäis tietää veneen jättösääntö; vene jätetään vain ylämäkeen.
ja hyvä kommentti ruotsalaiselta sailguide.com-foorumilta. Matalapaine ei sittenkään ollut yllätys (tarkoitus taisi olla suunnata Sinesistä Lagosiin ja Madeiralle). Sääkarttojen mukaan ruotsalaisten ratkaisu tuntuu kyllä aika kummalta niinkuin tässäkin todetaan:
"Jag har läst deras beskrivning flera gånger och kan inte låta bli att förundras.
När de gick hade de ett lågtryck rakt framför sig, mycket klart på väderkartan 06 UTC 28 sept.
http://nomads.ncdc.noaa.gov/ncep-charts/hires/20080928/atle.sfcanal.06.2008092809.gif
De bör ha haft halvvind/slör in om BB. Barometern bör också fallit.
Kl 12 UTC kan man klart se att det är en rejäl ocklusionsfront. Det borde framgått av väderrapporterna.
http://nomads.ncdc.noaa.gov/ncep-charts/hires/20080928/atle.sfcanal.12.2008092815.gif
Kl 18 UTC syns tydligt att lågtrycket rör sig sydvart, här kanske det hade varit ide att söka lä eller gå NW för att låta lågtrycket hinna undan.
http://nomads.ncdc.noaa.gov/ncep-charts/hires/20080928/atle.sfcanal.18.2008092820.gif
Vid midnatt ser det ur så här, ju närmare man kommer lågtrycket dess mer backar vinden. Det är nu man får en kastvind som knäcker bommen.
http://nomads.ncdc.noaa.gov/ncep-charts/hires/20080929/atle.sfcanal.00.2008092902.gif
Nu är det inte kul längre, man trycker på stopp (distress-) knappen. Men är det verkligen en nödsituation?
Vädret ska vara dåligt i 24 timmar till sägs det, men man kan se att lågtrycket tydligt fortsätter söder över, jag tror inte meteorologerna missar det. Inte ens de på TV4!
Kl 18 UTC den 29:e ser det ut så här:
http://nomads.ncdc.noaa.gov/ncep-charts/hires/20080929/atle.sfcanal.18.2008092921.gif
Det är naturligtvis väldigt enkelt att sitta här och veta bäst. Men nog sjutton undrar man hur de tänkte, hur väl följde man väderprognoserna, hur väl hade man gått igenom säkerhetsrutiner och hur man löser olika situationer som kan uppstå.
Men som sagt, jag var inte där."
- Noin 500 mpk legillä (Sines – Madeira) sää ehtii muuttua. Matalapaine oli kuitenkin tiedossa eikä sen olisi pitänyt olla yllätys. Ehkä kippari ei kokemattomuuttaan (?) ymmärtänyt sääkarttojen merkitystä tai ei perehtynyt säätilaan ja sen kehittymiseen?
- Itämeren kesäpurjehduksilla ei voi saada kokemusta pitkistä legeistä eikä valtameren olosuhteista. Valtameripurjehdus on erilaista.
- Epämukavat olosuhteet, meritauti, virhemanööverit ja erilaiset vauriot (tässä tapauksessa puomin katkeaminen jiipissä, ehkä myös liiallinen purjepinta keliin nähden) heikentävät miehistön ja kipparin moraalia.
- Kokematon miehistö ei kenties ajatellut, minkä riskin se aiheutti muille merenkulkijoille. Todennäköisesti muitakin purjeveneitä oli liikkeellä, esim. matkalla ARC:n starttiin. Jätettiinkö hylättyyn veneeseen edes ankkurivaloa maston toppiin?
- Maalla on aina helppo viisastella mitä merellä olisi pitänyt tehdä, mutta toisten munauksista kannattaa oppia eikä toistaa niitä omissa purjehduksissa.
Kokemuksen/merimiestaitojen vajavaisuus johtaa vääriin ratkaisuihin. Kynnys hätäkutsun lähettämiseen ja aluksen hylkäämiseen alenee. Sama ilmiö näyttäisi olleen ARC:n havereissa myötävaikuttavana tekijänä useita kertoja. Tällä kertaa kysymys ei ollut veneen heikosta rakenteesta - vrt peräsinvauriot ARC-veneissä.
"Delphia 37 myrskyssä. Itämeri, tuuli puuskissa 35 m/s, ääriolosuhteet. Nelimetrisessä aallokossa veneen kulku rauhoittuu, kastit nukkuvat ja kippari seilaa veneen turvallisesti Gotlantiin. Vaikuttava kokemus, vaikuttava vene." http://www.delphia.fi/index.php?pageid=15&lang=fi
Eli olisikohan kannattanut myös paneutua tarkemmin venevalintaan. Jos miehistö olisi voinut mennä rauhassa nukkumaan, olisi hyvin nukutun yön jälkeen ollut paremmat edellytykset tehdä viisaampia ratkaisuja kuin mitä nyt villisti keikkuvassa peltikipossa tehtiin.
Ellei ollut vitsi, kommenttisi paljasti tietämättömyytesi sekä veneistä että purjehtimisesta Atlantilla! Delphian mainosjuttu on ....jätän sanomatta. Uskookohan joku tollaseen soopaan?
"Det enda problemet som fanns var att ingen av oss kunde segla".
Kukaan ei osannut purjehtia, kun lähtöpäätös Karibian kierrokselle ja veneen hankintaan tehtiin. Vene oli ilmeisen hyvin varustettu ja suunniteltuun tarkoitukseen sopiva, mutta se ei korvannut kokemuksen puuttumista!
"Mikä olisi sopiva vene pallonkiertoon ja paljonko pitää varata rahaa mukaan?"
"Ajattelin rakentaa 50 ft teräsveneen koska olen aikaisemmin hitsannut auton pakoputkea"
eivät olekaan vitsejä!
koska voimassa olevien Navtex-varoitusten listalla se ei enää ole. Tai sitten vene on uponnut.
Sun Chaser on hyvin varustettu, näköjään siinä on/oli myös AIS-B lähetin, todella harvinainen vielä huviveneissä.
Tässä Portugalin Navtex-tiedotteet aiheesta. Eivät lähettäneet sitä avunpyyntöäkään SAR-viestinä (RBxx) vaan varoituksena/tiedotuksena (RA07):
RA07
MONSANTORADIO
282300 UTC SEP 08
NAV. WARNING 1648/08
PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL-
MAYDAY CH16 AND DSC ALERT CH70
1. SV "SUN CHASER", 14 METERS
LONG,SWEDISH FLAG, 2 POB WITH
49 AND 57 YEARS OLD, IN DANGER
AT POSITION 3707N - 01010W.
2. REQUEST ALL NAVIGATION TO
KEEP SHARP LOOKOUT AND REPORT
ANY SIGHTING TO LISBON RADIO
OR MRCC LISBOA.
NNNN
Cancel date: 30-Sep-2008
****************
RA09
MONSANTORADIO
290758 UTC SET 08
NAV. WARNING 1650/08
PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL-
WEST COAST-VESSEL ADRIFT
SV ''SUN CHASER'', 14 METERS LONG,
ADRIFT AT POSITION 36 55.2N/010 42W,
AT 290131Z, NO PEOPLE ON BOARD.
DANGER TO NAVIGATION.
NNNN
**************
RA16
MONSANTORADIO
300936 UTC SEP 08
NAV. WARNING 1659/08
PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL
-WEST COAST-VESSEL ADRIFT
SV ''SUN CHASER'', 14 METERS
LENGHT, MMSI 265606190,
ADRIFT, NO PEOPLE ON BOARD,
AIS EQUIPEMENT ACTIVE,
POSITION 36-55.2N/010-42.0W,
AT 290131Z.
REQUEST ALL NAVIGATION TO
KEEP SHARP LOOKOUT AND
REPORT ANY
SIGHTING OR AIS TO MRCC
LISBOA:
TEL: 00351 21 440 1950
FAX: 00351 21 440 1954
MRCC.LISBOA(AT)MARINHA.PT
DANGER TO NAVIGATION.
NAV. WARNING NR 1655/08
CANCELLED
NNNN
***************
RA22
MONSANTORADIO
010916 UTC OCT 08
NAV. WARNING 1666/08
PORTUGAL-CONTINENTAL PORTUGAL
-WEST COAST
AT 301420Z SEP08,
SV ''SUN CHASER'', 14 METERS
LENGHT, MMSI 265606190,
NO PERSONS ON BOARD, POSITION
36-49.2N/009-53.6W (WGS-84).
REQUEST ALL NAVIGATION TO KEEP
SHARP LOOKOUT AND REPORT ANY
TO MRCC LISBOA:
TEL: 00351 21 440 1950
FAX: 00351 21 440 1954
MRCC.LISBOA(AT)MARINHA.PT
DANGER TO NAVIGATION.
NAV. WARNING NR 1659/08
CANCELLED
NNNN
***************
Vene siis purjehti yksinään noin 30 nm. Ilmeisesti akku tyhjeni 2 päivän ajelehtimisen jälkeen. Olettaisin, että Sun Chaser on nyt hinattu johonkin satamaan.
Tyypillinen virhearvionti.
Hyvä vene hylätään, ja se purjehtii yksinään päivätolkulla, sääkin jo liene hyvä.
Tuossa olisivat vaikka vetäneet purjeet alas kokonaan, ja sisälle punkkaan, jos ei uskalla purjehtia.
Hyvinhän tuo vene on pärjännyt, miehistö vaan ei pärjännyt.
Taas nousee vakuutusmaksut.
Eikä ole ensimmäinen kerta kun miehistö jättää täysin hyvän veneen.
Taidettiin vaan olla turhan kaukana kotivesiltä kokemukseen nähden.
Viranomaisten ja laivojen kielenkäytössä taitaa tuo "rough"-termi merenkäynnistä puhuttaessa yleensä esiintyä 6-7 Bf tuulilla (keskituuli 12-15 m/s, puuskat alle 20 m/s). Jos tuulta on enemmän, merenkäynti on usein ainakin "very rough".
Tuolla etelämpänä puhutaan yleensä merenkäynnistä termein:
Calm, smooth, slight, moderate, rough, very rough, high, very high ja phenomenal. Joskus käytetään termiä violent yli very rough merenkäynnistä.
Yleensä myrskyllä merenkäynti on "high", "violent" tms.
Tässä joitain näytteitä Navtex-tiedotteista juuri tuolta Portugal-Madeira väliltä (tuuli Bf, m/s on noin 2 x tuo luku):
..Southeast 2 to 4, veering West in west in day time. Smooth or slight..
..West 2 to 4 soon, increasing 4 to 6 later. Becoming moderate later..
..Northeast 5 or 6. Becoming rough..
..Southwest 4 to 6, increasing temporarily 7 soon. Severe gusts. Moderate or rough..
..Increasing Southerly 6 to 8. Severe gusts. Rough, temporarily very rough..
Termi "rough" ei suoraan viittaa johonkin tuulen nopeuteen, riippuu paljon tuulialueen laajuudesta, kestosta, suunnan muutoksesta ja tietysti myös meritilan laajuudesta.
http://en.wikipedia.org/wiki/Sea_state