PÄTKÄ KTL:n TUTKIMUKSESTA,JOSTA KÄY ILMI ETTÄ KYLLÄ HOMETALO SAIRASTUTTAA,VAIKKA KYLLÄ HOMESAIRAAT SEN TIETÄVÄTKIN (paitsi Nisuiisu,jonka mielestä hometalosta ei voi sairastua):
Mikrobien vaikutusmekanismien tutkimus
Mikrobien vaikutusmekanismit
Tutkimusten tavoitteena on selvittää, mitkä hometaloista eristetyistä mikrobeista ovat haitallisimpia, miten ne vaikuttavat hengitysteissä ja mitkä ovat vaikutusten mekanismit. Erityisesti keskitytään hometalomikrobien aiheuttamaan tulehdukseen ja hengitysteihin kohdistuvaan toksisuuteen.
1. Kokeet soluviljelmillä
In vitro tutkimuksissa käytämme sekä ihmisen (SC) että hiiren (RAW264.7) makrofagisolulinjoja ja ihmisen keuhkojen epiteelisolulinjaa (A54). Solulinjojen altistukset tehdään hometaloista eristetyille, kasvatetuille ja identifioiduille mikrobeille. Altistuksen jälkeen näytteistä analysoidaan tulehdusvälittäjäaineita ja toksisia vaikutuksia soveltuvasti käyttäen seuraavia metodeja: NO-tuotanto (Griess-menetelmä ja indusoituva NO-syntaasi Western-Blot analyysi), happiradikaalit (luminometri), sytokiinit (ELISA), solujen elävyys mittaamalla sekä nekroottista (MTT-testi) että apoptoottista solukuolemaa (ELISA)
Tutkimukset osoittavat, että hometalojen mikrobeista erityisesti streptomykeetit ja mykobakteerit voivat käynnistää tulehdusreaktioon liittyvien välittäjäaineiden (NO, sytokiinit) tuotannon ja aiheuttaa solukuolemaa sekä hiiren että ihmisen makrofageissa ja ihmisen keuhkojen epiteelisoluissa. Lisäksi on voitu osoittaa, että streptomykeeteillä kyseiset vasteet eivät ole riippuvaisia mikrobi-itiöiden elävyydestä. Streptomykeeteillä kasvualustan ravinnekoostumuksella ja pH:lla on keskeinen vaikutus sen toksisuuteen sekä kykyyn käynnistää tulehdusvälittäjäaineiden tuotanto hiiren makrofageissa.
2. Kokeet koe-eläimillä
In vivo altistukset tehdään altistamalla annos ja aikavasteisesti hiiriä (NIH) intratra-keaalisesti, in vitro kokeissa aktiivisiksi osoittaununeille hometalomikrobeille. Keuhkohuuhtelunesteestä määritetään tulehdusta kuvaavina parametreinä kokonaissolumäärä (flow-sytometria, KuY kliininen mikrobiologia), solujakauma (sytospin-näyte, Diffi KuY, Kliin.patol. ja oik.lääk.tiet.laitos) kudosvauriota kuvastava kokonaisproteiini (spektrofotometria, KTL) BAL-solujen aktivaatiota kuvaava NO- (Griess, Western-Blot, KTL) ja happiradikaalituotanto (Luminometri, KTL), sekä tulehdusreaktiota ja allergiaa kuvastavia sytokiinejä (ELISA, KLT). Lisäksi tunnistetaan BAL soluista immunohistokemiallisesti sytokiinejä erittävät solut ja tutkitaan altistuksen aiheuttamat histopatologiset muutokset keuhkoissa.
Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, että koe-eläinmallissa hometaloista eristetyt Mycobacterium terrae ja Streptomyces californicus voivat aiheuttaa hiiren keuhkoissa akuutin tulehduksen. Koe-eläin tutkimuksella saatava informaatio on tärkeää, jotta voidaan verrata in vitro kokeilla saatavaa tietoa vaikutuksiin kokonaisessa elimistössä ja kehittää solu- ja koeläinmalleja riskin arvioinnin perustaksi.
3. Kliiniset tutkimukset ja biomonitorointi
Tutkimuksessa selvitetään hometalomikrobien vaikutusmekanismeja immunologisen järjestelmän soluissa tutkimalla ko. mikrobeille altistuneiden henkilöiden ylähengitysteistä nenähuuhtelunesteeseen (NL) tai alahengitysteistä indusoituun yskökseen (IS) erittyneiden tulehdusvälittäjäaineiden (esim. sytokiinit) tuotantoa ja niiden yhteyttä raportoituihin oireisiin ja rakennuksesta eristettäviin mikrobeihin.
Tutkimukset osoittavat, että kosteusvaurioituneen koulurakennuksen henkilökunnalla oli tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuudet nenähuuhtelunesteessä selvästi koholla kevätlukukauden päättyessä. Henkilökunnan oireet vähenivät ja tulehdusvälittäjäainetasot laskivat verrokkien tasolle kesäloman aikana, mutta sekä oireet että ko. välittäjäainepitoisuudet palasivat syyslukukauden aikana keväällä mitattujen arvojen tasolle.
4. Mikrobien biologisesti aktiiviset fraktiot / metaboliitit
Kasvatettua mikrobimassaa fraktioidaan mm. proteinikoon ja liukoisuuden perus-teella. Aktiivisten komponenttien aiheuttamia sytotoksisuuden ja tulehdusvasteiden solutason mekanismeja tutkitaan ihmisen (solulinjat, kokoveri) ja hiiren soluissa. Tulehdusmarkkereita esim. sytokiineja määritetään sekä proteiini- että mRNA-tasoilla ja mitataan transkriptotekijöitä esim, NF-(B . Mekanismeja pyritään selvit-tämään myös inhibiittoreiden ja tulehdukseen liittyvien reseptorien blokkaamisen avulla. Solukuoleman mekanismeja tutkitaan MTT-testin lisäksi mm. propidium-jodivärjäyksen avulla ja määrittämällä kaspaasi-3-entsyymin aktiivisuutta. Näitä menetelmiä käytetään myös mikrobien välisten interaktioiden ja niiden mekanismien tutkimukseen.
5. Mikrobien väliset interaktiot
Interaktiotutkimuksissa selvitetään miten yhteiskasvatus vaikuttaa bakteerien ja homeiden kasvuun ja niiden itiöiden sytotoksisuuteen sekä kykyyn käynnistää tulehdusvasteita immunologisen järjestelmän soluissa. Tutkimuksessa verrataan yhteiskasvatettujen mikrobien aiheuttamia annos-ja aika vasteita erikseen kasvatettujen mikrobien vasteisiin. Lisäksi yhteiskasvatuksen aiheuttamia muutoksia mikrobien rasvahappospektrissä (3-hydroksyrasvahapot, fosfo-, glyko- ja neutraalilipidit) verrataan yhteiskasvatuksen aiheuttamiin muutoksiin itöiden sytotoksisuudessa ja tulehdusvasteisssa.
6. Sisäilman pienhiukkasnäytteiden biologinen aktiivisuus
Sisäilmasta suodattimille kerättyjen pienhiukkasnäytteiden eri fraktioiden biologista aktiivisuutta määrittämällä pyritään selvittämään eri ympäristöistä kerättyjen näytteiden ja fraktioiden välisiä eroja. Biologisessa aktiivisuudessa mahdollisesti todettuja eroja verrataan eroihin näytteiden/fraktioiden mikrobistossa tai kemiallissessa koostumuksessa.
Mikrobien vaikutusmekanismien tutkimus
Mikrobien vaikutusmekanismit
Tutkimusten tavoitteena on selvittää, mitkä hometaloista eristetyistä mikrobeista ovat haitallisimpia, miten ne vaikuttavat hengitysteissä ja mitkä ovat vaikutusten mekanismit. Erityisesti keskitytään hometalomikrobien aiheuttamaan tulehdukseen ja hengitysteihin kohdistuvaan toksisuuteen.
1. Kokeet soluviljelmillä
In vitro tutkimuksissa käytämme sekä ihmisen (SC) että hiiren (RAW264.7) makrofagisolulinjoja ja ihmisen keuhkojen epiteelisolulinjaa (A54). Solulinjojen altistukset tehdään hometaloista eristetyille, kasvatetuille ja identifioiduille mikrobeille. Altistuksen jälkeen näytteistä analysoidaan tulehdusvälittäjäaineita ja toksisia vaikutuksia soveltuvasti käyttäen seuraavia metodeja: NO-tuotanto (Griess-menetelmä ja indusoituva NO-syntaasi Western-Blot analyysi), happiradikaalit (luminometri), sytokiinit (ELISA), solujen elävyys mittaamalla sekä nekroottista (MTT-testi) että apoptoottista solukuolemaa (ELISA)
Tutkimukset osoittavat, että hometalojen mikrobeista erityisesti streptomykeetit ja mykobakteerit voivat käynnistää tulehdusreaktioon liittyvien välittäjäaineiden (NO, sytokiinit) tuotannon ja aiheuttaa solukuolemaa sekä hiiren että ihmisen makrofageissa ja ihmisen keuhkojen epiteelisoluissa. Lisäksi on voitu osoittaa, että streptomykeeteillä kyseiset vasteet eivät ole riippuvaisia mikrobi-itiöiden elävyydestä. Streptomykeeteillä kasvualustan ravinnekoostumuksella ja pH:lla on keskeinen vaikutus sen toksisuuteen sekä kykyyn käynnistää tulehdusvälittäjäaineiden tuotanto hiiren makrofageissa.
2. Kokeet koe-eläimillä
In vivo altistukset tehdään altistamalla annos ja aikavasteisesti hiiriä (NIH) intratra-keaalisesti, in vitro kokeissa aktiivisiksi osoittaununeille hometalomikrobeille. Keuhkohuuhtelunesteestä määritetään tulehdusta kuvaavina parametreinä kokonaissolumäärä (flow-sytometria, KuY kliininen mikrobiologia), solujakauma (sytospin-näyte, Diffi KuY, Kliin.patol. ja oik.lääk.tiet.laitos) kudosvauriota kuvastava kokonaisproteiini (spektrofotometria, KTL) BAL-solujen aktivaatiota kuvaava NO- (Griess, Western-Blot, KTL) ja happiradikaalituotanto (Luminometri, KTL), sekä tulehdusreaktiota ja allergiaa kuvastavia sytokiinejä (ELISA, KLT). Lisäksi tunnistetaan BAL soluista immunohistokemiallisesti sytokiinejä erittävät solut ja tutkitaan altistuksen aiheuttamat histopatologiset muutokset keuhkoissa.
Tähänastiset tutkimustulokset osoittavat, että koe-eläinmallissa hometaloista eristetyt Mycobacterium terrae ja Streptomyces californicus voivat aiheuttaa hiiren keuhkoissa akuutin tulehduksen. Koe-eläin tutkimuksella saatava informaatio on tärkeää, jotta voidaan verrata in vitro kokeilla saatavaa tietoa vaikutuksiin kokonaisessa elimistössä ja kehittää solu- ja koeläinmalleja riskin arvioinnin perustaksi.
3. Kliiniset tutkimukset ja biomonitorointi
Tutkimuksessa selvitetään hometalomikrobien vaikutusmekanismeja immunologisen järjestelmän soluissa tutkimalla ko. mikrobeille altistuneiden henkilöiden ylähengitysteistä nenähuuhtelunesteeseen (NL) tai alahengitysteistä indusoituun yskökseen (IS) erittyneiden tulehdusvälittäjäaineiden (esim. sytokiinit) tuotantoa ja niiden yhteyttä raportoituihin oireisiin ja rakennuksesta eristettäviin mikrobeihin.
Tutkimukset osoittavat, että kosteusvaurioituneen koulurakennuksen henkilökunnalla oli tulehdusvälittäjäaineiden pitoisuudet nenähuuhtelunesteessä selvästi koholla kevätlukukauden päättyessä. Henkilökunnan oireet vähenivät ja tulehdusvälittäjäainetasot laskivat verrokkien tasolle kesäloman aikana, mutta sekä oireet että ko. välittäjäainepitoisuudet palasivat syyslukukauden aikana keväällä mitattujen arvojen tasolle.
4. Mikrobien biologisesti aktiiviset fraktiot / metaboliitit
Kasvatettua mikrobimassaa fraktioidaan mm. proteinikoon ja liukoisuuden perus-teella. Aktiivisten komponenttien aiheuttamia sytotoksisuuden ja tulehdusvasteiden solutason mekanismeja tutkitaan ihmisen (solulinjat, kokoveri) ja hiiren soluissa. Tulehdusmarkkereita esim. sytokiineja määritetään sekä proteiini- että mRNA-tasoilla ja mitataan transkriptotekijöitä esim, NF-(B . Mekanismeja pyritään selvit-tämään myös inhibiittoreiden ja tulehdukseen liittyvien reseptorien blokkaamisen avulla. Solukuoleman mekanismeja tutkitaan MTT-testin lisäksi mm. propidium-jodivärjäyksen avulla ja määrittämällä kaspaasi-3-entsyymin aktiivisuutta. Näitä menetelmiä käytetään myös mikrobien välisten interaktioiden ja niiden mekanismien tutkimukseen.
5. Mikrobien väliset interaktiot
Interaktiotutkimuksissa selvitetään miten yhteiskasvatus vaikuttaa bakteerien ja homeiden kasvuun ja niiden itiöiden sytotoksisuuteen sekä kykyyn käynnistää tulehdusvasteita immunologisen järjestelmän soluissa. Tutkimuksessa verrataan yhteiskasvatettujen mikrobien aiheuttamia annos-ja aika vasteita erikseen kasvatettujen mikrobien vasteisiin. Lisäksi yhteiskasvatuksen aiheuttamia muutoksia mikrobien rasvahappospektrissä (3-hydroksyrasvahapot, fosfo-, glyko- ja neutraalilipidit) verrataan yhteiskasvatuksen aiheuttamiin muutoksiin itöiden sytotoksisuudessa ja tulehdusvasteisssa.
6. Sisäilman pienhiukkasnäytteiden biologinen aktiivisuus
Sisäilmasta suodattimille kerättyjen pienhiukkasnäytteiden eri fraktioiden biologista aktiivisuutta määrittämällä pyritään selvittämään eri ympäristöistä kerättyjen näytteiden ja fraktioiden välisiä eroja. Biologisessa aktiivisuudessa mahdollisesti todettuja eroja verrataan eroihin näytteiden/fraktioiden mikrobistossa tai kemiallissessa koostumuksessa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
tyhmyydelläsi ei näytä olevan mitään rajaa (tai sitten olet huippuälykäs, joka minun laillani haluat roistot linnaan ja autat minua).
Tämä on lainaus linkittämästäsi tekstistä:
Tutkimukset osoittavat, että hometalojen mikrobeista erityisesti streptomykeetit ja mykobakteerit voivat käynnistää tulehdusreaktioon liittyvien välittäjäaineiden (NO, sytokiinit) tuotannon ja aiheuttaa solukuolemaa sekä hiiren että ihmisen makrofageissa ja ihmisen keuhkojen epiteelisoluissa. Lisäksi on voitu osoittaa, että streptomykeeteillä kyseiset vasteet eivät ole riippuvaisia mikrobi-itiöiden elävyydestä.
LAINAUS PÄÄTTYY
Siis tekstissä lukee "hometalojen mikrobeista erityisesti streptomykeetit ja mykobakteerit voivat ..."
Nuo streptomykeetit ja mykobakteerit ovat kummatkin AKTINOBAKTEEREITA. Ne ovat juuri näitä gram-positiivisia BAKTEEREITA, jotka tuhoavat ihmisen immuunipuolustuksen (=Th1-lymfosyytti).
Sinä siis päättelet näin, että kun bakteerit aiheuttavat HOMEtaloissa ongelmia, niin siitä sitten seuraa, että sairauden aiheuttavatkin HOMEET, eivätkä bakteerit.
Sinä olet väristäsi huolimatta tai väristä johtuen blondien ehdoton kuningatar. Tuon järjettömämpää ei voi enää kukaan keksiä tai sitten näyttelet tahallasi olevasi tyhmä.
Me muut ymmärrämme, että kun puhutaan yleisesti kosteusvauriosta, niin silloin puhutaan homeista, vaikka homeet eivät mitään sairautta aiheutakaan kosteusvauriotalossa.
Olisit aivan varmasti väittänyt edelleen, että minä en ymmärrä asioista yhtään mitään, vaikka tuo lause olisi alkanut näin "bakteeritalojen mikrobeista erityisesti streotomykeetit ...".
Opettele jo pikkuhiljaa, mikä ero on bakteerilla ja homeella. Sinusta alkaa olla jo yhtä suuri vaara kosteusvauriossa sairastuneille kuin tri Pillerien ja TTL:n astma-diagnooseista.
ystävällisin bakteerimyrkkyterveisin
Pekka Nikkola
edelleen maamme ainoa rehellinen kosteusvaurioasiantuntija.
ko.taloissa on myös homeita, ei kai pelkästään bakteereja. Siksi nimitys hometalo on aivan osuva. Ja erittäväthän ne homeetkin myrkkyjä.
Bakteeritalo -nimitys on vähän kummallisen kuuloinen. Tietenkin sädesienitalo olisi vähän kuvaavampi.
Tavalliset ihmiset ymmärtävät kuitenkin paremmin, kun puhutaan hometaloista, olkoonkin, että nimitys ei ehkä kuvaa koko totuutta. Siellä ne ongelmat kuitenkin piilevät. Se on se tärkein.
millään tavalla todellisuudessa ongelmaa.
Tosin ainahan kun tulee kosteusvaurio, niin kostuneen materiaalin pinnalla alkaa kasvaa ENSIKSI homeet. En viitsi enää kopioida tätä M S-S:n sanomaa 9.3.2007 Mediuutiset-lehdessä. Asia on juuri niin kuin hän sanoo homeista ja jatkaa sitten bakteereista, jotka ilmaantuvat vasta hetken kuluttua kosteusvaurion alkamisesta. Niistä sitten se ongelma alkaa, ei homeista.
Bakteeritalo-nimitys on toki kummallinen, koska siitä ei puhuta koskaan. Bakteerimyrkytykselläkin ymmärretään sellaista tapausta, että on jokin infektio elimistössä, joka siellä erittää ympäristöönsä jotain elimistölle haitallista ainetta. Kosteusvauriossa nuo myrkyt ovat syntyneet bakteerien kasvualustalla elimistön ulkopuolella.
Homeista melko varmoja myrkkyjen tuottajia ovat vain Trichoderma ja Stachybotrys. Niistä ei ole kuitenkaan juuri tietoa. Kaikki tieto on miltei pelkästään bakteereista, koska tuo kostunut betoni mahdollisine proteiinilähteineen on erittäin yleinen ainakin suomalaisessa rakennuskannassa.
Jos avataan homehtunut rakenne ilman hengityksensuojainta, niin keuhkoihinsa tuo VALTAVA pölymäärä menee. Tämä ei ole kuitenkaan normaali tilanne jos sairastuu kosteusvauriotalossa. Tiedän tällaisen tapauksen, jossa remonttimies sairastui todella pahasti ja hänen sisällä alkoi kasvaa Streptomyces-bakteeri. Siis hänenkin ongelmansa aiheutti bakteeri. Toki hengitti paljon myös homeen itiöitä.
Ihmettelen, että KTL yhä tutkii tuota interleukiini-6:tta yhä. Se on jo yli 10 vuotta vanha asia. Mikäs siinä on, jos veronmaksajilla vain piisaa rahaa.
MINÄ EN NIMITTÄIN PÄÄTELLYT MITÄÄN!!!
Laitoin linkin ja siinä todettiin tiettyjä asioita tutkittavaksi.
Sinulla on erittäin harhaluuloinen tapa tulkita kirjoituksia ja tehdä niistä täysin vääriä päätelmiä.
Saa olla blondi tai blondien blondi, mutta ei saa olla TYHMÄ! Sinä valitettavasti todistit olevasi TYHMÄ!
että hometaloissa on myös homeita jotka aiheuttavat sairauksia.
Nyt Pekka opiskelemaan sillä jos et tiennyt että
toksigeenisiä sieniä on Stachybotrys atran lisäksi toksinen Aspergillus, Penicillium ja Fusarium-lajit, niin biokemistin koulutus on sinulta mennyt hukkaan. Älä ihmeessä mainosta tietämystä jota sinulla ei ole.
Olet ehkä unohtanut tämän tavallisimman tavan jolla ihmiset yleensä altistuvat kosteusvauriorakennuksessa.
Näin se menee:
1.ENSIN TULEE OIREET
2.sitten vasta alkaa EPÄILYT HOMEISTA
3. jossakin vaiheessa avataan rakenteita
4. huonosti suojatussa remontissa ALTISTUTAAN UUDELLEEN
ELI ENSIN TULEE OIREET!
tämä on tärkeä muistaa, oireita ei tule pelkästään/vasta rakenteiden avauksen aikana tai jälkeen.
JA MITÄ SE TARKOITTAA!
oireet viestivät JO SISÄILMASSA olevista homeiden ja bakteerien itiöistä tai aineenvaihduntakaasuista.
JA MUISTA ETTEI BETONI ole ainoa altistuttaja.
Meillä käytetään pientaloissa esim. betonia vain "kivijalkaan" ja sitä ei nyt ensimmäisenä pureta, vaan rakenteiden avaus koskee seiniä,kattoa ja lattiaa. Seinät ovat monesti pahimmassa kunnossa nykyisen muovituskauden seurauksena.Villat,lastulevyt,tapetit,puu tulee nopeasti mieleen siinä yleisemmässä homehtuneiden joukossa. Purut ovat parasta eristettä,mutta jos nekin saadaan pilattua kosteudella, niissä kasvaa mm. Aureobasidiumia hyvin herkästi. Se taas on I-luokan allergiaa aiheuttava homelaji.
Nyt Pekka jalat takaisin maanpinnalle, siitä kannattaa lähteä jottei todellisuus karkaa.
OPPIA SINULLE PEKKA:
Tiesitkö että Aspergillus (niger) on todettu vahvistavan ja ylläpitävän bakteerikasvustoa???
Aspergillus tuottaa bakteerien käyttöön makromolekyylien hydrolyysituotteita.
Näin ollen bakteerit eivät synny missään betonissa ainoastaan, vaan missä on ensin A (niger), siitä tulee hyvä kasvualusta esim. sädesienelle.
"tai sitten olet huippuälykäs, joka minun laillani..."
"Me muut ymmärrämme, että kun puhutaan yleisesti kosteusvauriosta, niin silloin puhutaan homeista, vaikka homeet eivät mitään sairautta aiheutakaan kosteusvauriotalossa"
"Olisit aivan varmasti väittänyt edelleen"
Viikonlopun parhaat möläytykset ja möläyttäjänä
kukas muukaan kuin palstan ikuinen häirikkö joka kuvittelee olevansa muita viisaampi ja muiden yläpuolella ohjeita antaen.
Voe,voe Nisuiisun sairautta.
"tyhmyydelläsi ei näytä olevan mitään rajaa (tai sitten olet huippuälykäs, joka minun laillani haluat roistot linnaan ja autat minua)."
Lopeta jo vuosikausia kestäneet päiväunesi kenenkään linnaan joutumisesta. Älä myöskään kuvittele, että joku lääkäri lukisi Mediuutisia. Tästä aikaisemmasta kirjoitelmastasi voi saada jopa karmaisevan vaikutelman, että silläkin olet ehkä itseäsi lohduttanut:
" Kun Mediuutiset julkaisi maaliskuun 9. 2007 artikkelinsa, niin minäkin suuri mikrobiologi tajusin vasta sitten, kun professori M S-S sanoi, että Af ei olekaan kosteusvauriomikrobi, että MEITÄ KAIKKIA n. 2300 on altistettu vain HÄMÄYKSEN vuoksi. Muutama viikko tuon lehden julkaisun jälkeen keuhkolääkäri Piipari sitten kuoli. Luultavasti Piiparikin tajusi vasta tuon lehtiartikkelin jälkeen, että nyt kävi KÄRY ! Käryhän siitä on nyt käynyt ja poliisi tutkii aivan varmasti TTL:n altistuskokeet, joilla ei ole mitään tekemistä kosteusvauriossa sairastumisen kanssa. "
Onko palstalle palannut joku entisistä asiantuntijoistamme vai olemmeko saaneet uuden/ uusia? Jos saamme tänne enemmänkin näitä asiantuntijakommentteja, niin ehkä blondimme hörhöily loppuu vähitellen ja palstasta tulee taas asiallinen.
"Homeista melko varmoja myrkkyjen tuottajia ovat vain Trichoderma ja Stachybotrys. Niistä ei ole kuitenkaan juuri tietoa. Kaikki tieto on miltei pelkästään bakteereista"
Nimenomaan juuri homeista onkin runsaasti tietoa.
Bakteerien aineenvaihduntakaasuista sitä vastoin tietoa niiden vaikutuksista ollaan tutkittu vähemmän ja tutkimukset kuten M S-S:n suuntautuvat nyt bakteereihin.
Asia on Pekan väittämästä aivan toisiapäin.
Homeista jo tiedetään enemmän ja bakteereita tutkitaan nyt (ehkä) enemmän.
kuten tosiaan sekin että ensin tulee homeet ja sitten bakteerit.
Ei se Streptomyces ole se ensimmäinen vaaratekijä.
Tosi on myös se että homeista on runsaasti saatavilla tietoa niiden tyypillisimmistä kasvupaikoista ja niiden terveyshaitoista.
Kirjoittelit tällaista:
"Homeista melko varmoja myrkkyjen tuottajia ovat vain Trichoderma ja Stachybotrys. Niistä ei ole kuitenkaan juuri tietoa."
Tarkoitat varmaan, että siellä SINUN PÄÄSSÄSI ei ole juuri tietoa! Tässä oikeassa maailmassa on nykään jo aika paljon tietoa. Tässä sinulle esimerkiksi listaus tällä hetkellä jo tunnetuista Aspergilluksen sekundäärisistä metaboliiteista. Niitä on yhteensä 365 kappaletta:
http://www.aspergillus.org.uk/indexhome.htm?secure/metabolites/list_by_secmet.php~main
Eiköhän tuonkin tekstin tänne valikoiminen kommentteineen ole kokonaan ihan nisuiisun ikiomaa yksityisyrittäjyyttä. Se on hänen tapansa toimia. KTL:n tutkimuksista olisi löytynyt paljon muitakin pätkiä.
tosi koominen ketju, jossa ystävämme esiintyi Hessuna. Alkaa tästä:
http://keskustelu.suomi24.fi/terveys_show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000025235428
Linkistä:
"Tutkimuksessa verrataan yhteiskasvatettujen mikrobien aiheuttamia annos-ja aika vasteita erikseen kasvatettujen mikrobien vasteisiin. "
Tämä tutkimustulos onkin mielenkiintoinen kun se nyt ensin valmistuu.Useamman lajin aiheuttama sisäilmaongelma onkin realistisempi kuin yhden lajin aiheuttama teoreettinen todellisuus.