Moi!
Olen "onnekkaasti" saanut kärsiä lantion löystymisestä jo rv 20 alkaen ja nyt on rv 33 ja kivut alkavat olla todella kovat!
- Yöllä asennon vaihtaminen on aivan tuskaista
- Lonkista kuuluu kunnon poksahdus aina silloin tällöin ja se muuten sattuu ihan sikana!
- Kävely on ankkamaista, hankalaa ja kivuliasta
- Häpyliitos edessä ja häntäluun ympäristö (SI-liitos) takana ovat ihan kosketusarkoja...
Haluaisin tiedustella, että onko kohtalotovereita olemassa ja miten pahaksi tilanne voi mennä? Miten olette selvinneet synnytyksestä? Entä sen jälkeen, kuinka kauan on vaiva jatkunut?
Neuvolassa sanoivat että jotkut joutuvat kainalosauvat hakemaan avuksi, koska jalat eivät kertakaikkiaan kanna... kiva.
Epätietoisille tiedoksi: Lantion löystyminen on hormonaalista ja siihen ei ole mitään hoitokeinoa! Lantiolle asennettavaa tukivyötä olen pitänyt jonkun verran, mutta kun sen kanssa istuminen on aika mahdotonta, niin sitä ei voi koko ajan pitää. Kävelyyn se auttaa kyllä jotenkin...
Kaikki asiaan liittyvä kokemus kiinnostaa kovasti!
Olen "onnekkaasti" saanut kärsiä lantion löystymisestä jo rv 20 alkaen ja nyt on rv 33 ja kivut alkavat olla todella kovat!
- Yöllä asennon vaihtaminen on aivan tuskaista
- Lonkista kuuluu kunnon poksahdus aina silloin tällöin ja se muuten sattuu ihan sikana!
- Kävely on ankkamaista, hankalaa ja kivuliasta
- Häpyliitos edessä ja häntäluun ympäristö (SI-liitos) takana ovat ihan kosketusarkoja...
Haluaisin tiedustella, että onko kohtalotovereita olemassa ja miten pahaksi tilanne voi mennä? Miten olette selvinneet synnytyksestä? Entä sen jälkeen, kuinka kauan on vaiva jatkunut?
Neuvolassa sanoivat että jotkut joutuvat kainalosauvat hakemaan avuksi, koska jalat eivät kertakaikkiaan kanna... kiva.
Epätietoisille tiedoksi: Lantion löystyminen on hormonaalista ja siihen ei ole mitään hoitokeinoa! Lantiolle asennettavaa tukivyötä olen pitänyt jonkun verran, mutta kun sen kanssa istuminen on aika mahdotonta, niin sitä ei voi koko ajan pitää. Kävelyyn se auttaa kyllä jotenkin...
Kaikki asiaan liittyvä kokemus kiinnostaa kovasti!
Vastaukset 4
Vanhimmat
tota ei löystyny odotusaikana mitenkään pahasti, mutta sillain että haittas vähän kävelyä, nukkumista, kyykyssä oloa jne. Häpyliitos oli kosketusarka ja vessanpöntöllä istuminen aiheutti siihen painetta. Synnytyksen jälkeen lonkat oli sitten niin kipeet!Itketti kun tikit kiristi eikä voinu olla mahallaan eikä selällään, mutta kyljellään oli sitten yhtä tuskaa! ja häpyliitos entistä kipeempi. Lonkat parani n 2kk, mutta häpyliitos ei, en voinu mennä kyykkyyn ja vessassa käynti oli tuskaa! SILMISSÄ VAAN PIMENI EKAT MELKEIN 3KK, sitten vähän helpotti ja vieläkin huomaan että painetta häpyliitoksessa tuntuu, mutta enää ei voi puhua kivusta, synnytyksestä 5kk nyt. Ja mulla ei mitenkää pahasti ennen synnytystä, kävelin kilometrejä vielä samana päivänä kun lähdin synnärille, mutta jotenkin ne sen synnytyksen jälkeen paheni.
Mulla rv 36 ja samanlaisia kipuja on ollut jo lähes 2kk. Kivut on nyt pahentunut loppua kohden.
Tukivyö on auttanut vähän, mutta sitä on inhottavan tukala pitää pidempiä aikoja. Silloin tällöin olen iltaisin ottanut 3xPanadol 500mg jotta saisin edes vähän nukuttua. Panadol on auttanut vähäsen ja neuvolassa sanottiin, että sitä uskaltaa kyllä ottaa ihan reilun annoksen kerralla.
Jumppapallon käytöstä näihin kipuihin olen myös kuullut, mutta tätä keinoa en ole vielä koittanut. Onko joku muu?
Mulla alkoi lantiokivut hieman ennen raskauden puoltaväliä. Sain lähetteen fysioterapeutille, jolta saaduista jumppaohjeista oli todella iso apu. Siinä oli mukana myös joitain jumppapallon avulla tehtäviä liikkeitä, mm. sellanen että istutaan pallon päällä ja vaan pomputellaan tai askelletaan pitäen ylävartalo hallinnassa, ja selinmakuulla jalat pallon päällä pieniä lantionnostoja ja sellasia kiertoliikkeitä missä jalat menee pallon päällä puolelta toiselle. Fysioterapeutti oikein innostui kun kuuli että mulla on jumppapallo! Nyt loppuraskaudesta noita selällään tehtäviä liikkeitä ei pysty enää tekemään ja kivut on palanneet. Vähän pelottaa miten ne vaikuttaa synnytykseen, ainakin synnytysasennot on hyvin rajalliset. Jakkara kuulostaa parhaimmalta, puoli-istuva asento ja kyljellään olo ei tunnu mukavilta.
Alkoi myös noihin aikoihin kivut.
Kävely oli hankalaa, muttei mahdotonta.
Menin sitten vanhaan työpaikkaani takaisin töihin lokakuun alussa ( laskettu aika oli tammikuun alussa ).
Ja siellä joutuu kävelemään kovasti.
Ajattelin, että mitähän tästä tulee, mutta parin viikon päästä huomasin, että se kävely olikin hyväksi. Kivut väheninivat huomattavasti. Kunnes sitten jäin äitiyslomalle, jolloin kivut taas vähän pahenivat.
joten uskon, että kävelystä ja liikkumisesta on apua tähän vaivaan.