Eikö ole rankkaa

Sanokaapa, onko oikein että kaaleen nuorten elämä tuntuu pyörivän vaatteiden ympärillä? En siis tarkoita sitä rinnastusta että onko kaajeen vai kaaleen vaatteet, vaan yleisesti ottaen ollaan raakan tarkkoja siitä mitä kelläkin on. Eikö se ole niin että oma maku se paras maku.

Kummallista että ihminen arvostetaan sen perusteella (tai jotkut nuoremmat tuntuvat arvostavan) että minkälainen takki on jollain miehellä tai millanen kuosi jonkun naisen röijyssä on. Eikö hyvänen aika elämässä ole tärkeämpääkin ajateltavaa? Huh huh.

On tämä rankkaa tämä nykyajan materialistinen elämä. Ennen painotettiin onnellisuutta ja toisesta ihmisestä välittämistä. Ehkä sitä painotetaan vieläkin, mutta ei se juuri näy eikä ainakaan tunnu... Nykyään tuntuu siltä että ne on vaatteet, ankaran hienot huoneet ja kappaleet jotka tekee ihmisestä onnellisen ja et sitä jolla noita on, niin siitä kannattaa välittää. Mut jos et ole ns. uluko kultanen, niin sillon saat olla yksinäsi.

Se on nykyajan meininki. Hämmästyin oikein kun tuon huomasin omin silmin ja korvin tänään, mut näinhän tuo tuntuu olevan.
7363
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

MÄ OLEN HUOMANNUT TUON KAUAN SITTEN, MUTTA SILTI MAINITSEMISEN ARVONEN HAVAINTO. EI TUO OLE OIKEIN, JA SANOTAAN ETTÄ KYLLÄ SE AIKA RANKKAA ON. ELÄMÄ ON JULMAA MUTTA PITÄÄ VAAN MENNÄ JA PORSKUTTAA. EI PIRÄ VÄLITTÄÄ MUITTEN LAUSAHDUKSISTA VAAN TYYTYÄ OMIIN MIELIPITEISIINSÄ. JOS MUITA KUUNTELEE LIIKAA, MENETTÄÄ VAAN ITSETUNTONSA JA SAA PAHAN MIELEN.

Äänestä

noh.. mä oon pari kertaa nähny ja kuullu sellasen tilanteen missä muita ihmisiä on pietty paljolti parempana kuin yhtä tiettyä.. ihan vaatevalintojen mukaan. ja en puhu minäkään kaajeen vaatteet vs. kaaleen vaatteet asetelmasta vaan kaaleen vaatteisiin pukeutuvista parikymppisistä naisista. minä olin parin serkkuni ja ystäväni kanssa kaupungilla, siihen tuli sitten muitakin nuoria sattumalta.. jäätiin juttelemaan, vaikka olivat vain puoli tuttuja. siihen tuli ohikulkumatkalla sitten yksi nainen ihan normaalisti ja siististi puettuna. kaikki olivat rankan ystävällisiä hänelle mut annas olla... viis minuuttia sen jälkeen ku lähti, alko semmonen show. minä ja tämä seurue jonka mukana minä olin alunperin siihen paikalle tullut, ei osallistuttu tähän, mutta nää "kermat" sitäkin enemmän.. "Tik miten rahnusen näkönen tuo oli", teki yks nainen. "no semmosia ne rahnut on", sano toinen. ja kolmas vielä siihen että "ihan oli ko jotku pula-ajan vaatteet päällä tuolla tytöllä."
ja millaset vaatteet sillä oli päällään? ihan normaali röijy mitä on kaikilla nykypäivänä ja hameet yksrivisellä nauhalla. ja siistit kamppeet oli. sekö oli sitten rahnusta?
minusta tuo on rahnusta, että pitää haukkua muita ihmisiä niitten vaatteitten perusteella.

Äänestä
  • Tämä on varmaan yksi niistä aiheista, jotka eivät vanhene sitten ollenkaan... Johtunee pitkälti ihmisten käytöksestä. Täällä on monta kertaa ennenkin puhuttu tästä aiheesta, mutta en ihmettele kun ja jos se edelleen herättää keskustelua. Jos se jotain muuta herättää, niin ennen kaikkea tunteita. Närkästystä, ainakin minun osaltani. Ihmetystä myös.

    Minusta ihmistä ei pitäisi arvostella ulkoisten seikkojen perusteella ollenkaan. Ei tässä ylipäätänsä olla oikeutettuja tai arvollisia arvostelemaan ketään yhtään miksikään. Pieniä me ihmiset siihen hommaan olemme. Mutta jos nyt jotain ihmistä pitäisi tarkastella, niin ensin totta kai pitää katsoa sisintä ja sitten vasta sitä ulkokuorta. Ulkokuorihan se on, joka ensin näkyy, mutta sisimmän kanssa sitä eniten ollaan tekemisissä. Näin minä ainakin koen asian.

    Jokainen ihminen on kaunis Jumalan silmissä. Me ihmiset olemme eri näköisiä. Emme me ole "rumia" tai "kauniita". Kauneus on katsojan silmissä, samoin rumuus. Jonkun mielestä "kaunis" on "rumaa" ja päinvastoin. Sitä paitsi jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista. Myös ulkoisesti.

    Mutta vaikka ulkoinen kauneus hivelee silmiä, siitä ei pitäisi välittää liiaksi. Klassinen kysymys kuuluu, että kumman valitset ystäväksesi: Vähemmän kauniin mutta sydämeltään kultaisen, vai jonkun tulevan miss tai mister maailman jolla on vähemmän kultainen sydän? Yleinen vastaus on, että sen vähemmän kauniin tietysti, jos sillä kerran on kultainen sydän.
    Miten sitten tosipaikan tullen ei toimita niin? Miksi se ulkonäkö on niin suuri este ystävyydelle tai tutustumiselle?

    Ja vaatteet... Ne ilman muuta kuuluvat myöskin ulkoisen kauneuden piiriin. On ihanaa käyttää kauniita vaatteita ja on mukava laittaa uusi röijy päälleen ja näyttää sitä ystävilleen. On myös mukavaa, jos siitä saa vielä hieman kehujakin. On kiva erottua joukosta positiivisesti. Eikö totta? Mutta eikö se ole vaateasioissakin niin, että jokainen luottaa omaan makuunsa, ja vaikka joku ei jonkun mausta tykkäisikään, ei sitä aina tarvi kuuluttaa ääneen. Se ei kuulu enää suorapuheisuuden piiriin, vaan enemmänkin jonkun muun, jota en nyt väsymykseltäni osaa nimetä.

    Vaatteista myös se, että kaaleen vaatteet ovat aika hinnakkaita. Kaikilla ei välttämättä ole edes varaa mihinkään erikoishintaisiin (kalliisiin) huippumuodikkaisiin hameisiin. Pääasia ei varmaan ole nauha, vaan se, että on ylipäätänsä ne vaatteet joita kuuluu pitää.

    Mikä muuten on rahnu...?
    Vaatteiden perusteellako se arvioidaan sekin tänä päivänä? Mikä on rahnuutta ja mikä ei? Kuka määrittelee sen, mikä on rahnumaista ja mikä ei?

    Sinä joka luet, pohdiskele näitä.
    Mielenkiintosita olisi, jos joku viitsisi näihin myös vastata ja tuoda omia ajatuksiaan esille.

    Äänestä

  • mietiskelijäN... kirjoitti:

    Tämä on varmaan yksi niistä aiheista, jotka eivät vanhene sitten ollenkaan... Johtunee pitkälti ihmisten käytöksestä. Täällä on monta kertaa ennenkin puhuttu tästä aiheesta, mutta en ihmettele kun ja jos se edelleen herättää keskustelua. Jos se jotain muuta herättää, niin ennen kaikkea tunteita. Närkästystä, ainakin minun osaltani. Ihmetystä myös.

    Minusta ihmistä ei pitäisi arvostella ulkoisten seikkojen perusteella ollenkaan. Ei tässä ylipäätänsä olla oikeutettuja tai arvollisia arvostelemaan ketään yhtään miksikään. Pieniä me ihmiset siihen hommaan olemme. Mutta jos nyt jotain ihmistä pitäisi tarkastella, niin ensin totta kai pitää katsoa sisintä ja sitten vasta sitä ulkokuorta. Ulkokuorihan se on, joka ensin näkyy, mutta sisimmän kanssa sitä eniten ollaan tekemisissä. Näin minä ainakin koen asian.

    Jokainen ihminen on kaunis Jumalan silmissä. Me ihmiset olemme eri näköisiä. Emme me ole "rumia" tai "kauniita". Kauneus on katsojan silmissä, samoin rumuus. Jonkun mielestä "kaunis" on "rumaa" ja päinvastoin. Sitä paitsi jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista. Myös ulkoisesti.

    Mutta vaikka ulkoinen kauneus hivelee silmiä, siitä ei pitäisi välittää liiaksi. Klassinen kysymys kuuluu, että kumman valitset ystäväksesi: Vähemmän kauniin mutta sydämeltään kultaisen, vai jonkun tulevan miss tai mister maailman jolla on vähemmän kultainen sydän? Yleinen vastaus on, että sen vähemmän kauniin tietysti, jos sillä kerran on kultainen sydän.
    Miten sitten tosipaikan tullen ei toimita niin? Miksi se ulkonäkö on niin suuri este ystävyydelle tai tutustumiselle?

    Ja vaatteet... Ne ilman muuta kuuluvat myöskin ulkoisen kauneuden piiriin. On ihanaa käyttää kauniita vaatteita ja on mukava laittaa uusi röijy päälleen ja näyttää sitä ystävilleen. On myös mukavaa, jos siitä saa vielä hieman kehujakin. On kiva erottua joukosta positiivisesti. Eikö totta? Mutta eikö se ole vaateasioissakin niin, että jokainen luottaa omaan makuunsa, ja vaikka joku ei jonkun mausta tykkäisikään, ei sitä aina tarvi kuuluttaa ääneen. Se ei kuulu enää suorapuheisuuden piiriin, vaan enemmänkin jonkun muun, jota en nyt väsymykseltäni osaa nimetä.

    Vaatteista myös se, että kaaleen vaatteet ovat aika hinnakkaita. Kaikilla ei välttämättä ole edes varaa mihinkään erikoishintaisiin (kalliisiin) huippumuodikkaisiin hameisiin. Pääasia ei varmaan ole nauha, vaan se, että on ylipäätänsä ne vaatteet joita kuuluu pitää.

    Mikä muuten on rahnu...?
    Vaatteiden perusteellako se arvioidaan sekin tänä päivänä? Mikä on rahnuutta ja mikä ei? Kuka määrittelee sen, mikä on rahnumaista ja mikä ei?

    Sinä joka luet, pohdiskele näitä.
    Mielenkiintosita olisi, jos joku viitsisi näihin myös vastata ja tuoda omia ajatuksiaan esille.

    Rahnuhan on huonokäytöksinen. Sehän pitäs olla kaikille selvä asia.Ei ne vaatteet, korut,kamppeet kotona, ei ne tee mustalaista, ei ollenkaa vaan KÄYTÖS.Kyllä valkolais akatkin arvioi toisia ulkoisen perusteella ja jo koulussa ei olla sellaisen kaa joka pukeutuu jotenki halvan näkösesti tai ei ole muotivaatetta päällä.Järkyttävää muuten miten antaa valkolaisvanhemmat lastensa pukeutua.Napa saa näkyä ja liika kireet varkut tai sitte lökähousu jossa haara roikkuu polvissa, ihan käsittämätöntä.Kun kattoo kaaleen lapsia, nuoria, missä näkee sottasia, rikkinäisiä,kireetä,lököhousua,,,,ei niitä ole, kun kotona opetetaan miten pukeutua, siitä täydet pisteet kaaleille.Mutta käytös sais monilla muuttua.

    Äänestä

  • mietiskelijäN... kirjoitti:

    Tämä on varmaan yksi niistä aiheista, jotka eivät vanhene sitten ollenkaan... Johtunee pitkälti ihmisten käytöksestä. Täällä on monta kertaa ennenkin puhuttu tästä aiheesta, mutta en ihmettele kun ja jos se edelleen herättää keskustelua. Jos se jotain muuta herättää, niin ennen kaikkea tunteita. Närkästystä, ainakin minun osaltani. Ihmetystä myös.

    Minusta ihmistä ei pitäisi arvostella ulkoisten seikkojen perusteella ollenkaan. Ei tässä ylipäätänsä olla oikeutettuja tai arvollisia arvostelemaan ketään yhtään miksikään. Pieniä me ihmiset siihen hommaan olemme. Mutta jos nyt jotain ihmistä pitäisi tarkastella, niin ensin totta kai pitää katsoa sisintä ja sitten vasta sitä ulkokuorta. Ulkokuorihan se on, joka ensin näkyy, mutta sisimmän kanssa sitä eniten ollaan tekemisissä. Näin minä ainakin koen asian.

    Jokainen ihminen on kaunis Jumalan silmissä. Me ihmiset olemme eri näköisiä. Emme me ole "rumia" tai "kauniita". Kauneus on katsojan silmissä, samoin rumuus. Jonkun mielestä "kaunis" on "rumaa" ja päinvastoin. Sitä paitsi jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista. Myös ulkoisesti.

    Mutta vaikka ulkoinen kauneus hivelee silmiä, siitä ei pitäisi välittää liiaksi. Klassinen kysymys kuuluu, että kumman valitset ystäväksesi: Vähemmän kauniin mutta sydämeltään kultaisen, vai jonkun tulevan miss tai mister maailman jolla on vähemmän kultainen sydän? Yleinen vastaus on, että sen vähemmän kauniin tietysti, jos sillä kerran on kultainen sydän.
    Miten sitten tosipaikan tullen ei toimita niin? Miksi se ulkonäkö on niin suuri este ystävyydelle tai tutustumiselle?

    Ja vaatteet... Ne ilman muuta kuuluvat myöskin ulkoisen kauneuden piiriin. On ihanaa käyttää kauniita vaatteita ja on mukava laittaa uusi röijy päälleen ja näyttää sitä ystävilleen. On myös mukavaa, jos siitä saa vielä hieman kehujakin. On kiva erottua joukosta positiivisesti. Eikö totta? Mutta eikö se ole vaateasioissakin niin, että jokainen luottaa omaan makuunsa, ja vaikka joku ei jonkun mausta tykkäisikään, ei sitä aina tarvi kuuluttaa ääneen. Se ei kuulu enää suorapuheisuuden piiriin, vaan enemmänkin jonkun muun, jota en nyt väsymykseltäni osaa nimetä.

    Vaatteista myös se, että kaaleen vaatteet ovat aika hinnakkaita. Kaikilla ei välttämättä ole edes varaa mihinkään erikoishintaisiin (kalliisiin) huippumuodikkaisiin hameisiin. Pääasia ei varmaan ole nauha, vaan se, että on ylipäätänsä ne vaatteet joita kuuluu pitää.

    Mikä muuten on rahnu...?
    Vaatteiden perusteellako se arvioidaan sekin tänä päivänä? Mikä on rahnuutta ja mikä ei? Kuka määrittelee sen, mikä on rahnumaista ja mikä ei?

    Sinä joka luet, pohdiskele näitä.
    Mielenkiintosita olisi, jos joku viitsisi näihin myös vastata ja tuoda omia ajatuksiaan esille.

    en ole ikinä ymmärtänyt niitä akkoja jotka laittaa monta sataa euroa hameeseen,itse saan sillä hintaa kaksi uutta hametta,mulle pääasia on se et hame on puhdas, ei se et kuinka monta nauhaa siinä on....ehkä oon sit se rahnu mut mä oon mä ,puhtaan halvan hameeni kanssa.hyvää syksyä kaikille..

    Äänestä

  • lijkij kirjoitti:

    en ole ikinä ymmärtänyt niitä akkoja jotka laittaa monta sataa euroa hameeseen,itse saan sillä hintaa kaksi uutta hametta,mulle pääasia on se et hame on puhdas, ei se et kuinka monta nauhaa siinä on....ehkä oon sit se rahnu mut mä oon mä ,puhtaan halvan hameeni kanssa.hyvää syksyä kaikille..

    Tästä asiasta.Kyllä se pitäisi riittää että ihmisellä on puhdas ja ehyt vaate päällä.

    Ja miksi kaikkien pitäisi olla samasta formusta valettuja ja näyttää kaikki samalta?

    Jos katsoo nykypäivänä esim hengelliselle kuorolavalle,ei siellä hengellisyys paljoakaan näy,kun naiset kun miehetkin ovat pukeutuneet kaikki mustaan ja naiset niin kullalla ja meikeillä täytettyjä et eihän tavallinen uskomaton ihminen voi kun pällistellä siellä lavalla loistavia koruja ja meikkejä.

    Ennen kun katsoin kuoro lavalle näki siellä olevan Jumalan lapsia jotka olivat pukeutuneet valkoisiin ja värikkäisiin röijyihin. Joka jo sinänsä näkynä herätti ihmisissä hyvän olon tunteen.

    Nykypäivänä kaikki vaan matkii toisiaan ja pitää saada mitä eriskummallisimpia vekottimia roikkumaan hameisiin ja röijyt on ihan synkän ja likasen näkösiä.Vai koitetaanko sillä röijyn mustuudella peittä se laiskuus että ei voida pestä puhtaaksi valkoista röijyä esim.

    Ja miksi katsotaan pitkin nokan vartta jos joku haluaa olla erillainen,eikä tahdo pukeutua esim mustaan röijyyn tai halua kaiken maailman uusia härveleitä hameisiinsa.

    Kyllä tämä tämmöinen on pelkkää itsensä korostamista ja osoittaa hyvin huonoa itsetuntoa ihmisiltä , joiden tarvitsee apinoida toinen toisiaan.Tämä on pelkkää teennäistä esittelyä ja ulkokullattua käytöstä.

    Kannattaisiko miettiä vaikka ihmisiä jotka ovat noin 50 ja yli vanhoja.Siellä on aitous vielä monilla tallella ja siihen aikaan kun he olivat nuoria riitti ihmisille tavallisuus.Nykään kaikki laittomuus ja hullunkurisuus on tullut mustalaisillekkin jokaipäiväiseksi asukkaaksi.Ja keksitään toinen toistaan ihmeellisimpiä tapoja joita ne eivät pysty koskaan kuitenkaan selittämään mitä sillä mahdetaan ajaa takaa esim.

    No onnea ja menestystä romani väestölle kaiken kamppailun keskellä kun koitatte päästä toinen toistenne suosioon vaatteilla tai kullalla tai niillä turhilla sananhelinöillä.

    T:Eräs joka tykkää pukeutu mukavasti, vaikka valkoiseen röijyyn ja ehjään hieman halvempaan puhtaseen mekkoon.

    Äänestä

  • mietiskelijäN... kirjoitti:

    Tämä on varmaan yksi niistä aiheista, jotka eivät vanhene sitten ollenkaan... Johtunee pitkälti ihmisten käytöksestä. Täällä on monta kertaa ennenkin puhuttu tästä aiheesta, mutta en ihmettele kun ja jos se edelleen herättää keskustelua. Jos se jotain muuta herättää, niin ennen kaikkea tunteita. Närkästystä, ainakin minun osaltani. Ihmetystä myös.

    Minusta ihmistä ei pitäisi arvostella ulkoisten seikkojen perusteella ollenkaan. Ei tässä ylipäätänsä olla oikeutettuja tai arvollisia arvostelemaan ketään yhtään miksikään. Pieniä me ihmiset siihen hommaan olemme. Mutta jos nyt jotain ihmistä pitäisi tarkastella, niin ensin totta kai pitää katsoa sisintä ja sitten vasta sitä ulkokuorta. Ulkokuorihan se on, joka ensin näkyy, mutta sisimmän kanssa sitä eniten ollaan tekemisissä. Näin minä ainakin koen asian.

    Jokainen ihminen on kaunis Jumalan silmissä. Me ihmiset olemme eri näköisiä. Emme me ole "rumia" tai "kauniita". Kauneus on katsojan silmissä, samoin rumuus. Jonkun mielestä "kaunis" on "rumaa" ja päinvastoin. Sitä paitsi jokaisessa ihmisessä on jotain kaunista. Myös ulkoisesti.

    Mutta vaikka ulkoinen kauneus hivelee silmiä, siitä ei pitäisi välittää liiaksi. Klassinen kysymys kuuluu, että kumman valitset ystäväksesi: Vähemmän kauniin mutta sydämeltään kultaisen, vai jonkun tulevan miss tai mister maailman jolla on vähemmän kultainen sydän? Yleinen vastaus on, että sen vähemmän kauniin tietysti, jos sillä kerran on kultainen sydän.
    Miten sitten tosipaikan tullen ei toimita niin? Miksi se ulkonäkö on niin suuri este ystävyydelle tai tutustumiselle?

    Ja vaatteet... Ne ilman muuta kuuluvat myöskin ulkoisen kauneuden piiriin. On ihanaa käyttää kauniita vaatteita ja on mukava laittaa uusi röijy päälleen ja näyttää sitä ystävilleen. On myös mukavaa, jos siitä saa vielä hieman kehujakin. On kiva erottua joukosta positiivisesti. Eikö totta? Mutta eikö se ole vaateasioissakin niin, että jokainen luottaa omaan makuunsa, ja vaikka joku ei jonkun mausta tykkäisikään, ei sitä aina tarvi kuuluttaa ääneen. Se ei kuulu enää suorapuheisuuden piiriin, vaan enemmänkin jonkun muun, jota en nyt väsymykseltäni osaa nimetä.

    Vaatteista myös se, että kaaleen vaatteet ovat aika hinnakkaita. Kaikilla ei välttämättä ole edes varaa mihinkään erikoishintaisiin (kalliisiin) huippumuodikkaisiin hameisiin. Pääasia ei varmaan ole nauha, vaan se, että on ylipäätänsä ne vaatteet joita kuuluu pitää.

    Mikä muuten on rahnu...?
    Vaatteiden perusteellako se arvioidaan sekin tänä päivänä? Mikä on rahnuutta ja mikä ei? Kuka määrittelee sen, mikä on rahnumaista ja mikä ei?

    Sinä joka luet, pohdiskele näitä.
    Mielenkiintosita olisi, jos joku viitsisi näihin myös vastata ja tuoda omia ajatuksiaan esille.

    en jaksa kommentoida hienoilla lauseilla tahdon vaan kiittää ymmärryksestäsi ihmisyyttä kohtaan, tässähän huudetaan ihmisyyden perään ei vaatteiden tai meikkien perään

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


tämmöinen...? kirjoitti:

Sanokaapa, onko oikein että kaaleen nuorten elämä tuntuu pyörivän vaatteiden ympärillä? En siis tarkoita sitä rinnastusta että onko kaajeen vai kaaleen vaatteet, vaan yleisesti ottaen ollaan raakan tarkkoja siitä mitä kelläkin on. Eikö se ole niin että oma maku se paras maku.

Kummallista että ihminen arvostetaan sen perusteella (tai jotkut nuoremmat tuntuvat arvostavan) että minkälainen takki on jollain miehellä tai millanen kuosi jonkun naisen röijyssä on. Eikö hyvänen aika elämässä ole tärkeämpääkin ajateltavaa? Huh huh.

On tämä rankkaa tämä nykyajan materialistinen elämä. Ennen painotettiin onnellisuutta ja toisesta ihmisestä välittämistä. Ehkä sitä painotetaan vieläkin, mutta ei se juuri näy eikä ainakaan tunnu... Nykyään tuntuu siltä että ne on vaatteet, ankaran hienot huoneet ja kappaleet jotka tekee ihmisestä onnellisen ja et sitä jolla noita on, niin siitä kannattaa välittää. Mut jos et ole ns. uluko kultanen, niin sillon saat olla yksinäsi.

Se on nykyajan meininki. Hämmästyin oikein kun tuon huomasin omin silmin ja korvin tänään, mut näinhän tuo tuntuu olevan.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu