eri kielet ja lapsi

kyllä oppii kaikki kielet no problem. Itse kasvoin kolmekielisessä perheessä ja opin kaikki; suomi, englanti, farsi.
Sit mun omassa perheessä on farsi, intia miehen puolelta, englatia yhdessä ja suomea kun täällä asutaan. johan on soppa!! Lapset 8 ja 5 ja osaavat hyvin suomea ja englantia. farsia ja hindiä puhuvat vaan eivät lue tai kirjoita.

Meidän perhe koostuu afrikkalainen isä, minun 10v tyttö (suomalainen) ja yhteinen vauva. Kotikielenä meillä on englanti ja jonkin verran suomi. Mies on oppinut jo paljon suomea ja vauvalle aiomme puhua suomea tytön kanssa (tietty) ja mies puhuu hänelle englantia. Luotan että lapsi oppii molemmat erittäinn hyvin.

...että aloin puhua lapsilleen suomea, eli nyt lapseni eivät puhuu kunnolla mun äitinkieltä. Siis alussa ajattelin itsekin, että hyvää kun opivat puhumaan edes suomea kunnolla, että kaksi eri kieltä saatta sotkea asioita. Olin väärässä.
Mun ystäv taas puhui lapselle koko ajan omaa kieltä ja isä suomea, usko pois, lapsi puhuu molempia kieliä niin että ihmitella saa! Älä siitä huoli, lapsi saatta vähä hitaammin oppia kahta kieltä kerralla, mutta se kannata.

Että molemmat vanhemmat puhuvat lapselle vain omaa äidinkieltään, ei siis niin että äiti yrittää puhua huonolla suomella tms. Lapsi kyllä oppii helposti molemmat kielet, ja se englanti tulee sitten siinä sivussa jossain välissä. Onnea matkaan, hienoa, että mietit jo nyt tällaisiakin asioita =)

Olen aina puhunut lapsillemme suomea = ymmärtävät, mutta eivät puhu.

Mieheni puhuu äidinkieltään (asumme hänen kotimaassaan.) Yhdessä puhumme englantia.

Asuimme Yhdysvalloissa lasten ollessa pieniä = englannista tuli kolmas äidinkieli.

Ovat siis kolmikielisiä, vaikka eivät puhu kaikkia kieliä. Kielen "sisäistäminen" (kielestä tulee äidinkieli) tapahtuu ennen 10 ikävuotta, sen jälkeen voidaan puhua vieraista kielistä.

Lue kirjallisuutta asiasta.

jo kirjoittikin, että kun perheessä on monta kieltä, kumpikin vanhemmista puhuu lapselle aina omaa äidinkieltään. Lukee, laulaa tällä omalla äidinkielellään.

...kaikille.

Kyllä lapset oppivat erottamaan kielet toisistaan jos vain vanhemmat pitävät ne erillään. Molemmat puhuvat omaa kieltään ja keskenään sitä mitä parhaimmalta tuntuu. Tärkeintä on kuulemma etteivät vanhemmat puhua sekakieltä ja että yksi vanhempi aina puhuu lapselle yhtä ja samaa kieltä.

terveisin,
suomenruotsalainen ja venäläinen

No, onneksi lapset voat oppivaisia, kyllä he vanhempiensa kielet oppivat.
Mutta yksi asia kannattaa muistaa vanhuuden varalle. Newcastlessa Englannissa asuvan tyttäreni
ystävä, joka on fysioterapeuttina siellä,
kertoi tapauksista, joissa siirtolainen ei ollut opettanut omaa äidinkieltään lapselle, vaan pelkän englannin. Ja kun vuodet kuluivat, tuli vanhuus
ja dementia. vanhukselta unohtuivat kaikki myöhemmin opitut asiat, se englannin kielikin.

Eli perheissä oli sellaisia tilanteita, että dementoituneilla vanhemmilla ja heidän pelkästään englantia opetelleilla lapsillaan ei ollut enää yhteistä kieltä.
Eli oma äidinkieli kannattaa opettaa, niin
että lapset kerran edes tietävät, haluaako
äiti kävelylle vai nukkumaan!

Juu, mäkin tässä vielä totean, että...

Jos lapsesta halutaan kaksikielinen (mikä mun mielestä iso onni ja rikkaus), on erittäin tärkeää, että kumpikin vanhemmista puhuu lapselle vain omaa äidinkieltään. Edes erinomainen ("täydellinen") kielitaito ei riitä, vaan lapsen pitää nimenomaan kuulla äidinkieltä ("täydellisellä" kielitaidolla ja äidinkielellä kuitenkin ero).

Aluksi jotkut lapset saattavat vastata vain jommallakummalla kielellä, mutta siis ymmärtävät ja puhe kehittyy aikanaan. Näin esim. eräässä tapauksessa, jossa isä puhuu suomea, äiti venäjää jota lapsi ymmärtää hyvin, mutta toistaiseksi vastaa eemmän suomeksi.

Toisesta kielestä ehkä (en ole varma) tulee kuitenkin dominoivampi, riippuen kumman maassa asutaan (kasvuympäristön kieli) ja kumpaa kieltä vahemmat puhuvat keskenään. Etenkin tällöin näkisin erittäin tärkeänä puhua sitä vähemmän kuultua äidinkieltä. Näin esim. meidän tulevaisuudessa, kun isä puhuu italiaa, minä ja me yhdessä suomea sekä vielä asuinpaikkakin Suomi.

Meillä puhutaan kolmea kieltä. Minä puhun lapselle ainoastaan suomea, isä ainoastaan turkkia, ja keskenään mieheni kanssa puhumme englantia. Osaan kyllä turkkiakin, ja mieheni suomea, mutta englanti sujuu meiltä yhdessä paremmin.
Olemme pitäneet tarkkaan huolta, ettei mieheni puhu lapselle suomea, enkä minä turkkia. Englanti tulee väkisin mukaan keskinäisessä kommunikoinnissa, sekä telkkarin kautta. Vielä lapsi ei puhu mitään (vuosi ja 2 kk), mutta mitä olen ystäväperheitä haastatellut samassa tilanteessa, niin kuulemma puhe tulee hieman myöhemmin. Lapsi saattaa myös jossain vaiheessa kieltäytyä täysin jonkun kielen puhumisesta, jolloin ei saa yrittääkään pakottaa.
Kaikista tällaisissa perheissä kasvaneista lapsista on tullut kolmikielisiä noin suunnilleen kolmivuotiaaseen mennessä.