Kuulinpa jonkun ammattilaisen suusta, että etenkin kaksikerroksissa harkkotaloissa olisi tullut ongelmaksi liian suuret radon-pitoisuudet. Onko tästä olemassa jotain dokumenttia? Ja tiilessäkö näin ei ole, kun se on tehty savesta?!?
Harkkotaloissa liikaa
radonia?
232383
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Kivitaloissa enemmän kuin puutaloissa. Nyrkkisääntö on että mitä painavampi materiaali sitä enemmän radonia.
Kuinka/kuka/missä sanoi, että erityisesti harkkotaloissa olisi radonia? Tietojeni mukaan radon tulee maasta, varsinkin hiekkamaasta, jossa ei ole savikerrosta estämässä radonin nousua. Itse asensimme kaksikerroksiseen rinnetaloon tietysti radonputkiston, jolla asia on hoidossa. Tietysti harkkojakin on nykyään monenlaisia, itse käytimme ns. valuharkkoja, joilla ei taas ole juuri mitään yhteistä esim. leca-harkkojan kanssa.
Mutta kysymys on mielenkiintoinen, en ole kyllä itse kuullut, että talon "rakennusmateriaalilla" olisi yhteytää radonin kanssa.
ammattilaisesta. Ja soraharkoista (anteeksi epätäsmällinen ilmaisu, kun en vielä ole tutustunut ko. tuotteisiin tarkemmin), joissa siis on materiaalista johtuen "luonnostaan" radonia. Alkuperäinen
Kiviaines harkoissa aiheuttaa siis radonin ilmenemisen.
Harkot on valmistettu maa-aineksesta joka sisältää radonia. Ja edelläoleva kirjoittaja on oikeassa: mitä painavampi harkko, sitä enemmän se sisältää radonia.
Mitä luulet että sun putkisto siellä auttaa?? Sinne pitää asentaa säädettävä puhallin joka säädetään ilmamäärämittarilla puhaltamaan oikean määrän laatan alta ilmaa pois joka synnyttää juuri oikeanlaisen alipaineen sinne, jotteivät radonit tulisi huonosti tiivistetyistä läpivienneistä sisätilaan. Paitsi, että tod.näköisesti sinun tapauksessa läpivientejä ja liikuntasaumoa ei ole edes tiivistetty.
Radonia esiintyy kivessä ja sen puoliintumisaika on muutama tuhat vuotta. Mistä ne sun harkot on tehty, entä se kura mitä niihin valuonteloihin laitat.
Vinkki: mittaa nyt tulevana lämmityskautena radonit. Äläkä laita kiviseinän viereen kuten ohjeissakin sanotaan. Jos liikaa radonia niin kytke aktiivinen poisto päälle eli asennuta puhallin.
tehtävä. Lattiabetoni kutistuu sinä 50 vuotta ja saa olla aikamoista jenkkipurkkaa, että saat sauman ennen sitä tiiviiksi.
Käytä vain sellaisia harkkoja, joiden tekijä takaa tavaransa M1-luokitukseen. Ja kukaan ei pyydä laittamaan taloon valuharkkoja. Käytä papua tai sipoa ja voi hyvin.
En suosittele papua tai sipoa, vaan valua mutta varmista, että soramontusta mistä valumassa tulee on tehty radontestit. Jokaisella varteenotettavalla betonifirmalla nämä ovat rutiinitoimia. Oletko muuten selvittänyt onko sipo/papu talon maanvarainen täyttö tehty radonsoralla? Tämäkin on oikealla sorafirmalla mittattuna ja dokumentoituna, onko sulla?
Siporex
Sipossa voi olla mikä perustusmuoto tahansa. Yleensä maanvarainen.
asettamalla kuukaudeksi filmipurkki just siihen, missä epäilet kaasuja olevan eniten. Ja sitten ajan kuluttua lähetät purkin kehitykseen ja kuulet tuomion:- Kysymysmerkit loppuvat siihen ja sat dokumentin käteen. Tavallinen papuharkko tai siporex-harkko luokitellaan myrkyttömäksi = M1 -luokan rakennustarpeeksi.
Jouduin luotsaamaan kellari 2asuinkerrosta-taloomme perheen siinä vaiheessa, kun kellarissa oli vielä sora lattiana. Bekkerellejä kertyi 146.
Normiarvo taitaa nyt olla 400.
Raksan perustamisvaiheessa on helppo vetää yksi ylimääräinen salaojaputki maassa kellarin alla talon päästä päähän ja tuuletusputki päihin, se on siinä.
Mikäli koneellista ilmanvaihtoa viitsii pitää päällä, ei radonista ole tuskaa muutenkaan.
Enempi sitä radonia tulvii taloon maalämpöpumppujen edellyttämien pohjakaivojen takia, mikäli sijaitsevat rakennuksen alla.
Se kaivon reikä ei paina paljon mitään, mutta tulvii radonia.
"Noin puolet suomalaisen saamasta säteilyannoksesta on peräisin huoneilman radonista. Keskimääräinen radonpitoisuus suomalaisissa asunnoissa on noin 120 becquereliä kuutiometrissä. Se vastaa noin kahden millisievertin säteilyannosta vuodessa. Kaikkein tehokkaimmin vähennettäisiin suomalaisten keskimääräistä säteilyannosta pienentämällä huoneilman radonpitoisuutta. Asuntojen, työpaikkojen ja porakaivovesien radonpitoisuudet ovat Suomessa maailman suurimpia." säteilyturvakeskus
Itse en asuisi talossa jossa radonarvo 400! Ottaen huomioon että kaikkialla muualla Euroopassa arvot ovat reilusti alle 100 ja Suomessakin keskiarvo 120.
tuulettuvista alapohjista ja niiden tuuletuskanavista.
rahalla kuin harakoille tuulettuvan alapohjasi, mieti sitä kun panet lapsukaisesi mutalilliin syyssateeseen tarpomaan ja naapurin muksut pelaavat biljardia lämpöisessä kellarissaan.
Kyllä se kellari melkoisesti enemmän maksaa kuin tuulettuva alapohja... Kaivutyöt, maanpaineseinät, portaat, ovet, seinien pintakäsittely, lattiavalu... Tonnit kertyy kymppitonneiksi.
Halpoja neliöitä ne silti on, en minä niitä kalliiksi väitä, mutta turha kuvitella että ne on millään tavalla ilmaisia. Vaikka tekisi itse, saati jos joku muu on harkkoja muuraamaassa...
Kustannustietous on hanskassa. Onnea projektillesi.
Ruotsissa on noussut kohu betoni/kivitalojen rakennusmateriaaleissa olevissa radon pitoisuuksista. Ruotsissa vanhoissa kerrostaloissakin on ollut kohonneita Radon arvoja rakennusmateriaalista tulevasta Radonista.
Nykyään Ruotsissa valvotaan betoni ja kiviainesten käyttöä/valmistusta että uusissa materiaaleissa ei pitäisi olla vaaraa.
Kuka valvoo Suomessa asiaa ja mistäköhän harkkojen valmistajat saavat aineksensa. Pistää miettimään onko kukaan edes tutkinut asiaa Suomessa? Wikipediassa luki yksinkertaisesti "Kiviperäiset rakennusmateriaalitkin saattavat sisältää radonia".
Radonhan on tupakoinnin jälkeen merkittävä keuhkosyövän aiheuttaja joten on outoa että edes maaperästä tulevan radonin ehkäisyyn ei ole selviä määräyksiä vaan suosituksia. Riski on suuri ostaa radon-talo kun harva kunta edellyttää radonin poiston rakentamista uudiskohteisiin. Alla artikkeli asiasta.
http://www.hs.fi/asuminen/artikkeli/Rakentajan radon-vastuu puhuttaa/HA20060430SI1FA02xa9
Tuskin kukaan taho valvoo kiviharkoissa käytettävien materiaalien Radon-pitoisuuksia. Onko kukaan tehnyt uuteen kivitaloon (soraharkko) radon mittausta? Tuskimpa koska olettavat että uudessa talossa ei voi olla ongelmia.
kerrostaloissakin voi olla useita tuhansia beckerellejä radonia, jos kerrostalon betonielementit ovat tehty esim harjualueen (esim salpausselkä, mieleen tulee esim Lohjan-rudus, Lammin betoni, jotka kaikki salpaharjumuodostelmassa) sorasta. Ei silloin tuuletutkset auta, jos 5 kerroksen betonielementtiseinä säteilee.
PIentaloissahan ajatellaan radonin tulevan maaperästä, jolloin tuuletukset ovat alapohjassa, mutta kun säteilylähde voikin sijaita esim 2.krs:n betonilaatassa!
pidä ilmastointi päällä. Jos se ei auta, niin lääkärisetä auttaa.
muistaakseni ennätykset ovat olleet useita kymmeniä tuhansia toimistorakennuksen sisätiloissa (siis kerrostalo). Ei siinä tuuletukset ja tohtorit auta, mutta polla varmaankin säteilee!
eikä 'muistaakseni kummin kaiman talossa'-tyylisiä kommentteja pelkästään.
vaadimme faktaa pöytään tai ainakin parempia provoja!!
Betoni runkoisen talon seinistä tulee keskimäärin noin 25% sallitusta radon kuormasta. Jos joku pitää tätä huonona vitsinä, niin STUK.in sivuilta löytyy faktat.
vaihtaa välillä vaikka tuulettamalla.
1/4 osa, eli 100 bekkerelliä. Mutta sehän on vaan 25% sallitusta, eli saisi tulla neljä kertaa enemmän että ylitetään sallittu raja.
Paljonkohan "sallitussa" rajassa on varmuusvaraa?
Sitten siihen kysymykseen, eli ei pidä huolestua.