En tiedä johtuuko se mahasta vai mistä, mutta minkäännäköisiä intiimejä hetkiä meillä ei ole ollenkaan. Jotenkin tuntuu että olen yksin jätetty, vaikka kuitenkin tuo mies heiluu tuossa mukana, mutta ei tullu enää niin puolisolta vaan enemmänkin kaverilta.
Hän viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, enemmän kuin minun.. Emme oikeen keskustele nykyään mistään. Yritän työpäivän päätteeks kysellä häneltä miten meni työpäivä jne, mutta en saa keskustelua aikaseksi. Viikolla halusin puhua vakavemmista asioista, ja sanoin miehelleni että telkkari kiinni pitää jutella. Mutta siitäkin keskustelusta tuli tenttimäinen. Minä kyselin ja hän vastasi. Ja vastauksetkin oli luokkaa "En tiedä.. En osaa sanoa.."
Tänään kyllä tuli ehkä pahin vastaan. Hän meni töistä tullessaan vessaan itsetyydyttämään.. Hän ei tiedä että tiedän sen, mutta tiedän että hän teki näin. Se saa minut tuntemaan epä-seksikkääksi, ei-haluttavaksi. Emme ole muutenkaan edes olleet läheisissä tunnelmissa viime aikoina. Illalla sänkyyn mentäessä menen kyllä ihan häneen viereensä nukkumaan toivoen lämmintä syliä, mutta hän on jotenkin niin kylmä.
illalla jos kattoo televisiota, menen sohvalle viereen makaamaan ja halimaan ilman vastakaikua..
Viime viikonloppuna olin vuokrannut elokuvia ja käynyt ostaa herkkuja ja soitin hänelle tulisiko katsomaan kanssani vastaus oli "hetken päästä". Odotin tunnin ja toisen.. Ja soittelin joko olisi tulossa mutta aina vain vastaukseksi sain "kohta". Sitä kohtaa ei sitten ikinä tullut ja vietin viikonlopun yksin.. Hän selvisi kotiin vasta sunnuntai-iltana.
Tästä viikonlopusta mm. yritin keskustella hänen kanssaan viikolla mutta ilman maata järisyttäviä vastauksia. Sanoo haluavansa olla kanssani ja lapsen kanssa, mutta miksi ei näytä sitä milläänlailla..
Kyllä minullakin on kuitenkin omat tarpeeni, ja olen luonteeltani aika herkkä muutenkin näin tunteellisesti. Kaipaan sitä hellyyttä ja romantiikkaa mitä ennen raskautta oli..
Tai no alkuraskaus meni vielä hyvin, kun mitään vauvaa ei ulkoisesti ollut havaittavissakaan. Nyt puolessa välissä mennään ja hiljaiseloa vietetään..
Hän viettää paljon aikaa kavereidensa kanssa, enemmän kuin minun.. Emme oikeen keskustele nykyään mistään. Yritän työpäivän päätteeks kysellä häneltä miten meni työpäivä jne, mutta en saa keskustelua aikaseksi. Viikolla halusin puhua vakavemmista asioista, ja sanoin miehelleni että telkkari kiinni pitää jutella. Mutta siitäkin keskustelusta tuli tenttimäinen. Minä kyselin ja hän vastasi. Ja vastauksetkin oli luokkaa "En tiedä.. En osaa sanoa.."
Tänään kyllä tuli ehkä pahin vastaan. Hän meni töistä tullessaan vessaan itsetyydyttämään.. Hän ei tiedä että tiedän sen, mutta tiedän että hän teki näin. Se saa minut tuntemaan epä-seksikkääksi, ei-haluttavaksi. Emme ole muutenkaan edes olleet läheisissä tunnelmissa viime aikoina. Illalla sänkyyn mentäessä menen kyllä ihan häneen viereensä nukkumaan toivoen lämmintä syliä, mutta hän on jotenkin niin kylmä.
illalla jos kattoo televisiota, menen sohvalle viereen makaamaan ja halimaan ilman vastakaikua..
Viime viikonloppuna olin vuokrannut elokuvia ja käynyt ostaa herkkuja ja soitin hänelle tulisiko katsomaan kanssani vastaus oli "hetken päästä". Odotin tunnin ja toisen.. Ja soittelin joko olisi tulossa mutta aina vain vastaukseksi sain "kohta". Sitä kohtaa ei sitten ikinä tullut ja vietin viikonlopun yksin.. Hän selvisi kotiin vasta sunnuntai-iltana.
Tästä viikonlopusta mm. yritin keskustella hänen kanssaan viikolla mutta ilman maata järisyttäviä vastauksia. Sanoo haluavansa olla kanssani ja lapsen kanssa, mutta miksi ei näytä sitä milläänlailla..
Kyllä minullakin on kuitenkin omat tarpeeni, ja olen luonteeltani aika herkkä muutenkin näin tunteellisesti. Kaipaan sitä hellyyttä ja romantiikkaa mitä ennen raskautta oli..
Tai no alkuraskaus meni vielä hyvin, kun mitään vauvaa ei ulkoisesti ollut havaittavissakaan. Nyt puolessa välissä mennään ja hiljaiseloa vietetään..
Vastaukset 6
Vanhimmat
Mitä isommaksi vatsa on kasvanut, sen vähäisempää on ollut meno vällyjen välissä. Saan kyllä mieheltäni hellyyttä, mutta selvästikin hän käy läpi jotain omaa vanhemmuuskriisiään.
Lapsen saaminen on molemmille tuleville vanhemmille iso asia. Kumpikin käsittelee sitä omalla tavallaan. Minun mieheni vetäytyy ja miettii itsekseen. Minä taas haluaisin jutella kaikesta. Kaivamalla olen saanut vastauksia esim. seksielämän vähenemiseen...
Meillä seksielämän väheneminen liittyy tulevaan muutokseen. Miehelläni on aina vienyt oma aikansa uusiin asioihin sopeutumisessa. Kasvanut masu ja siellä oleva vauva tuovat tosi konkreettisesti mieleen muutoksen. Ja se varmasti vaikuttaa tunnelmaan.
Kannattaa yrittää jutella, vaikka se joskus takkuista olisikin. Olen itse yrittänyt ajatella niin, että ajan kanssa asiat kyllä järjestyvät - ei tuo masukaan tuossa ole kuin pari viikkoa enää.
omasta kirjoituksestasi ja sen rivien välistä. Sen lisäksi voin antaa yhden varman ennusteen; jäät yksinhuoltajaksi.
Aika normaalia mieheltä. Ota siltä suihin niin jo alkaa innostua. Se ei vaan tajua että raskaana olevankin kanssa voi harrastaa seksiä. Olet sille vauvapakkaus etkä seksikäs vaimo. Mies ei avaudu hellyydelle jos ei saa seksiä ja nainen ei seksille jos ei saa hellyyttä. Siinä se ristiriita sitten tulee...
että jospa miehesikin ajattelee että sinä et halua seksiä? siis hellyyttä ehkä mutta ehkäpä ajattelee sinun kieltäytyvän..päälle vaan ja jos silloin ei innostu niin sitten mietit uudelleen että mättääkö joku..
mutta missäs hän oli koko viikonlopun??kertomatta sinulle??Jäi vain??outoa..
Tämän pitkän viikonlopun jälkeen sainkin sitten vastaukset kaikkeen.
Ei pettämistä kuitenkaan, mutta kaikki muu vei miehen sit mennessään..
Tällä hetkellä haen nyt sitten omaa asuntoa ja muutamme erillemme. En olisi ikinä uskonu joutuvani yksinhuoltajaksi (niinkuin joku aikasempi kirjoittaja tuossa jo enteilikin) mutta niin kai sitten. Oli kyllä ihana mies, mutta ajautu väärille teille. Ihme kyllä itse en huomannut hänessä yhtään mitään. Ihmettelin vain tuota poissaolevaa sielua.. Ja viikonloppuiset menot. Väärät kaverit, väärät polut. :/
Väittää kyllä minun ja lapsen olevan tärkeintä, mutta käytös sen sijaan näyttää muuta.
voi sua raasua,en voi ees kuvitella miltä sust tuntuu..joku joka sanoi et on normaalia et mies ei halua seksiä tms. sillon kun nainen on raskaana ni on kyll väärässä..mun mies jumaloi mun vauva vatsaa ja haluaa seksiä niin ku ennenkin,ei lähde baareihin,kehuu huomioi,ostelee lahjojakin,auttaa kotitöissä..se on tosi miehen käytöstä,ei raskaana olevan mielen pahoittaminen