http://www.mll.fi/?x20737=5343219
3.10.2008 klo 08:00
MLL ja ADHD-liitto vaativat lisää voimavaroja erityisoppilaiden tukemiseen
Suomi käyttää muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän rahaa perusopetukseen. Koulujen niukat resurssit tarkoittavat käytännössä suuria opetusryhmiä sekä puutteita tukiopetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon järjestämisessä. Tilanteesta kärsivät eniten erityistä tukea tarvitsevat lapset.
Ikäkausi, jolloin lapset osallistuvat perusopetukseen on oleellisen tärkeä lapsen itsetunnon ja oppimiskokemusten muodostumiselle, joilla on keskeinen merkitys myöhemmälle sijoittumiselle koulutukseen ja työelämään.
Koulujen vähäiset voimavarat vaikuttavat etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Isossa opetusryhmässä opettajan voi olla vaikea huomata oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja tarjota tarvittavaa erityistukea. Haasteena on myös se, että läheskään kaikki opettajat ja lastentarhanopettajat eivät koe saaneensa riittävästi koulutusta erityisen tuen tarjoamiseen eikä heillä ole mahdollisuuksia konsultoida erityisopettajia tai muita asiantuntijoilta. Koska erityisopetusryhmiä on keskitetty alueittain tiettyihin kouluihin, lapsen koulumatka voi muodostua pitkäksi mikä osaltaan heikentää lapsen ystävyyssuhteiden muodostumista lähipiirissään.
Koulunkäyntiavustaja on tärkeä tuki opettajalle, mutta myös luokkayhteisölle, jossa opiskelee erityistä tukea tarvitseva lapsi. Vanhempien ja opettajien kokemusten mukaan kouluavustajia on vaikea saada silloinkin, kun lapsella on diagnosoitu tarve saada lisätukea oppimiseensa. Haasteena on myös avustajien vaihtuvuus, mikä esimerkiksi ADHD-lapsella horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oppimisen mahdollisuuksia.
Hyvä yhteistyö opettajan, koulun oppilashuollon ja vanhempien välillä auttaa merkittävästi erityistä tukea tarvitsevan lapsen oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Tällä hetkellä yhteistyö ja tietojen vaihto ei kaikissa kouluissa riittävästi toteudu tärkeissä siirtymisvaiheissa, joissa oppilas siirtyy päivähoidosta kouluun ja alakoulusta yläkouluun.
– Yhteydenotoista ilmenee, että vanhemmat haluavat toimivaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhemmat haluavat omalle lapselleen soveltuvia tukitoimia koulunkäyntiin, jotta mahdollisuudet oppimiseen ovat tasavertaisemmat., sanoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva.
– Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään opetukseen ja turvalliseen ja jokaisen lapsen kasvua tukevaan kouluyhteisöön. Tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet toteutuvat eri tavoin riippuen siitä missä kunnassa perhe asuu, toteaa johtava asiantuntija Esa Iivonen MLL:sta.
Perusopetuksen ja opetuksen tuen tarpeesta keskustellaan ”Yhdessä erityisoppilaan tukena” -seminaarissa 3.10.2008 klo 12–16 Finlandia-talolla Helsingissä. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarin järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö yhdessä ADHD-liiton kanssa.
Lisätietoja:
* johtava asiantuntija Esa Iivonen, MLL, p. 075 324 5581, 040 757 9950
* viestintäjohtaja Liisa Partio, MLL p. 075 324 5512, 040 580 8984
* toiminnanjohtaja Virpi Dufva, ADHD-liitto p. (09) 4541 1140, 045 636 1841
* tiedottaja Jari Hämäläinen, ADHD-liitto, p. (09) 4541 1144, 045 636 1842
liitteet:
* MLL:n ja ADHD-liiton kannanotto
* Kouluikäisen ADHD
Liitteet
* MLL:n ja ADHD-liiton kannanotto: Perusopetus ja opetuksen tuki tarvitsevat lisää voimavaroja (15 kB)
* Kouluikäisen ADHD (103 kB)
____________
Pdf liitteet
http://www.mll.fi/@Bin/5343230/Kannanotto 2008-10-3 ADHD.pdf
http://www.mll.fi/@Bin/5343234/Kouluikaisen ADHD.pdf
3.10.2008 klo 08:00
MLL ja ADHD-liitto vaativat lisää voimavaroja erityisoppilaiden tukemiseen
Suomi käyttää muihin Pohjoismaihin verrattuna vähän rahaa perusopetukseen. Koulujen niukat resurssit tarkoittavat käytännössä suuria opetusryhmiä sekä puutteita tukiopetuksen, erityisopetuksen ja oppilashuollon järjestämisessä. Tilanteesta kärsivät eniten erityistä tukea tarvitsevat lapset.
Ikäkausi, jolloin lapset osallistuvat perusopetukseen on oleellisen tärkeä lapsen itsetunnon ja oppimiskokemusten muodostumiselle, joilla on keskeinen merkitys myöhemmälle sijoittumiselle koulutukseen ja työelämään.
Koulujen vähäiset voimavarat vaikuttavat etenkin erityistä tukea tarvitsevien lasten oppimiseen ja hyvinvointiin. Isossa opetusryhmässä opettajan voi olla vaikea huomata oppilaiden yksilöllisiä tarpeita ja tarjota tarvittavaa erityistukea. Haasteena on myös se, että läheskään kaikki opettajat ja lastentarhanopettajat eivät koe saaneensa riittävästi koulutusta erityisen tuen tarjoamiseen eikä heillä ole mahdollisuuksia konsultoida erityisopettajia tai muita asiantuntijoilta. Koska erityisopetusryhmiä on keskitetty alueittain tiettyihin kouluihin, lapsen koulumatka voi muodostua pitkäksi mikä osaltaan heikentää lapsen ystävyyssuhteiden muodostumista lähipiirissään.
Koulunkäyntiavustaja on tärkeä tuki opettajalle, mutta myös luokkayhteisölle, jossa opiskelee erityistä tukea tarvitseva lapsi. Vanhempien ja opettajien kokemusten mukaan kouluavustajia on vaikea saada silloinkin, kun lapsella on diagnosoitu tarve saada lisätukea oppimiseensa. Haasteena on myös avustajien vaihtuvuus, mikä esimerkiksi ADHD-lapsella horjuttaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja sitä kautta oppimisen mahdollisuuksia.
Hyvä yhteistyö opettajan, koulun oppilashuollon ja vanhempien välillä auttaa merkittävästi erityistä tukea tarvitsevan lapsen oppimista, kasvua ja hyvinvointia. Tällä hetkellä yhteistyö ja tietojen vaihto ei kaikissa kouluissa riittävästi toteudu tärkeissä siirtymisvaiheissa, joissa oppilas siirtyy päivähoidosta kouluun ja alakoulusta yläkouluun.
– Yhteydenotoista ilmenee, että vanhemmat haluavat toimivaa kodin ja koulun välistä yhteistyötä. Vanhemmat haluavat omalle lapselleen soveltuvia tukitoimia koulunkäyntiin, jotta mahdollisuudet oppimiseen ovat tasavertaisemmat., sanoo ADHD-liiton toiminnanjohtaja Virpi Dufva.
– Kaikilla lapsilla on oikeus hyvään opetukseen ja turvalliseen ja jokaisen lapsen kasvua tukevaan kouluyhteisöön. Tällä hetkellä erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet toteutuvat eri tavoin riippuen siitä missä kunnassa perhe asuu, toteaa johtava asiantuntija Esa Iivonen MLL:sta.
Perusopetuksen ja opetuksen tuen tarpeesta keskustellaan ”Yhdessä erityisoppilaan tukena” -seminaarissa 3.10.2008 klo 12–16 Finlandia-talolla Helsingissä. Seminaari on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Seminaarin järjestävät Mannerheimin Lastensuojeluliitto ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton tutkimussäätiö yhdessä ADHD-liiton kanssa.
Lisätietoja:
* johtava asiantuntija Esa Iivonen, MLL, p. 075 324 5581, 040 757 9950
* viestintäjohtaja Liisa Partio, MLL p. 075 324 5512, 040 580 8984
* toiminnanjohtaja Virpi Dufva, ADHD-liitto p. (09) 4541 1140, 045 636 1841
* tiedottaja Jari Hämäläinen, ADHD-liitto, p. (09) 4541 1144, 045 636 1842
liitteet:
* MLL:n ja ADHD-liiton kannanotto
* Kouluikäisen ADHD
Liitteet
* MLL:n ja ADHD-liiton kannanotto: Perusopetus ja opetuksen tuki tarvitsevat lisää voimavaroja (15 kB)
* Kouluikäisen ADHD (103 kB)
____________
Pdf liitteet
http://www.mll.fi/@Bin/5343230/Kannanotto 2008-10-3 ADHD.pdf
http://www.mll.fi/@Bin/5343234/Kouluikaisen ADHD.pdf
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kun voimavaroja erityisopetukseen lisättäisiin, se vähentäisi myös huostaanottolukuja.
Oman käsitykseni mukaan niissäkin kouluissa, joissa on pienryhmiä, monen rauhallisen erityisoppijan pienryhmässä olo vesittyy sillä, että luokkaan siirretään ylivilkkaita oppilaita.
Eivät tosiaan kaikki erityisoppilaat ole häiriköitä, kuten yleinen väärä käsitys näyttää olevan.
suomalaisen lastensuojeluviranomaisen toiminnan vuoksi
aiheettomasti otetaan huostaan
ja laitetaan johonkin korpeen sijoitukseen!
http://www.lastenkuntoutus.net/linkit/vammais-ja_potilasjarjestoja/
Vammais- ja potilasjärjestöjä
Vammais- ja potilasjärjestöjä 2006
*:llä merkityt järjestöt/henkilöt ovat mukana resurssikeskustoiminnassa