Meni vahingossa yleiselle puolelle. Jutun juuresta tuntuu olevan pulaa, esim. keskustelu rekisteritunnuksen paikasta. Isopurje on tilattu huhtikuuksi. Miten paljon käytännössä uusi purje vaikuttaa esim. nousukulmaan ja kallistukseen verrattuna entiseen venyneeseen. Olisiko vanha venynyt tehokkaampi pitkässä kevyessä myötäisessä? Viitsiikö vaihtaa? Miten kryssifokka, uusittu 10 vuotta sitten. Toistetaan: Kuinka usein tavis perhepurjehtijan kuuluu vaihtaa purjeita? Onko olemassa jotain vuosimäärää tai muuta kriteeriä? Keskustelun voisi liittää esim. veneilyn kustannuksiin, ovathan purjeiden uusinnat "polttoainekuluja".
Aloitetaan
uudelleen
101649
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos tavis-perhepurjehtija välttää venyttämästä purjeita tarpeettomasti, eli reivaa ja vaihtaa pienempään ajoissa, ja jos purjeet ovat alunperin laadukkaat eivätkä kovin ohutta kangasta, uskoisin nykyaikaisten tekokuitupurjeiden kestävän lähes yhtä kauan kuin venekin.
Ei kai tavis-perhepurjehtija tavoittele äärimmäistä nousukulmaa?
Itse olen purjehtinut alkuperäisillä purjeilla nyt 18 vuotta, eikä niiden muoto näytä kovin pahasti kärsineen. Ne ovat kyllä vähän tavallista tuhdimpaa materiaalia, eli kevyessä kelissä suorituskyky ei ole parhaimmillaan.
Ennen rullagenuan aikaa laskin Hgin ja Kielin välillä kerran tehneeni 16 purjeenvaihtoa; kevyt ykkösgenua - raskas ykkönen - kryssifokka - myrskyfokka tuulen voimakkuuksien mukaan.
Jos tarkoitat purjeiden vaihtamisella uusien purjeiden teettämistä, niitä tarvitset perhepurjehduskäytössä tosi harvoin. Oman kokemukseni mukaan yksi purjekerta on kestänyt n. 10 vuotta tai 40.000 mpk.
Siinä olet oikeilla jäljillä, että muotonsa menettänyt pussikas isopurje (tai genua) kallistaa venettä enemmän kuin uusi. Saat paremman kryssikorkeuden ja vauhdin uusilla seileillä. Myötäisellä voit pärjätä vanhoillakin, mutta miksi ottaisit niitä mukaan? Perustietoa voit lukea vaikka purjemaakareiden verkkosivuilta, kokeile esim. WB:n sivuja.
kohdalla kysymys. Vanha isopurje on venynyt ja tullut lian "pussikkaaksi". Muuten olen laiska vaihtamaan purjehduksen aikana purjeita. Saaristossa se käytännössä merkitsee sitä, että joskus on liian vähän purjeita (saaret suojaa) ja joskus tuntuu, että on pikkasen liikaa. Tuohon tietysti auttaisivat rullapurjeet, siihen en ole lähdössä.
Oletko ihan oikeasti purjehtinut 10 vuoden aikana 40000 mailia eli keskimäärin 4000 mailia kesässä. Se tekee 5 solmun keskinopeudella 800 tuntia eli 100 päivää à 8 tuntia. Lopeta liioittelu ja/tai hanki itsellesi oikea elämä.
En suinkaan väittänyt, että 10 vuotta on sama asia kuin 40.000 mpk!
Purjeet kärsivät käyttövuosista. Jos pidät niitä auringon uv-säteilyltä suojassa, etkä aiheuta kulutusta, venymää ja hankausvaurioita, kestoikä on varmaankin lähes rajaton.
Omassa käytössäni kestoikä on ollut tuon mainitun ajan. Olen seilannut melko paljon 40 vuoden aikana. Kilpapurjehdusvuosina uusin purjeita tiheämmin kuin 10 vuoden keskiarvo.
Mailimääräinen kestoikä perustui niinikään omaan kokemukseeni. Purjekerta kesti yhden reissuun maapallon ympäri ( neljä Pohjanmeren reissua sitä ennen), josta kertyi kaikkiaan reilut 40.000 mpk. Tämä käsitys kestoiästä, yksi purjekerta/kierros pallon ympäri, on ollut myös monen muun matkapurjehtijan kokemus. Trooppisilla latitudeilla aurinko haurastuttaa materiaalia selvästi nopeammin kuin täällä pohjoisessa.
Jos harrastat pelkästään kesäkuukausien perhepurjehdusta omassa saaristossamme, yksi purjekerta voi riittää loppuiäksesi. Käytännössä on todennäköistä, että hankit uudet purjeet vasta vaihtaessasi venettä.
En oikein allekirjoittaisi noita ylempänä olevia lausuntoja. En myöskään antaisi purjeille mitään keskimääräistä käyttöikää tai mailimäärää, muuttujia on liikaa. Lisäksi yhdelle purje on vaihtokunnossa, kun siinä näkyy venymää, toiselle silloin, kun sitä saa kaiken aikaa harsia kasaan. Jos vielä lisää materiaaleista ja erilaisesta käytöstä tulevan vaihtelun, ollaan kovin leveässä haarukassa.
Purjeentekijän käsityksen mukaan kesto lasketaan maileina, mutta erilaiset mailit eivät ole vertailukelpoisia keskenään. Valtameren ylityksellä mennään tuhat mailia viikossa yksillä halsseilla, eikä kulutus purjeelle takuulla vastaa sitä tuhatta mailia, jonka moni purjehtii kesässä. Itse olen juuri viemässä 10 v ja 10 000 mpk käytetyn ison korjattavaksi ja luultavasti sillä pärjää vielä seuraavat viisi vuotta. Samanikäinen genoa menee pihakatokseksi ja uusi tilaukseen.
Uusi isopurje tekee ihmeitä purjehduksen mukavuuteen, jos vanha on venähtänyt. Reivaustarve siirtyy metrin pari suuremmalle tuulennopeudelle ja muutaman asteen paranee ehkä se nousukulmakin. Samalla ote pinnasta kevenee ja tietysti kaikki pienemmällä kallistuksella. Vanha venynyt ei ole parempi missään oloissa, mutta avotuulilla sillä ei juuri mitään menetäkään.
Ihan vaan kokemuksesta väitän, että Itämeren alueen kesäpurjehdukset koettelevat purjeita selvästi vähemmän kuin yhteiseltä mailimäärältään samanpituinen yksi purjehdus isompien merten olosuhteissa. Isossa aallokossa purjeet nääs tuppaa tempoilemaan ja yleensä tuultakin on enemmän kuin meillä kes-elokuussa keskimäärin on. Lenssillä tulee isopurjeeseen hankausvaurioita hyvin äkkiä, ellei saalinkien takapintoja (ja päitä) ole pehmustanut esim. halkaistulla muoviletkulla. Genuan alaliikki kuluu pian puhki, jos se pääsee hankaamaan keulakaiteeseen tai mantookin jne. Rasitukset näkyvät myös mm. skuuttien katkeilemisena, kun kotivesillä nekin kestävät vuositolkulla eivätkä yleensä katkeile. Kevyen tuulen valtameripurjehduksessa (sitäkin on välillä) riesana taas on maininkien aiheuttamat vauriot. Purjeiden hakatessa voi saumoja aukeilla ja isopurjeen ratsastajia repeillä. Teepä itse valtamerireissu, ellet usko! ARC on suosittu aloitus.
Toisaalta purjeetkin valmistetaan käyttötarkoituksen mukaan. Kevyet vaakaleikatut kelpaavat kesälomareissuille, mutta eivät ehkä kestä edes paria valtamerilegiä...
Purjeet ja olosuhteet todellakin ovat erilaisia eikä mitään yksiselitteistä mailimäärää niiden kestosta kannata esittää. Sinä seilaat 1000 mpk vuodessa. Jonkun mielestä se on vähän. Joku taas pitää 500 mpk vuositahtia itselleen riittävänä. Niin erilaisia ollaan. Purjeita tilatessa kannattaa kertoa, millaiseen purjehtimiseen niitä aikoo käyttää.
Tiedän kyllä miten purjeen saa kulutettua puhki parissa päivässä ja senkin, miten se vältetään. Ainoat tapaukset, joissa purje on oikeasti revennyt, ovat nekin olleet vähän isommilla merillä. Ne nyt vain ovat niitä asioita, joita pitkämatkalaisen pitää osata hallita, sillä hallitsemattomia ne eivät ole. Tarkoitukseni oli lähinnä korostaa, ettei yhtä yksittäistä mittaria ole, jonka mukaan purje menisi vaihtoon. Muutenkin lopuista on hyvin helppo olla yhtä mieltä.
Se 1000 mpk tulee keskimäärin vuodessa omaa saaristoa sahatessa. Vaikka sen voittanutta ei oikein muualta ole löytynyt, pitää silti käydä sellaista etsimässä, mutta toisella veneellä ja toisilla purjeilla.
Tervetuloa pitkänmatkanpurjehtijoiden suppeaan joukkoon. Kyllä 4-6 viikon kesälomallakin ehtii tuhatta mailia kauemmaksi. Jos pystyt järjestämään 5 viikon loman, esim. Shetlannin retki on mielenkiintoinen (ellet jo ole siellä seilannut). Purjeet on purjehtimista varten!
Uuden isopurjeen ja genuan myötä tulee edellä mainittujen positiivisten vaikutusten lisäksi purjehdukseen uusi ulottuvuus; rikin trimmaus.
Jos on venynet purjeet, ei rikiä saa trimmattua, kun säädöt ei oikein näy.
Mutta kun on purjeet kunnossa, niin muodonmuutokset voi selvästi havaita purjeissa. Tarkoitan sekä pysyviä että baduunoiden jatai takastaagin säätöjä. Rikin säätäminen merkitsee veneen kulkuun paljon ja se on niin vaikeaa yhdistää kokonaisuuteen, että opettelen sitä loppuelämäni.
Kokemusteni mukaan, hankautumine on purjeen ykkösvihollinen, aurinko toinen ja venyminen pussikkaaksi vasta kolmas ainakin silloin, kun on hankkinut parhaat leikkaukset ja materiaalit purjeisiin (en tiedä halpispurjeiden venymisistä). Isopurje on alttiimpi hankausvaurioille kuin genua. Valtameren ja itämrenkin maininki on siten erityisen vittumainen.