Juu kertokaapas mitä ihmettä tekee kameran useilla AF pisteillä kun niiden määrällä aina hehkutetaan. Itse pidän asetuksen niin että vain keskimmäinen on käytössä ts. valitsen kuvattavan kohteen, tähtään sen keskelle ja annan AF:n surrata ja sen jälkeen sommittelen kuvan uudelleen haluamakseni. Moniko antaa kameran arpoa mihin halutaan tarkentaa? Onko jossain tapauksessa jotain hyötyä siitä että käyttäisi kaikkia tarkennuspisteitä?
Kameran AF pisteet
järkeevaiei?
344262
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
jatkuvalla tarkennuksella.
Petäjään.
Useimmissa kameroissa pisteet on liian hajallaan, jotta niistä olisi mitään hyötyä liikkuvassa kohteessa. Täpliä "valuu" aina kohteen ulkopuolellekin ja siitä seuraa virhetarkennus.
Monitäplätarkennuksen heikkous on siinä, että kamera valitsee aina kontrastikkaimman kohteen, eikä pääkohde useinkaan sitä ole.
Jos esim. etsimen vasemmassa alakolmanneksessa liikkuu satunnaisesti henkilö tai eläin ja haluat rajata kohteen sinne ja vielä niin, että katse suuntautuu avautuvaan kuvaan päin on monipistetarkennus tässä hyvä apu. Ja silloin jos kohde ei täytä etsintä täysin ja liikkuu epämääräisesti monipistetarkennus auttaa myös koska tarkennuspisteet ikäänkuin siirtävät tietoa toistensa välillä ja joku toinen piste ottaa tarkennuksen haltuun edellisen hävittäessä kohteen. Kameran käyttöohje selostaa ymmärrettävästi tämänkin ominaisuuden.
Olisi totta!
Kun kohde on kahden puun välissä tarkentaa kamera puihin niiden välissä olevan kohteen sijaan, vaikka se on täysin keskimmäisen täplän kohdalla, jos kohde on tasavärinen, kuten metsäkauris.
Jatkuvatarkennus saattaa toimia paremmin, jos kohde lähtee liikkeelle "puhtaasta" ympäristöstä, että se yleensä löytyy. Risukasasta löytyy vain pelkkiä risuja.
Syy #1 on jo esille tullut liikkuvat kohteet. Jos kohdetta ei saa tai sommittelun vuoksi haluta pitää koko ajan keskellä, tulee niille ei-keskeisesti sijoitelluillekin pisteille äkkiä käyttöä. Ja mitä tulee hutitarkennuksiin, niin kyllä siihen kontrastin lisäksi vaikuttaa myös kameran älykkyysosamäärä. Esim. fiksu AF ymmärtää olla tarkentamatta puuhun, vaikka seurannassa oleva kohde käppäilisikin puun takaa. Kertatarkennuksella selkein / yleisin logiikka lienee lähimpään kohteeseen tarkennus.
2# Se perinteinen menetelmä eli kohteeseen tähtäys ja uudelleen rajaus, tarkennus lukittuna, johtaa virhetarkennukseen erit. laajakulmaobjektiivien kanssa. Esim. kohde 2 m etäisyydellä ja 1 m lopullisen rajauksen keskilinjalta sivussa. Kun kameran kääntää tarkennusta varten suoraan kohdetta kohti, AF tarkentaan sqrt(2^2 1^2) = 2,23 m etäisyydelle. Kuvasta tulisi siis tarkka tällä keskeissommittelulla, mutta rajattaessa kuva uudelleen, tarkennustaso lipsahtaakin 23 cm kohteen taakse. Tämän välttää pitämällä kameran paikoillaan ja valitsemalla käyttöön tarkennuspisteen, joka osuu kohteen päälle (mahd. vähäisellä kameran käännöllä, jos ei ihan suoraan natsaa).
Tuohon kakkoskohtaan...
Ensinnäkin laajakulmallahan tarkennusalue on suurimpia aukkoja lukuunottamatta riittävä, jolloin tuosta tarkennuksen pieleenmenosta on melko vähän haittaa.
Mutta tuosta laskennasta. En oikein ymmärrä tuota esimerkkiä... Jos kohde on kahden metrin etäisyydellä, niin eihän se etäisyys, kun kameraa käännetään, juurikaan muutu, niin että sillä olisi merkitystä laajakulman kanssa. Esimerkissäsi kuvittelet, että pääkohde on sivussa kun tarkennetaan, ja siirtyisi siihen keskelle, kun kamera laukaistaan? Ja siirtymä olisi suoraviivainen, eikä kaaren muotoinen.
Tästä huolimatta minäkin vältän tuota kameran kääntöä juuri valitsemalla käyttöön sen puoleisen tarkennuspisteen, jolla kohdekin on. Suurempi syy siihen on kuitenkin se, että itsekin liikkuu siinä siirrossa ja tarkennus voi siksi mennä pieleen. Ja monissa tilanteissa voi myös käyttää tarkennuspisteen automaattivalintaa.
> Mutta tuosta laskennasta. En oikein ymmärrä tuota esimerkkiä...
Ota kynä ja ruutupaperia. Piirrä paperille XY-koordinaatosto. Kamera sijaitsee origossa (0,0), kuvauskohde pisteessä (2,1). Kohdetta ei kuitenkaan haluta sommitella keskelle kuvaa, vaan kamera suunnataan kohti pistettä (2,0). Mikäli valitaan kohteen päälle osuva tarkennuspiste, kamera tarkentuu oikein ts. tarkennustaso kulkee kohteen lävitse.
Jos taas homma ei ole hanskanssa ja kamera käännetään tarkennuksen lukitusta varten kohdetta päin... tässä vaiheessa tarvitaan harppia. Laita harpin piikki origoon ja piirrä pisteestä (2,1) kaari X-akselille. Tarkennustaso (joka on kohtisuorassa X-akseliin nähden) asettuu kaaren ja X-akselin leikkauspisteeseen ... eli kohteen taakse.
> Esimerkissäsi kuvittelet, että pääkohde on sivussa kun tarkennetaan, ja siirtyisi siihen keskelle, kun kamera laukaistaan?
Eikun päinvastoin. Kaikki eivät ihan aina halua sommitella pääkohdetta just siihen kuvan keskelle.
> Ensinnäkin laajakulmallahan tarkennusalue on suurimpia aukkoja lukuunottamatta riittävä, jolloin tuosta tarkennuksen pieleenmenosta on melko vähän haittaa.
No jaa, 24 mm (todellinen) polttoväli, f/2,8 ja 2,24 m tarkennusetäisyys (=väärin, kameraa kääntäen tehty tarkennus): terävyysalue croppirungolla 1,84-2,86 m. Periaatteessa siis OK, mutta pelivara jää aika pieneksi. Epäilen, ettei se tarkennus kuitenkaan osu laajakulmilla ihan sentilleen kohdalleen (kun ei ole tarvettakaan), joten tarkennuksen toleranssi kuvaajan virheellisellä toiminnallaan aiheuttaman tarkennuspisteen ajautuminen kohteen taakse voivat yhdessä mennä yli terävyysalueen.
> Jos taas homma ei ole hanskanssa ja kamera käännetään
> tarkennuksen lukitusta varten kohdetta päin...
> Tarkennustaso asettuu -- kohteen taakse
Juurikin näin.
Joillain objektiiveilla tarkennus menee tällaisessa tilanteessa jo aika totaalisen metsään, koska tarkennustaso ei olekaan välttämättä taso, vaan paraabeli:
http://www.photozone.de/images/8Reviews/lenses/fieldcurvature.gif
Toki trigonometria menee sinulla ihan oikein sekä laskelmassa että kynämallissa. Mutta ikään kuin laskisit vähän väärää asiaa.
Kameran ja kohteen etäisyyshän pysyy ihan samana tuossa yksinkertaistetussa teoreettisessa esimerkissä. Eli siinä oletetaan, että kamera pysyy paikallaan (0,0) ja kohde pysyy paikallaan (2,1). Ainoastaan kamera kääntyy paikallaan. Siten tarkennuskohde on koko ajan etäisyydellä n. 2,24, joka on myös tarkennuksen mittaama etäisyys.
Vai tarkoitatko, että kohdassa (2,0) on myös sellainen (pää?)kohde, joka halutaan olevan ehdottoman tarkka? Siinä tapauksessa etäisyyden mittaus menisi pieleen, eli tarkennus olisi tämän kakkoskohteen takana. Mutta tästä puolestaan päästäisiin sillä, ettei käännetä kameraa vaan tarkennetaan heti siihen keskellä olevaan kohteeseen.
> Toki trigonometria menee sinulla ihan oikein sekä laskelmassa että kynämallissa. Mutta ikään kuin laskisit vähän väärää asiaa.
Sinulla menee vaan trigonometria yli hilseen, ei tässä sen kummempaa.
> Kameran ja kohteen etäisyyshän pysyy ihan samana tuossa yksinkertaistetussa teoreettisessa esimerkissä.
Niin pysyy, mutta tarkennustaso asettuu 2 m etäisyydelle, mikäli valitaan kohteen päälle osuva tarkennuspiste, ja 2,23 m etäisyydelle, mikäli tarkennetaan keskimmäisellä tarkennuspisteellä ts. kääntäen kameraa.
Näillä kahdella on se vissi ero, että
- tarkennustaso, jonka kohtisuora etäisyys kamerasta on 2 m kulkee myös sen keskilinjasta sivussa olevan kohteen läpi
- tarkennustaso, jonka kohtisuora etäisyys kamerasta on 2,23 m jää 0,23 m kohteen taakse.
"ja 2,23 m etäisyydelle, mikäli tarkennetaan keskimmäisellä tarkennuspisteellä ts. kääntäen kameraa."
Koska esimerkissäsi kohteen etäisyys on nimen omaan 2,23, niin silloinhan sanomasi perusteella kameraa kääntäen tehty tarkennus antaa oikean tuloksen. Ja lähes samaan tulokseen päätyy myös kamera riippumatta tarkentaako se sivupisteellä vai keskipisteellä kameraa kääntäen. Oletko koskaan kokeillut kameran kanssa vai piirtänyt pelkästään paperille?
Yritäpä nyt ihan ensialkuun miettiä, mitä eroa on pallopinnalla ja tasolla, esim. tiiliseinällä.
Ideaalinen objektiivi on sellainen, että tähdättäessä & tarkennettaessa (kohtisuoraan) 2 m etäisyydellä olevaan tiiliseinään, koko seinä piirtyy terävänä, VAIKKA kameran ja seinän välinen etäisyys on 2 m ainoastaan kuvan keskipisteessä ja kasvaa kuvan reunoja kohti. Esim. 1 m etäisyydellä keskipisteestä välimatka on em. 2,24 m.
Jos tarkennat kuvan käsin, kuva-alan nurkasta mittanauhalla mitatun etäisyyden mukaan, tulee koko seinästä epäterävä kuva, koska tarkennustaso jää sen taakse.
Siis tarkoitat sitä, että jos tähtään sinne nurkkaan sivussa olevalla tarkennuspisteellä, kamera lukee etäisyydeksi 2 m, vaikka todellinen etäisyys onkin 2,24 m? Ja kun tähtään sinne nurkkaan keskitarkennuspisteellä, kamera lukee etäisyydeksi ihan oikean etäisyyden 2,24 m?
eli tarkennustaso on todellakin taso, ei pallopinta. Optiikassa oleva etäisyysasteikon arvo kertoo optisen akselin keskellä olevan kohteen etäisyyden kuvatasosta.keskipisteestä poikkeavat terävästi kuvautuvat kohteet ovat kauempana kuin mitä keskipisteessä olevat.
Eli tällä tavalla voit kuvata vaikkapa paperiarkin isolla aukolla niin että koko paperi on terävä.
Käytännön kuvauksessa terävyysalue tai syväterävyys ovat termejä, jotka ovat myös aina mukana. Siten paperiarkkiakin voidaan vääntää kaarelle, joko koveraksi tai kuperaksi kameraa kohti, ja silti melko isollakin aukolla se on tarkka koko alaltaan.
Mutta tästähän tässä ei ollut kyse, ainakaan pelkästään. Vaikka tarkennustaso onkin taso, niin kameran antama tarkennus antaa eri tulokset eri tarkennuspisteillä. Kameroissa lienee eroja, mutta tarkennustulokset ovat yleensä paraabelin muotoisia. Eli keskipisteellä mitaten kamera tarkentaa lähemmäs kuin sivupisteillä mitaten.
Näin ollen keskitarkennuspisteellä mitaten tarkennus on hieman lähempänä kuin sivupisteillä mitaten. Ja siksi kameraa kääntäen tehty, ja keskipisteellä suoritettu tarkennus ei yleensä aiheuta tuota tarkennustason luisua kohteen taakse (oikeammin sanottuna kohteen takana olevalle tasolle tai terävyysalueelle).
Lisäksi kameroiden tarkennustarkkuudessa on eroja ja myös kiinni oleva linssi aiheuttaa oman lisänsä soppaan. Huonolla linssillä reuna-alueet voivat olla niin suttuisia, että tarkennus on epätarkka jo sen takia. Ja kun lisäksi keskipisteen ja sivupisteiden välillä voi olla herkkyseroja, niin ehkä siltikin kannattaa olla hyljeksimättä keskipisteellä tarkentamista tarkennusvirheiden pelossa. Minä hyljeksin sivussa olevien kohteiden tarkentamista keskipisteellä siksi, että kameran liikuttelu juuri ennen laukaisua ei kyllä tee hyvää kuvalle. Muiden kohdalla asia voi olla toisin.
Jotka tapauksessa kannattaa lukea se oman kameran käyttöohje huolellisesti. Ja lisäksi käytännön kuvaustuloksista päätellä, miten se kameran automatiikka on suunniteltu toimivaksi.
Manuaalilla on kätevin tarkentaa, itse en anna kameran arpoa yhtään mitään.
Vielä samanlaiset apuneuvot kuin ennen muinoin.
Jälkikasvu fudismatsissa ja tekemässä maalin. Tarkennus keskelle ja sarjatuli päälle, mieluimmin 5 kuvaa/ sekunti. Voi jopa onnistua. Minulla onnistui. Manuaalitarkennus sopii Vikkelä-Villeille.
vanhoja kameroita saa melkein ilmaiseksi kirpputoreilta.
"Kumpa Kameroissa olisi Vielä samanlaiset apuneuvot kuin ennen muinoin."
Kyllä se nykykameroilla menee helposti arpomiseksi manuaalitarkennuksen kanssa. Minä kaipaisin kunnollista leikkokuvatähtäintä, jos käyttäisin manuaalitarkennusta. Toki manuaalitarkennusta käytän hätätilanteissa, joissa kameralla tarkennus menisi arpomiseksi.
On kaikki tarkennuksen apuneuvot dikikameroista.
Etsinkin huononee päivä päivältä. Pian se varman katoaa kokonaan, kuten "pyy maailmanlopun edellä".
> Minä kaipaisin kunnollista leikkokuvatähtäintä, jos käyttäisin manuaalitarkennusta.
,..eikä maksa niin maltaita, kun ei mene edes tullia koska se mahtuu kirjeeseen.
http://haodascreen.com/CanonDSLR.aspx
http://haodascreen.com/othercameras.aspx
Ainakin Sony A100:ssa se minulla on jatkuvasti kameraan asennettuna ja voin vakuuttaa että se myös toimii.
Digikameroissa on erilaiset asiat tärkeitä kuin filmikameroissa. Filmikameroista pitäävän ei pitäisi vaihtaa digikameraan.
Minullakin on sellainen Oly E-1:ssä, mutta E-3:ssa vaihtamisen saa tehdä vain valtuutettu liike ja se ei suostu käyttämään muita kuin Olympuksen osia. Käytännössä ainoa vaihtoehto olisi kameran lähettäminen Yhdysvaltoihin! (tai vaihtaa itse, jolloin takuu menisi).
menee muuten tulli, KatzEye tulee tullin kautta. Tullihan ei nosta nosta hintaa paljoa, mutta lisää vaivaa rutosti.
"eikä maksa niin maltaita, kun ei mene edes tullia koska se mahtuu kirjeeseen."
> Menee muuten tulli, KatzEye tulee tullin kautta. Tullihan ei nosta nosta hintaa paljoa, mutta lisää vaivaa rutosti.
.., toisilla ei. Kun tuo minun Haoda Splitscreen tuli pelkässä kirjeessä, niin se tuli suoraan postilaatikkoon ilman tullia.
Mutta tyhmyys on lisääntynyt.
ja käyttää uusia. Filmikameralla voi edelleen ottaa kuvia.
Olen vuosikaudet käyttänyt samaa systeemiä, kuin sinä ja todennut sen parhaaksi. Tarkimmat kuvat on tullut. Vekottimessani on 11 tarkennuspistettä, eikös uusissa oikeissa Nikoneissa ole vain 51. Luulisi rossessoorilla menevän pää pyörälle, kun fundeeraa, että mikäs pistokas se nyt olis paras ?
Kun kameraan ei keksitä enää muuta hilavitkutinta, niin lisätään vaikka af-pisteiden määrää.
Tää on sama juttu kuin tuo uusi Canonin 5D runko...nyt siihen on lisätty video...Ou jee.
Eri tarkennuspisteiden käytön hallinta vie aikaa ja vaatii enemmänkin opiskelua. Itse kuvaustekniikka on taas oma juttunsa. Syväterävyyden hallinta, erilaiset valaistusolosuhteet, oikea rajaus ym. paljon muuta. Myös oman kaluston rajallisuus eli tule toimeen sillä mikä sinulla on. Ns. oikea valokuvaus on taas oma asiansa. Kohteen, kuvauskulman ja etäisyyden hallinta. Vallitseva valaistus, liikkuva kohde ym. Anteeksi, en ole kävelevä oppikirja, mutta jotkut meistä oppivat vuosien harjoittelun jälkeen jonkinverran valokuvausta ja jotkut ei. Olkoon merkki mikä tahansa, niin se ei vielä tee valokuvaajaa. Joku voi ottaa parempia kuvia vanhalla venäläisellä filmi Zenitillä kuin hyvätuloinen 10000€ Digi-Leicalla.
> Joku voi ottaa parempia kuvia vanhalla venäläisellä filmi Zenitillä kuin hyvätuloinen 10000€ Digi-Leicalla.
...niin helposti puhki, kun käyttää KUNNON kameraa ja siihen jotain hyvää k-bajonetin lasia.
http://www.rugift.com/photocameras/zenit-camera-km-plus.htm
PS. Rahaa säästyy tuon hankinnalla myös digihärpäkkeihin verrattuna.
Ei kun sisään rulla Velviaa ja menoks.
> Mahtava peli ja kenno ei kohise.
...niin huono ole kun se on 90%:n leikkokuva/mikroprisma, niin nyt kun vaan tietäisi montako kerralla ostaisi. Eipähän AF töki enää harakoille, kun on tuo pomminvarma leikkokuva!
PS: Vielä 2 kuvaa/sek sarjakuvaus, hmm!