Tein tuossa huvikseni alipainemittauksia korvausilmaa ajatellen. Testailin minkä verran pitää tulo ja poistopuhaltimille asettaa nopeuseroa jotta tasapaino säilyy. Liesituuletin normaali käyttönopeudella, riittää mulla aiheuttamaan 50Pa alipaineen taloon. Keskuspölynimuri tekee -35Pa. Kun laitetaan liesituuletin täysille ja keskupölynimuri päälle niin on vaikeuksia saada ulko-ovia auki. Alipaine melkein 100Pa.
Kun ajatellaan että piipun veto on lämpimänä noin 10-30Pa. Takka kyllä palaa ihan hyvin ilman erillistä korvausilmaa. Ei kuitenkaan ole yllättävää että savut tulee täysin väärään suuntaan jos takassa on tulet ja joku keksii laittaa imurin käyntiin. Tiiiviissä talossa on siis takkakytkimelle käyttöä, ei takan korvausilman vuoksi vaan korvaamaan liesituulettimen ja keskuspölynimurin ilmamäärä. Tämä talo ei ole kuitenkaan ihan äärimmäisen tiivis päätellen ikkunoiden vihellyksestä kun tein tuo 100Pa alipainetestin. Tiivysluku on noin 1.
Samalla tuli mitattua suodattimien paine-eroa joista kirjoittelin aiemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000037070272
Kun ajatellaan että piipun veto on lämpimänä noin 10-30Pa. Takka kyllä palaa ihan hyvin ilman erillistä korvausilmaa. Ei kuitenkaan ole yllättävää että savut tulee täysin väärään suuntaan jos takassa on tulet ja joku keksii laittaa imurin käyntiin. Tiiiviissä talossa on siis takkakytkimelle käyttöä, ei takan korvausilman vuoksi vaan korvaamaan liesituulettimen ja keskuspölynimurin ilmamäärä. Tämä talo ei ole kuitenkaan ihan äärimmäisen tiivis päätellen ikkunoiden vihellyksestä kun tein tuo 100Pa alipainetestin. Tiivysluku on noin 1.
Samalla tuli mitattua suodattimien paine-eroa joista kirjoittelin aiemmin:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4000000000000051&posting=22000000037070272
Vastaukset 16
Vanhimmat
On kyllä tiivis talo sulla. Jos liesituulettimen ilmavirta on luokkaa 100 l/s = 360 m³/h ja talon tilavuus 400 m³, menee vuotoilmaluku jo alle yhden. Keskiarvo huitelee kuitenkin jossain 4 tienoilla.
Sisätilavuus muistaakseni 550m3 ja rakennustilavuus 750m3(lukee rakennusluvassa ja lasketaan ulkomitoista). Tuo liesituuletin on vilpe E190P sillä on jotkin arvot mutta en tiedä tarkkaan paljonko liesikuvun ja mutkaisen kanavan häviö on.
Mielestäni 4 tulee kun sössitään kunnolla. Jos tiiveyteen kiinnitetään edes vähän huomiota pitäisi päästä alle 2.
Millä sait mitattua talon alipaineisuuden? Teitkö monta mittausta talon eri puolilta? Millainen ilma ulkona oli mittausta tehdessä? Tämä ei siis ole pottuilua, vaan haaveena olisi itsekin mitata talon tiiveys jossain vaiheessa.
Mittasin parista kohdasta taloa ja eroa ei ollut juurikaan(ehkä pari Pa). Ulkona oli 10 ja pieni tuuli. Paikallisen sääaseman nettisivulla kerrottiin 3m/s. Tuuli oli kuitenkin aistinvaraisesti hyvin pieni. Tämä on tärkeä osa tällaisessa mittauksessa kun tuulen ja ulkolämpötilan vaikutus voi olla merkittävä. Pitää valita sopiva mittaussää.
Vinoputkimanometrin hankin taannoin. Esim. oumannin hinnastossa on yksi. Ei ollut kallis. Nuo ei ole mitenkään tarkkoja kun asteikkoväli on 5Pa ja se on noin 5mm välein. Nesteen pinta on hieman epämääräinen joten ei voi nähdä tarkemmin kuin 5Pa tai puolet siitä. Tällaisessa mittauksessa ei suurella tarkkuudella ole paljon väliäkään. Uskoisin että virhe jäi alle 10Pa.
Pitihän tuo liesituuletinkin mitata sitten :) kuvun häviö oli käyttönopeudella 50Pa ja täysillä 80Pa(yllättävän paljon). Talo oli 60Pa alipaineinen kun liesituuletin täysillä. 125mm kanavaa on noin 7m ja siinä kolme 90 asteen mutkaa. Taulukoista katsottuna kanavahäviö olisi 60-70Pa 80l/s virralla. Tuloksena tulisi talo 60Pa kanava 60Pa Kupu 80Pa tekee 200Pa. Taulukon mukaan huippari saa aikaan 200Pa virtauksella 70l/s. ilmavirta on jotain tuonsuuruista luokkaa.
Nyt kuitenkin iv oli pyörimässä normaalisti. Iv kanavien virtaukset varmaan vähän muuttuvat kun talo muuttuu 60Pa alipaineksi. Varsinaisen tiiveysmittauksen aikana pitäisi iv-kanavat tulpata. Helpointa se on koneen sisältä. Yksi tapa tehdä kotitekoinen tiiveysmittaus on tulpata ulkoa tuleva putki ja käyttää iv:n poistopuhallinta tiiveysmittaukseen. Säädetään poistonopeus sellaiseksi että taloon syntyy 50Pa alipaine. Iv-koneelle löytyy puhallinpainekäyrät joista näkee poistovirtaaman joka on sama kuin vuotilmamäärä.
Talon tiiveyden pitää olla alle 1 jotta edellä kerrottu onnistuu. Iv-kone on yleensä sen kokoinen ettei se saa täysilläkään vaihdettua kuin ilmamäärän kerran tunnissa.
> Mielestäni 4 tulee kun sössitään kunnolla. Jos tiiveyteen kiinnitetään edes vähän huomiota pitäisi päästä alle 2.
Rakennuslehdessä referoitiin ...viime keväänä? ... tuoretta tutkimusta, jonka mukaan keskimääräiset ilmanvuotoluvut olivat noin
6 hirsitaloissa
4 puurakenteisissa taloissa
2 kivirakenteisissa taloissa, johtuen rakenneliittymien vähäisemmästä määrästä
Vaihtelu on kyllä suurta kaikissa rakennetyypeissä ja puurakenteisenkin talon ilmavuotoluvun saa painettua ykkösen pintaan - ei se vaadi kuin huolellista työtä.
Tämä on tällainen paikallarakennettu puutalo ja vieläpä 1,5krs joka pitäisi olla pahinta Ö-ryhmää :). Saa siitäkin tiiviin kun tekee. Nyt luultavasti pahin vuotokohta in ikkunat. Ne kun ovat avattavaa mallia ja sälekaihtimilla. Sälekaihdinporaukset pitävät hauskaa surinaa 100Pa alipaineella. Muutama ulosmenevä sähköputki taitaa edelleen olla tulppaamatta. Niistä ei taida paljon mennä läpi.
Minä epäilen että syynä huonoon tiiveystasoon on asenne. Tekijää ei paljon tiiveydet kiinnosta kun urakalla painetaan silloin tiiveyteen ei kiinnitetä erityistä huomiota. Tiiveys saavutetaan kuitenkin pienillä teoilla, kun se kerrotaan kaikille osapuolille alusta lähtien tavoitteeksi. Luin jonkin raportin aikoinaan kun Oulun rakennusmessutaloista oli kaikista mitattu tiiveydet. Muistaakseni hajonta oli melkoista. Siellä oli tapauksia joissa tiiveysasiaa mietittiin ensimmäisen kerran kun mittausta tehtiin. Toissisa taloissa asia oli otettu tavoitteeksi jo heti aluksi. ei tarvitse arvata kumpi oli tiiviimpi. En muista millainen jakauma messutaloissa oli kivirakenteisia ja muita. Jäi sellainen mielikuva että kivirakenteisia oli paljon.
Ite keksin rakentaessa sille nysväämiselle termin "mikrorakentaminen". Se on just se viimeinen silaus, millä rakennuksesta saadaan tiivis la lämmin. Se vie jonkin verran aikaa, ja timpureille on hyvä tehdä selväksi, että siihen saa ja siihen pitää kuluttaa aikaa. Taikka sit nysvätä ite.
Miten käyttäytyy ekovillalla eristetty muoviton talo? Onko ilmansulkupaperi todella pitävää?
nykyään muoviton talo nykyisillä IV koneilla ei ole järkevä. ime väärästä paikasta korvausilman. Samoin käy hirsitaloissa joissa ei ole lisäeristystä vaan pelkkä hirsi.
Tässä suhteessa ei pitäisi olla mitään eroa muoviin.
Ilmansulkupaperissa bonuksena, että jos lähtee hifistelemään, niin paperin saumat ainakin voi liimata... En kyllä ole kuullut että kukaan olisi liimannut, enkä osaa sanoa mitkä liimat soveltuu, mutta periaatteessa...
> nykyään muoviton talo nykyisillä IV koneilla ei ole järkevä. ime väärästä paikasta korvausilman.
Näyttäs olevan taas perusasiat pikkaisen hukassa. Nykyiset IV koneet = tulo&poistokoneita, jolloin rakennuksessa ei kummoista alipainetta ole. Eihän se poistoilmavirta ole kuin jonkun 10 l/s tuloilmavirtaa suurempi, mikäli se on tavan mukaan säädetty 10 % tuloa suuremmaksi.
Koneellinen poisto on taas ihan eri juttu, siinähän poisto on luokkaa 100 l/s ja tulo 0.
> Samoin käy hirsitaloissa joissa ei ole lisäeristystä vaan pelkkä hirsi.
Epätiiviissä talossa koneellinen ilmanvaihto ja etenkin siihen sisältyvä lämmöntalteenotto menee pitkälti hukkaan. Syynä on se, että ilmaa vaihtuu myös koneen ohi, esim.
- koneellisen ilmanvaihdon ilmanvaihtokerroin (normaalilla käyttöteholla) 0,3, LTO hyötysuhde 50 %
- vuotoilmanvaihto (likimain 0 Pa alipaineella, kun on kon. tulo&poisto) 0,3 1/h
Molemmat yhteensä: ilmanvaihtuvuus 0,6 1/h, lämmöntalteenoton hyötysuhde 25 %.
Sopii kysyä, kannattaako maksaa tonneja tuosta 25 prosentista vaiko laittaa pelkkä koneellinen poisto. Kun ei tuolla kon. tulo&poistolla edes pääse kokonaan eroon rakenteiden läpi puskevasta vuotoilmasta.
Toki on myös aiheellista kysyä, miksi pitää rakentaa tällaisia taloja.
Ilmansulku on ilmansulku kuten nimikin sanoo :) Silläkin saa ilmatiiviin rakenteen. Muistelen jonkin hirsivalmistajan kehuneen vuotoluku alle 1 hirsitalossa ilman muoveja.
Asennusteknisesti tavallinen rakennuspaperi on vaikea. Se on kuin ohutta peltiä asentaisi. Olikohan ekovillalla muovivahvistettu paperi, en tiedä olisiko sellainen parempaa asennettavaa.(se muovi on käsittääkseni verkko ettei poisteta hengittävyyttä) Normaalissa HS-muovissa on hieman joustavuutta ja se asettuu nätisti paikoilleen.
Uudemmissa tuotteissa olen nähnyt olevan kaksi kerrosta paperia ja välissä muovikuituja ristikkäin. Olen asentanut kuitenkin aikoinaan sitä vanhenpaa "yksikomponenttista" ja se on kastuttuaan ja kuivettuaan kireää kuin rumpukalvo. Repeää helposti...
Jos tarkoitat ilmansulkupapereita, niin niitä käytetään kun oikein rakennusinsinöörit niitä kehuvat (joskin jotkut haukkuvatkin).
Rakennuspaperia tuli asennettua välipohjaan. Siinä huomasi hyvin kun veti yli 10m siivun kerrallaan niin ,pienikin(ehkä 1cm) kaarto suorasta linjasta, aiheutti laskoksia/pusseja reunaan. Muovi taas noin pitkällä matkalla joustaa sen verran ettei siinä syntynyt mitään pusseja.
Toinen juttu on ettei paperi veny yhtään. Kun iv-putkia laitetiin läpi paperista niin niitä läpivientejä ei saanut tiiviiksi. HS-muoviin riitti ristikkäiset viillot, joista putken voi työntää läpi ja muovi venyy niin että syntyy huuli putken ympäri. Paperin ei tosin ollut tarpeenkaan olla erityisen tiivis kun kyse oli vain välipohjasta. Paperin joustamattomuus voi ilmansulkukäytössä olla ongelma esim. nurkissa kun paperi voi revetä jos nurkassa ei ole tarpeeksi löysää.
En kuitenkaan epäile etteikö paperillakin saa tiiviin kun tekee. Työtavoissa on varmaan pieniä eroja.
Jos nyt tekisin, niin laittaisin muovia. Tietenkin kyseiseen tarkoitukseen tehtyä eikä mitä sattuu kalvoa. Tosin käytin IV-putkien läpivienneissä isohkoa muovikalvosta tehtyä laippaa lisänä. Tein vähän putkea pienemmän reiän ja venyttelin putken ympärille kun ajattelin ettei lähde niin helposti repeämään.
Joskus kuulee väitteitä muovin aiheuttamista ongelmista, mutta ainuttakaan todellista tapausta en tiedä.