buddhalaisuus kouluissa

Kunhan kirjoittelin aiheesta...
Ei viestissä varmaan sitten ollut mitään sen syvempää "sanomaa"...

....Siddharta ei ollut tyytyväinen vallitseviin olosuhteisiin,vakavana pohdiskelijana, etsijänä hän kyseenalaisti silloiset käsitykset ELÄMÄSTÄ, eli mitä tämä elämä sit niinku loppujen lopuks on?-ja historia kertoo...

Minuus on se pahin ,luopumalla minäkeskeisestä elämästä ,siirtymällä tajuntakeskeiseen elämään on taatusti vaativa prosessi.
(looginen ja kehittynein osa aivoista ja kaaoottinen osa ,aivorunko,mielikuvitus,kaksi eri tekijää.)

Kehittää ymmärrystä,siihen on aivoissa resurssit!tieteellinen fakta!
Psyykkinen kestävyys joutuu(joutaa) tosi koville.

Itsekäs ihminen saa paljon pahaa aikaiseksi,mielen vika.
Miten korjata mielen vika?,

No, itsetutkiskelu=oikea keskittyminen,oikea tarkoitus ,rohkeus..jne,(koska meditaatio nojaa AINA pelkoon).

Epäitsekäs ei pahemmin saa pahaa aikaiseksi,se on tunnettu tosi asia.
Pelon tunteminen ja sen hallinta..........

....päättyy valaistumiseen jolloin on pysyvästi vapaa
aistiharhoista ja kärsimyksellisestä elämästä,pääsee "jumalaisen tiedon haltijaksi"(tathagata)

Sangharaksita: valaistumisen ihanne,283
-"yksikään valaistunut ei ole normaali-ihminen ,mutta ei myöskään yli-ihminen,pääsee "jumalaisen tiedon haltijaksi"..."saa lähes ylitsepursuavan rakkauden ja lähes universaalin viisauden"....(Aivorunko)jota tiede pelokkaasti vasta miettii pystyisikö sitä tutkia..........?
Idässä heidän kokemus ylittää monen käsityksen/kyvyn.

(Pasilan kirjastossa vuosia sitten Sangharaksita:n kirjoista oli revitty sivuja,mahdollisesti sabotaasi ,joku aivoton ei vaivautunut ymmärtää muuta käsitystä kuin (kristillisen?) ahdasmielisyyden.)

Buddhan opetuksia on monentasoisia. Eri maissa on eri ymmärrystä asiasta. Tiibetin buddhalaisuudessa käsite 'emptiness' ei ole 'empty' = tyhjä, vaan tyhjyys, mutta sitä kutsutaan myös täyteydeksi, koska se ei ole tyhjiö. Valaistuminen ei ole nihilistinen tyhjiö, vaan se on sekä tyhjyyttä että rajatonta myötätuntoa.

Jotkut sanovatkin, ettei valaistunut tila eroa kristinuskon Jumala-käsityksestä muuten, kuin että tämä valaistumisen tila ei rajoitu kaukaiseen Jumalaan tai personoituun 'olentoon', vaan se on potentiaalisesti kaikkien elävien olentojen kokema tila ja kaiken perusta: ihmisen, eläinten, jumalien, kaiken mahdollisen, elävän ja elottoman. Kristinuskon personoitu Jumala on 'käsite' tuolle todellisuuden tilalle.

Asioiden pinnallinen käsittely tulee myös hyvin ilmi neljässä jalossa totuudessa. Dukkha käännetään yksioikoisesti kärsimykseksi ja siten saadaa 1. jalo totuus kuulostamaan elämäkielteiseltä. ("Elämä on kärsimystä") Eikä totuuksia yleensä nimiä enempää käsitellä.

Buddhalaisuus on siitä hankala katsomus opettaa, että pinnallisesti tutkittuna se voi tosiaan näyttää kielteiseltä.

Tuo sinun katsomasi kirja taitaa olla sama jonka itsekin luin. Siinä oli todellakin hyvin käsitelty - itse asiassa myös dukkhan käsite oli mukana tarkemmin tutkittuna.

Ilmeisesti asiassa tapahtuu edistystä.

teijän sangha on?