Millaisia kokemuksia teillä on kissalle puhjenneesta sokeritaudista?
Toisella kissoistani todettiin eilen sokeritauti ja hoitaminen (piikitys 2 kertaa päivässä) tuntuu raskaalta sekä kissalle että itsellekin. Miten olette pärjänneet hoitohommissa ja onko kissan elämänlaatu vielä hyvä jatkossakin?
Vai onko nukutuspiikki paras vaihtoehto molemmille osapuolille?
Toisella kissoistani todettiin eilen sokeritauti ja hoitaminen (piikitys 2 kertaa päivässä) tuntuu raskaalta sekä kissalle että itsellekin. Miten olette pärjänneet hoitohommissa ja onko kissan elämänlaatu vielä hyvä jatkossakin?
Vai onko nukutuspiikki paras vaihtoehto molemmille osapuolille?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Itselläni ei ole kokemusta, mutta jos osaat englantia, tuosta löytyy keskustelupalsta, jossa keskustellaan vakavasti sairaista kissoista, sieltä löydät tukea ja vinkkejä.
http://messageboards.ivillage.com/iv-ptcatsseriou
Hei!
Se oli kamalaa aluksi ja pelkäsin ihan kamalasti pistää. Mutta se rupes sujuun äkkiä tosi hyvin molempien kannalta. Sokerit aina vähän heitteli aluksi ennen kun ne saatiin tasapainoon.
Jos ei mitään muita ongelmia tule, niin älä missään tapauksessa nukuta. Kokemuksesta voin sanoa, että se rupee sujuun. Meidän Viki on 11v. ja tosi hyvässä kunnossa. On kun nuori poika. Jos haluat enemmän tietoja ym.niin voit kirjottaa ja kysellä. Tsemppiä, kyllä se siitä.
Kiva kuulla että hoidosta on ollut Vikille hyötyä. Omalla kissallani todettiin äsken sokeritauti ja olen jäänyt muutamia , ihan käytännön kysymyksiä, vaille.
Kuinka nopeasti löysitte Vikille oikean annoksen?
Joiko kissasi paljon? Kuinka nopeasti se väheni?
Kissaani on nyt hoidettu insuliinilla lauantaista lähtien ( yksi pistos, 2 yksikköä/päivä) , kissa on piristynyt, mutta juominen ei ole vähentynyt..
löytyy kyllä alkutotuttelun jälkeen. Minäkin pistin insuliinin kahdesti päivässä, eikä ollut mitään vaikeuksia alkukangertelun jälkeen. Meillä hyväksi havaittu ruokavalio sisältää paljon eläinperäistä proteiinia ja vähän hiilihydraattia. Kissa piristyi heti hoidon alettua, ennen vain nukkui koko ajan.
Meillä kävi niin hyvin, että kissamme todettiin terveeksi neljän kk:n pistoshoidon jälkeen. Tämäkin on siis mahdollista, tosin harvinaista. Kissalla on nyt ollut terveen paperit 4 kk.
Voimia ja jaksamista sinulle ja kissallesi! Minulle monet sanoivat, että kissa olisi kannattanut lopettaa, mutta onneksi en niin tehnyt.
pidä ottaa kissalta henkeä sokeritaudin vuoksi. Itselläni on ollut 2 sokeritautista kissaa (kuolleet muista syistä) Pistäminen ei ole kissalle mikään kärsimys, kun pistät niskaan. Siinä on paikka jossa ei ole hermoja, siis kissa ei tunne piikkiä. Otat kiinni peukalolla ihosta ja etusormella ja pistät ihon alle. Kissaemo kantaa pentujaan niskasta, juuri siitä paikasta jossa ei ole tuntoa. Itse laitoin aina ruokalautasen kissan eteen ja kun hän alkoi syömääm (oli rauhassa) silloin pistin insuliinin. Hillsin W/D on tarkoitettu sokeritautisen kissan ruokavalioksi. Sitä saa ostaa eläinlääkäreiltä kuivaruokana ja purkeissa. Pidä aina rypälesokeria kotona siltä varalta jos sattuu tulemaan insuliinituntemuksia kissalle, (käyttäytyy kuin humalainen, on kummallinen) silloin on laitettava vähän sokeria suuhun, mutta vain hyvin vähän ja ruokaa heti kun pystyy syömään.
No herttinen! Täältähän löytyi jo kolmas keskustelu kissan diabeteksesta! Enää en kirjoita noita samoja jorinoita kuin aiemmin, vaan jotain muuta mikä aiemmista unohtui.
Ensimmäinen neuvo mitä itse olisin elokuussa kissamme diabetesdiagnoosin jälkeen kaivannut, on: paniikki pois. Kissa sietää melko hyvin kohonneita sokeriarvoja, kunhan muita oireita ei ole (kuivuminen, ketoasidoosi, kaliumin puutos, jne). Pienikin insuliiniannos vähentää esimerkiksi ketoasidoosin vaaraa huomattavasti. Vaikka oikeaan insuliiniannokseen ei luultavimmin pääse heti ensimmäisen kuukauden aikana, on aikaa annostuksen justeeraamiseen. Myöskään kiirehtiä ei kannata. Annostusta ei kannata muuttaa kuin 2-4 viikon välein, paitsi liian alhaisen verensokerin tapauksessa heti.
Kissat (tietämäni tapaukset) ovat tottuneet pistämiseen hienosti. Isompia ongelmia taitaa olla meillä ihmisillä :-) Hyviä paikkoja ovat niska ja kylki. Niskahan on aika selvä, siitähän se kissaemokin pentuja kantaa eli ei se kovin herkkää aluetta voi olla. Tuota kylkeä en uskonut ennen kuin itse kokeilin, mutta hyvin sekin toimii. Paikka on lonkan ja kylkiluiden välimailla. Tämä lisää pistämisaluetta pelkkään niskaan verrattuna, jolloin arpikudoksen muodostuminen pistoskohtaan vähenee. Arpikudos voisi muuttaa insuliinin imeytymistä.
Meillä jouduttiin vaihtamaan insuliinia toiseen valmisteeseen. Ensimmäinen tuote alensi kyllä verensokeria, mutta minimiarvo tuli jo noin kaksi tuntia piikistä ja vaikutusaika oli alle kahdeksan tuntia. Nykyisellä emme ole vielä ihanteellista annosta löytäneet, mutta minimi on noin neljä tuntia insuliinipiikistä ja vaikutus kestää noin 12 tuntia. Nämä minimit ja kestot olemme määrittäneet verensokerimittarilla. Kun haluamme tarkistaa insuliiniannoksen riittävyyttä, mittaamme verensokerin juuri ennen piikitystä, ja sen jälkeen kahden tunnin välein kunnes on seuraavan insuliiniannoksen aika. Kissaparalla oli tämän jälkeen korvanlehdet täynnä reikiä, koska emme onnistuneet joka kerta saamaan riittävän isoa veritippaa ensimmäisellä pistolla. Mutta hyvin se kissa tuohonkin hommaan on tottunut.
Eli ei mitään nukutuspiikkejä, insuliinipiikkejä ja verensokerimittarin lansetteja vaan! Ensialun masennus on erittäin ymmärrettävää. Kunhan kissasi rupeaa palaamaan entisekseen, et toivottavasti joudu moista enää miettimään. Sillä insuliini on ihmeaine, vaikka itse en sitä ensialkuun meinannut uskoakaan.
Hyviä linkkejä tuon aiemmin mainostamani lisäksi on mm.
http://www.felinediabetes.com/